Millä vuosikymmenellä aloit seuraamaan jääkiekkoa?

[Arnold]

Kysellään tätä. Kuinka kauan olet seurannut jääkiekkoa? Minä vuosikymmenellä kaikki alkoi?

Itsellä 1992-93 alkoi. Ensimmäinen peli oli Ässät - K-Espoo 5-0. Takko maalissa. Java taisi tehdä maalin taikka useamman.

Olin myöhäisherännäinen jääkiekon suhteen. En pelannut itse koskaan, enkä ollut aivan junnuna peleissä. Äijä-vainaa johdatti penkkiurheilun pariin. Internet teki tilastoista taivaallista reilusti myöhemmin.

30-vuotiskausi siis itsellä menossa. Mitalia kiitos, Ässät!

 

[Kiekoton]

Kyllä sitä 60-luvulla jo tuli Aamulehdestä ja Turun Sanomista seurattua aina sarjataulukot tarkkaan. 70-luvun puolella sitten pääsi ensi kertaa paikanpäälle SM-sarjapeliin. Hyvin muistan vielä sen aikaisen Hakametsän tupakansavuisen yläkatsomon!

 

[Wizzö]

80-luvun puolivälissä muistan alkaneeni jääkiekon seuraamisen. Timo Nummelin, Reijo Leppänen ja aivan järkyttävät Tepsin ASA paidat sekä ns. sälekaihdinlogo.

Tuossa kuvassa on jo kylläkin Pohjolan mainos mutta logo on hirveä.

 

[Breeze Harbour]

Vastasin 2000-luvulla, tosin tarkemmin kun muistelin niin taisin aloittaa ensimmäisten lätkäkorttien keräämisen jo -99 eskarissa eli siinä vuosituhannen vaihteessa.

 

[Ann Arbor]

Eka liigamatsi paikan päällä 1998 ja joitain maaotteluita telkkarista noihin aikoihin oletettavimmin niin ikään, mutta varsinaisesti laajempi seuraaminen alkoi syksyllä 2000.

 

[aurora borealis]

90-luku näyttää tällä hetkellä johtavan äänestystä ja itse olen aktiivisen lätkän seuraamisen aloittanut aika lailla tuossa 90-luvun puolivälissä. Isäni opiskeli silloin osteopaatiksi ja oli paljon Kärppien silloisten pelaajien (mm. muuan Esa Pirnes) kanssa tekemisissä harjoittelun merkeissä. 1997 MM-kisoissa esitelty Jello-leijona teki myös nuoreen aurora borealikseen lähtemättömän vaikutuksen ja aiheeseen liittyvään vaatetukseen tuli aikoinaan pukeuduttua.

 

[CuJo#31]

Omalla kohdalla seuraaminen alkoi 1992-93, kun eräs suomalainen maalinikkari aloitti NHL-uransa. Tuolloinhan lätkäkortitkin olivat matkalla suosionsa huipulle. Good times!


E
Lisätäänpä sen verran, että kyllähän Calgaryn hopeamitali -88 on todennäköisesti se ensimmäinen mieleen jäänyt lätkämuisto. Tarkempi seuraaminen alkoi seuraavan vuosikymmenen puolella. Siihenkin sen verran tarkennusta, että kyllähän Albertvillen olympialaisten jääkiekkoa tuli seurattua jo helmikuussa 1992. Siis ennen Selänteen tulokaskauden alkua. Meneepä sekavaksi tämä muistelu.

 

[hooceebruins]

Ensimmäinen muisto on -86 Masken Carlsson ja siitä sitten isän kanssa tuli alettua seuraamaan kiekkoa. Enhooellä tuli kuvioihin joskus Selänteen perässä ja Bruinsin lippis tuli ostettua samoihin aikoihin.

 

[heavy]

Suomi voitti tsekit... Ja sit Stig oli syönyt väärät banaanit

 

[magnum37]

Ensimmäinen muisto on -86 Masken Carlsson ja siitä sitten isän kanssa tuli alettua seuraamaan kiekkoa. Enhooellä tuli kuvioihin joskus Selänteen perässä ja Bruinsin lippis tuli ostettua samoihin aikoihin.

