Vahvalla puolustuspään työskentelyllä, hyvällä maalivahtipelillä ja tehokkaalla viimeistelyllä melko vakuuttava voitto viime kauden divisioonavoittajasta ja Wildin kevään päättäjästä Starsista.
Pelillisesti Stars oli mielestäni enemmän kuskin paikalla, etenkin keskialue tuntui olevan vierailijoiden omistuksessa läpi ottelun. Kotijoukkueen hyökkäykset olivat parissa ensimmäisessä erässä todella lyhyitä kulmissa pyörimisiä, eikä hirveän hyville tekopaikoille päästy. Ainoastaan Koivun kenttä tuntui saavan jonkinlaista myllytystä aika ajoin, mutta vedot jäivät totaalisen piippuun koko joukkueelta. Tästä osoituksena toinen erä, missä Wild pääsi laukomaan vain kerran - niin että Lehtonen joutui tekemään asialle jotain.
Kolmas erä olikin sitten vähäisten maalipaikkojen hyväksikäyttämistä, sekä koko jengiltä mahtavaa puolustamista. Tästä johtuen ottelun viihdearvo ei koskaan noussut ihan huippuunsa.
Granlund sai yön pelissä viimein kuparisen rikki ja millä tavalla! Maalinteossa onnistuivat myös Staal, Niederreiter sekä Graovac. Ja jokainen maali oli toinen toistaan nätimpi. En rehellisesti sanottuna löydä yhtään heikosti suoriutunutta pelaajaa Wildin rosterista viime yöltä - erityisesti puolustajat pelasivat sellaista peliä, mitä toivon näkeväni vielä pitkälle kevääseen. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Pulkkisen lähettäminen farmiin oli 100% oikea ratkaisu, niin vakuuttavasti Bertschy ja Graovac pelasivat, että ilman kaverien värkkäämää maaliakin, pitäisin tuon ketjun ehdottomasti yhdessä.
Jos muutamia onnistujia nostetaan framille, niin aloitetaan Christian Folinista. Kaveri oli puolustuspäässä aivan päällikkö läpi ottelun. Ei ollut väliä kuka siellä kiekon kanssa hyöri, Folin kävi ,jopa luvattoman helposti, kaivamassa tikkarin kerta toisensa jälkeen omalle joukkueelle. Pakkipari Brodin ei mielestäni suoriutunut hirveästi huonommin. Ryan Suter väläytteli myös omalla osaamisellaan, että tänä keväänä toden teolla haetaan Norris-pyttyä. Pisteitä ropisee melkoisella tahdilla ja mies ei yksinkertaisesti juurikaan tee virheitä omassa päässä.
Silti alkukauden suurin yllättäjä allekirjoittaneen silmissä on ollut Devan Dubnyk. Kolmas nollapeli putkeen ja uusi seuraennätys omiin nimiin. Kausi on toki vielä erittäin nuori, eikä mitään syytä lähteä mopolla keulimaan ole. Mutta silti jokin näyttää muuttuneen Dubnykin toiminnassa kesän aikana. Jos viime kaudella Dubnykin yksi suurimmista ongelmista oli kiekon seuraaminen, niin siitä ei ole ollut mitään merkkejä alkukauden otteluissa. Viime yönkin pelissä tuntui, että miehellä on jokin hämähäkkivaisto ohjaamassa, eikä hän kadottanut kiekkoa kertaakaan, vaan tiesi aina tasan tarkkaan missä pikkumusta menee. Helppoja mies on päästänyt, ja tulee päästämään, mutta jos peruspelaaminen pysyy tuolla tasolla, niin omassa päässä Wildilla ei pitäisi olla hirveästi hätää. Toki tässä vaiheessa kautta, kun liigan kärkijengeistä vain Blues on tullut vastaan, ei pidä mennä asioiden edelle, eikä vedellä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Jottei mene liialliseksi fiilistelyksi, niin heitetään hieman kritiikkiäkin. Boudreaulla on edelleen melkoinen työnsarka tuon hyökkäyksiin lähdön suhteen. Nopeajalkaiseksi joukkueeksi Wildin keskialueen ylittäminen näyttää melkoiselta perseilyltä pelistä toiseen. Viime yön pelissä myös yksi iso ongelma oli hyökkääjien etäisyys puolustajiin. Vaikea siinä on syöttölinjoja löytää, jos pakit kiekottelevat b-pisteiden välissä ja hyökkääjät "smirklailevat" punaviivan tuntumassa. Erikoistilannepelaamisessa on myös hieman toivomisen varaa. Jos alivoima on alkukaudesta ollut lähes täydellistä, niin samaa ei voi sanoa ylivoimasta. Tilastoja en jaksa kaivaa, mutta silmämääräisesti jokainen varmasti näkee, että nihkeää on. Jos vastustajalla on yhtään aktiivinen alivoimanelikko, niin Wildin yv-kuviot ovat poikkeuksetta äärimmäisen helppo sotkea.
Joukkue pääsee taas nauttimaan pienestä tauosta ja seuraava peli on vasta tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kun Ristolaisen Buffalo Sabres tulee St. Pauliin vierailulle. Toivottavasti hyvä peli-ilme jatkuu.