Lähes samoihin aikoihin tuli saatua päätökseen Ladislaus Löb'in Sopimus saatanan kanssa ja Esko Valtaojan uusin Kaiken käsikirja, joista alla hivenen lisää.
Ladislaus Löb käsittelee teoksessaan Sopimus saatanan kanssa monelta kantilta Unkarin juutalaisten asemaa ennen toista maailmansotaa Unkarin ja Romanian rajaseuduilla ja myöhemmin keskittyen Budabestin tapahtumiin sodan aikana. Tämä osa tavallaan valottaa historiaa ja luo katsauksen juutalaisvainojen syihin ja lopulta seurauksiin eli satojen tuhansien juutalaisten pakkokyyditsemisiin Auschwitz'iin, jotka suurimman osan kohdalla päättyivät kaasukammioiden kautta krematorioihin tms.
Samalla kun Löb kertaa juutalaisten historiaa ja jakutumista eri blokkeihin uskonnon tai poliittisen aatesuuntausten mukaan hän käy läpi omaa historiaansa pienestä lapsesta saakka ja olennaisena osana teoksessa on hänen kuvauksensa siitä ryhmästä, joka muodosti Rezsö Kasztnerin pelastaman ryhmän - ne noin 1700 onnellista, jotka uutteran kaupankäynnin ansiosta pelastuivat Bergen-Belsenin kautta Sveitsiin sodan loppupuolella.
Ja merkityksellisessä roolissa on myös Rexsö Kasztnerin tarina. Tämän juutalaisen "kauppamiehen" tarina, joka oman henkensä uhalla neuvotteli saksalaisten SS-upseerien kanssa juutalaisten pelastamisesta ja hänen uutteran työnsä johdosta lopulta ne 1700 onnellista pelastuivat. Kasztner neuvotteli myös Adolf Eichmannin kanssa ja lopulta neuvonpitoa käytiin ahkerasti toisen SSS-upseerin Kurt Becherin kanssa. Raha, kulta ja muut arvoesineet vaihtoivat omistajaa tämän karun neuvonpidon ja kaupankäynnin seurauksena.
Kirjassa Löb käy minusta hyvinkin puolueettomasti läpi tilanteen kehittymistä, loputonta kaupankäyntiä ja kiristämistä, jopa natseja kohdellaan paikoin inhimillisesti vaikka raadollisesti myös todetaan kaupankäynnin tarkoitukset ja filosofia. Oikeastaan hiukan linjasta Löb poikkeaa vasta silloin kun käsitellään Kasztnerin oikeudenkäyntiä Israelissa, häntä syytettiin muun muassa vehkeilystä natsien kanssa, ja lopulta Kasztnerin murhan tiimoilla Löb ilmaiseen paheksuntansa mutta niin olisi tehnyt moni muukin, moni joka ei kuulunut Kasztnerin pelastamiin juutalaisiin. Kirjassa ei myöskään unohdeta moraalisia ongelmia ja pulmia, hyvä niin.
Esko Valtaojan teos Kaiken käsikirja jatkaa tavallaan aiempien kirjojen linjaa ilmaisultaan ja kerronnaltaan, samalla kirjassaan Valtaoja tunkeutuu osin tieteen ja välillä muin keinoin tieteen kehitykseen, maailmankaikkeuden kehitykseen, ihmisyyden kehitykseen, historiaan ja lopulta tunkeudutaan tieteen ja uskonnon maastoon ja ulotetaanpa tutkimusmatka jopa "hengen" puolelle osassa Henki.
Kirja ei välttämättä anna kaikkeen suoria vastauksia, sen sijaan se hienovaraisesti ohjaa etsimään lisää tietoa ja luomaan itselleen maailmankuvan, joka perustuu tietoon - ei pelkästään uskomuksiin, joita ei voi tieteellisesti tutkia. Tietyssä mielessä Valtaojan lähtökohta on mielenkiintoinen ja avartava, mutta jos joku kuvitteli kirjan sivuilta löytävänsä konkreettisia lukemia mitä milloinkin tapahtui niin hän voi pettyä, koska kirjan lähestymistapa on myös filosofinen ja kehottava, joten Valtaoja ei edes käsittele juurikaan teemoja, joissa pelataan pelkillä vuosiluvuilla tai mittayksiköillä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ja nämä poikkeukset liittyvät olennaisella tapaa maailmankaikkeuteen ja luontoon - niiden kautta tieteeseen ja sen historiaan.
Kirja on oivallinen avaus teemaan, mutta minusta hiukan liian lyhyt. Sivuja kun on vain reilut parisataa, helposti Valtaojan teemoihin olisi saanut käytettyä satakin sivua lisää.
vlad.