Sama. MM-86 kisoista se alkoi, alkusarjan Suomi-Ruotsi -ottelusta. Kotimaan sarjoja aloin seurata jotain vuotta myöhemmin ja kävin toisinaan isän ja paapan kanssa Sportin divaripeleissä.

 

[nummenkallio]

Kasarilla. Kaakon derbyt betonilla ja Kisapuistossa jäivät ikuisesti mieleen. KooKoo ei silloin pärjännyt, mutta on ottanut sittemmin komeasti kiinni ja ollut paikoitellen ylivoimainen. Ja nythän mustaoranssi on Kaakon suurin joukkue, kuten kuuluukin.

Minulle liiga oli nimenomaan silloin KooKoo vastaan SaiPa. Maailma oli Kouvola vastaan Lappeenranta, mitään muuta maailmaa ei ollut. Siksi toivon että SaiPa kestää hengissä. Älkää nyt kuolko.

 

[vastaantulija]

-89 olen ollut ekan kerran katsomassa Kerhon liigapeliä, mutta vastasin nyt 90-luvulla, jonka voin sanoa eläneeni alusta loppuun kiekkoa ahmien

 

[Huono pakki]

1980-luvun puolivälissä. Ensimmäiset SaiPan pelit tuli Kisapuistossa käytyä seuraamassa kaudella 1985-86, jos en nyt ihan väärin muista. Samoilta seuduilta myös ensimmäiset muistikuvat maaotteluista (Moskova 1986 ja Ruotsi-ottelu nevö forget, valitettavasti). Hirveästi ei pelejä ole paikan päällä tullut seurattua, mutta radion, ja myöhemmin TV:n, kautta sitten sitäkin enemmän.

 

[jalperi]

90- luvun puolestavälistä on ekat muistikuvat. Tai no oikeastaan jo pari vuotta sitä ennen muistan kun olin pikkuseuran pelei ulkokaukalossa katsomassa.

 

[pehtoori]

-89 olen ollut ekan kerran katsomassa Kerhon liigapeliä, mutta vastasin nyt 90-luvulla, jonka voin sanoa eläneeni alusta loppuun kiekkoa ahmien

Täysin sama homma. Hieno ja vaiherikas reissu on ollut! Matkalla oltiin huipulle, siellä käytiin ja aina takaisin yritetään!

 

[BitterX]

Rinkelinmäelle mua on raahattu jo 80-luvun alkuvuosista alkaen. Kausi 86-87 divarissa oli kuitenkin ensimmäinen, jolloin oikeasti seurasin Kerhoa. Se kausi päättyi liigakarsintaan, jossa liigasta mukana ollut KalPa selvisi kuiville. Liigakarsinnasta mieleen on jäänyt outo matsi KalPaa vastaan, jota Kerho johti 6-1, mutta se päättyi 6-6. Karsintasarjan olisi voittanut Kerho, jos ei olisi sulanut tuossa pelissä. Jälkiarvioiden mukaan nousu tuolloin olisi kuitenkin ollut liian aikaista, ja oli hyvä, että se tapahtui vasta vuotta myöhemmin.

Yksi ensimmäisistä matsimuistikuvista on vieraspelireissu paikallismatsiin Forssaan. Oli sen verran väkevä kokemus. Ylipäätäänkin nuo FoPS-matsit on jääneet mieleen tunnelmansa takia - jopa joku A-junnujen matsi. Isot pojat ja tytöt ovat tosin kertoneet, että tuolloin paikallispelien intensiteetti oli jo vahvasti hiipunut lämpimimmistä ajoista, koska seurat olivat eri päissä sarjataulukkoa.

 

[rpeez]

90-luvulla, kun huomasin yhtäkkiä että Matinkylä Garden eli Kiekko-Espoon halli sijaitsi vain kilsan päässä paikasta jossa asuin.
Päässä välähti, että käynpä katsomassa SM liigaa joku päivä. Matinkylä ja Kiekko-Espoo oli sen verta tunnelmallinen kokemus, että innostuin.

Oma pelaaminen on varhaisteini-iän kyläsarjoista 70 luvulta, jolloin internetin sijasta urheiltiin lajeja kuin lajeja.

