Viime viikko oli levyrintamallani poikkeuksellisen vilkas. Tässäpä.
Absoluuttinen Nollapiste: Mahlanjuoksuttaja
Progempi levy tosiaan kuin edeltäjänsä, mutta kyllähän tuota kuuntelee. Pari kertaa olen levyn vasta käynyt läpi ja ihan vielä en ole kaikkea tajunnut. Potentiaalia kuitenkin, vaikken usko yltävän Nollapiste-eliittiin esim. Suljetun tavoin.
Franz Ferdinand: You Could Have It So Much Better
Viikon toinen uutuushankinta. Aluksi levy kuulosti tasapaksulta, sittemmin tasavahvalta. Hyvä levy, eikä yhtään niin huono kuin olisin voinut pelätä. Hyvä ostos.
The Strokes: Room on Fire
Innostuin ostamaan levyn sitä eräässä home-made-diskossa kuultuani. Mainio yhtyehän tämä on, vaikka aiemmin ennakkoluuloni ovat syystä tai toisesta olleet suuria.
The Strokes: Is This It?
En malttanut olla ostamatta debyyttiäkin sitten paria päivää myöhemmin, kun sitäkin niin hävyttömän halvalla kaupataan. Toisin kuin miltei useimmat, pidän Room on Firea parempana levynä kuin tätä, ainakin vielä.
The Smiths: The Queen Is Dead
Klassikko levyhyllyyn, kerran kuuntelin, taattua Morrissey-taakia.
The Editors: The Back Room
"Samaa kuin kaikki nykyään", voisi moni sanoa. Minä en täysin, vaikka aika läpinäkyviä ovat interpolmaiset vaikutteet. Menee täysin läpi NME-bändistä, jollaiseksi tämän uskon kuitenkin olevan parempaa keskitasoa. Parhaat biisit: Munich ja Bullets.