Itse olen valmennuksessa eniten tyytyväinen siihen, että nuoriin ja kokemattomiin pelaajiin luotetaan ja heille annetaan peliaikaa ja kiekollista roolia sekä vastuuta erikoistilanteissa. Tietysti oppirahat pitää maksaa, ja monta kertaa on ehtinyt mennä hermot esim. junnujen kiekonmenetyksiin ylivoimalla, mutta kun vähän pitemmällä aikavälillä tarkastelee asiaa, homma toimii. Esimerkiksi Hytönen ja Filppula pelasivat viime kaudella aika paljon ylivoimaa eivätkä saaneet mitään aikaan, mutta mitenkäs on asia nyt? Olen varsin varma siitä, että esim. nämä pelaajat eivät pelaisi tällä tasolla tällä hetkellä, ellei valmennus olisi antanut vastuuta ja näyttöpaikkoja silloinkin, kun tulokset eivät sen puolesta puhuneet.
Immonen olisi monessa muussa liigaseurassa varmaan otettu aikoinaan ilomielin vastaan, mutta 0+2-tehot edelliskaudella tehnyt junnu olisi istutettu nelosketjun keskelle ja odotettu, että hän tekisi läpimurtonsa sieltä. Meillä annettiin kunnolla vastuuta ja hyökkäävä rooli kokemattomalle pelaajalle, ja tällä hetkellä voi miettiä katsellessaan pistepörssin ykköstilaa, että kannattiko se.
Ensimmäisellä Alatalon kaudella Immonen ja Pihlman, viime kaudella Marttinen ja Uhlbäck, tällä kaudella Hytönen, Jääskeläinen ja Filppula... Minä ainakin saan todella suurta iloa siitä, kun huomaa että pelaajat oikeasti kehittyvät JYPissä ja voivat nousta suurempaan rooliin yllättäen. Hytöstäkin pidin entisenä lupauksena, mutta niin vain Alatalon valmennus on saanut hänestäkin kaivettua uusia puolia esiin, ja mukava vain olla tällaisessa asiassa väärässä. Tällä kaudella esim. Louhivaara ja Piispanen ovat saaneet todella paljon ylivoima-aikaa tehoihin nähden, mutta olen varma siitä, että molempien pelaajien kohdalla tämä luotto näkyy vielä joskus.