 

[Evil]

70-luvulla. Muistan Rautakallion ja Levon, muistan tottakai Hagmanin. Muistan kun Kurri lähti Ameriikkaan. Muistan Reksa Ruotsalaisen parhaimmillaan. Suomen Paul Coffey.

 

[Leon]

Suomi voitti tsekit... Ja sit Stig oli syönyt väärät banaanit

Noista kisoista oma seuraamiseni alkoi virallisesti. Olin joskus 60-luvun lopulla ekassa pelissäni Nordiksella, mutta en mä silloin oikeastaan vielä seurannut lätkää.

 

[Leon]

Yksi ensimmäisistä matsimuistikuvista on vieraspelireissu paikallismatsiin Forssaan. Oli sen verran väkevä kokemus. Ylipäätäänkin nuo FoPS-matsit on jääneet mieleen tunnelmansa takia - jopa joku A-junnujen matsi. Isot pojat ja tytöt ovat tosin kertoneet, että tuolloin paikallispelien intensiteetti oli jo vahvasti hiipunut lämpimimmistä ajoista, koska seurat olivat eri päissä sarjataulukkoa.

Kyllä ne 70-luvun paikallispelit olivat järjettömän kuumia. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun jäähypenkit kävivät pieniksi. Yleensä hanskat tippuivat kerholaisista vähintään Savolaisen Hanskilta ja Jaatisen Tapanilta (ei siis keskenään). Ja sitten mentiin kakkosille kiinnipitämisestä X-D

 

[Surukuku]

Kai tämä kiinnostus jääkiekkoon alkoi jo 60-luvulla. Keskuskentän lisäalueella käytiin katsomassa Kärppien pelejä tuulessa ja tuiskussa... ja pakkasessa.
Muistan, kun kaudella -67-68 SaiPan vieraillessa Oulussa, joku saipalainen huusi vaihtoaitiosta, että liikaa pelaajia kentällä niin Partisen Lalli otti vauhtia ja syöksyi laidan yli pää edellä lumikinokseen... ja katsojilla oli hauskaa...

 

[Uleåborgir]

Suoritin asumista ikävuosina 0 v ja 5 vrk - 4 v ja 11 kk (1978 - 1983) Oulun Välkkylässä, Raksilan jäähallin lähistöllä. Isäukko kävi yhtätyönään katsomassa Kärppiä Raksilassa opiskelijakorttinsa kanssa. Sieltä ovat varhaisimmat muistot.

Isäni mielialojen vuoksi aloin kannattaa Kärppiä todella tosissani jo kolmen vuoden iässä. Siellä Raksilassa on myös "isot" pulkkamäet - entinen kemiallisten jätteiden hautausmaa - uimahallin takana, ja siitä kulki polku Välkkylän parkkipaikoille. Kotipelien jälkeen minä ja ystäväpiirini näimme jo autoilleen palaavien ukkojen naamoista miten kävi. Uskalsimme kysyä asiaa vain, jos hyö suvaitsivat hymyillä.

 

[WarWas]

80-luvun puolivälissä muistan alkaneeni jääkiekon seuraamisen. Timo Nummelin, Reijo Leppänen ja aivan järkyttävät Tepsin ASA paidat sekä ns. sälekaihdinlogo.

Tuossa kuvassa on jo kylläkin Pohjolan mainos mutta logo on hirveä.

Ollaan ihan varmaannähty jos olit tuolloin pikkupoikien kanssa seisomokatsomossa. Itseni iskä vei ekaan peliin joskus 1984. 84-85 finaalit muistan hyvin kun game vitosessa 2-0 johto ja joku Risto Jalo päätti tulla kaukaloon takaisin...

 

[Tifosi]

Eka peli paikanpäällä 93 tai todennäköisemmin 94.
Joku kaunis sunnuntai raumalla Lukko-Jokerit.
Ihmettelin missä selostus kun peli lähti käyntiin.

 

[alwahla]

Ysärillä ja vasta vuodesta 1997 lähtien. HIFKistä se alkoi. Hiljalleen mukaan tuli kiinnostus maajoukkuetta kohtaan ja lopulta NHL:ää kohtaan.