Laitetaas taas jo perinteeksi muodostuneet arvosanat pelaajien suorituksista. Pakistoa oli aika hankala kritisoida, koska he hoitivat hommansa hyvin tyylikkäästi. Maalivahdit olivat jälleen kerran melkoinen soppa käsiteltäväksi. Laitan hyökkääjät ensi viikolla.
PUOLUSTAJAT
Viime kaudella Kingsin rosterissa pelasi 11 eri pakkia. Päättyneellä kaudella luku pieneni entisestään, kun yhdeksän puolustajaa puki Kings paidan ylleen. Näistä yhdeksästä Tobias Bjornfot kerkesi pelata vain yhden ottelun. Andreas Englund ja Drew Doughty pelasivat kaikki 82 runkosarjaottelua sekä viisi pudotuspeliottelua. Kings hankki kesällä pakistoon ainoastaan Englundin. Sean kaksikko Walker ja Durzi vaihdettiin muualle ja Alexander Edler laittoi hokkarit naulaan. Pakiston nykyiset soturit osaavat kyllä puolustaa ja laitta kroppaa likoon, mutta ongelmana on hyökkäykseen annettava tuki. Viivalta ei juurikaan tule maaleja Doughtya lukuuottamatta.
#3 Matt Roy – 81 GP, 5+20=25, +21 / Playoffit: 5 GP, 0+2=2, +1 (A23: 10)
Edelleen mielettömän luotettava pelaaja. Takoo varmat 25 tehopistettä ja operoi omissa rauhallisella varmuudella. Laittaa kroppaa isosti likoon eikä ole kärsinyt vammoista viimeisen kahden kauden aikana. Ainoastaan yksi missattu peli kahden edellisen kauden aikana (174 / 175 pelattua ottelua). Roy laukoo todella paljon rooliinsa nähden, joten ainakin hyville paikoille hän hakeutuu. Puolustajista toiseksi eniten laukauksia maalia kohti (140), yksi vähemmän kuin Doughtylla.
Todella vaikea keksiä mitään negatiivista Matt Roysta. Täydellinen kakkosparin puolustava puolustaja, jolla on myös ihan hyvät eväät hyökkäyspäähän. Laukaus saisi osua hieman useammin tolppien väliin. Matt on kesällä UFA ja Kingsillä ei todennäköisesti ole varaa tarjota hänelle sopivaa sopimusta. Joku joukkue saa itselleen erinomaisen pelaajan. Toivottavasti se jollain ihmeen kaupalla olisi Kings. Arvosana: 10
#5 Andreas Englund – 82 GP, 1+9=10, -1 / Playoffit: 5 GP, 0+1=1, +1
Kesän täytehankinta kolmospariin / seiskapakiksi. Valmennus luotti lopulta niin paljon, että ruotsalainen pelasi jokaisen pelin. Alkukaudesta nyrkit heiluivat useasti, mutta tammikuusta eteenpäin tappelut jäivät lähes kokonaan. Hyvin rajalliset kiekolliset taidot ja syötöt kohtalaisia. Veto täysin osoitteeton. Puolustuspäässä hitaissa tilanteissa jämäkkä, mutta auttamatta myöhässä nopeampien kavereiden käsittelyssä. Spence ja Clarke pitivät Andreasin kiekolliset vajaavaisuudet jotenkin pimennossa.
Hyvin erikoinen pelaaja. Fanit eivät hänen esityksistään juurikaan pidä, mutta valmennus näki jotain hänessä. Kun ei parempaakaan mukamas ollut tarjolla, niin pakko oli katsella ruotsalaista läpi kauden. Toivottavasti tälle virhekoneelle löytyy korvaaja kesän aikana. Paljoa se ei vaadi. Arvosana: 5
#8 Drew Doughty – 82 GP, 15+35=50, +15 / Playoffit: 5 GP, 2+1=3, -4 (A23: 10-)
Drew on pakiston tärkein lenkki edelleen. Liiankin tärkeä linkki hyökkäyspäässä. Mielestäni ei edelleenkään kuulu ykkösylivoiman pyörittäjäksi, mutta silti takoo tulosta tuolla tontilla. Kiskaisi uran toiseksi parhaan runkosarjan maalimäärässä (15). DD pelaa koko sielulla ja kropalla Kingsin eteen ja johtaa takalinjaa upeasti. Edelleen jaksaa papattaa vastustajille ja tuomareille taukoamatta unohtamatta virnuilua. Ei ollut pudotuspeleissä ihan parhaimmillaan, vaikka pari maalia tekikin.
Kingsin johtohahmoja. Onko hän tuloksellisesti 11M cap hitin arvoinen? Ei, mutta hänen arvonsa mitataan työmoraalilla ja kopin johtajuudessa. Hyökkäyspään tehovastuuta pitäisi pystyä keventämään ja ylivoimalla tiputtaa hänet toiseen vitjaan. Ei sen takia että Doughty ei osaisi, mutta jostain tuota 27 minuutin keskiarvoa täytyy alkaa keventämään 34-vuotiaan veteraanin kohdalla. Ykkösylivoima kaipaa muutenkin tuuletusta. Arvosana: 9
#21 Jordan Spence – 71 GP, 2+22=24, +5 / Playoffit: 5 GP, 0+1=1, +2
Sean Durzin siirtyminen muualle avasi ainutlaatuisen mahdollisuuden Australiassa syntyneelle pienikokoiselle rightin pakille. Käytti tilaisuutensa eriomaisesti. Jordan on hämmentävän hyvä käsistään ja osaa luistella, Varsinkin pienen tilan tanssahtelut ja viivan pito ovat hänen erikoisalaansa. Syötöt ovat oivaltavia ja napsuvat hyvin kohdille. Pieni koko asettaa rajoitteita, mutta pystyy taistelemaan hyvin sijoittumisensa ansiosta. Veto on aivan järkyttävä tuhnu. 85 laukausta maalia kohti ja kaksi tolppien sisään. Pyöritti hyvin kakkosylivoiman pohjaa, mutta ei löytänyt oikein yhteistä säveltä muun porukan kanssa. Varsinkin Kaliyevin kanssa ajoitukset eivät osuneet nappiin.
Positiivinen yllätys. Tehottomuus vaivasi ajoittain ja sen takia joutui taistelemaan peliajasta ihmepoika Brandt Clarken kanssa. Puolustamisessa omat haasteensa, joten pitäisi pystyä vakiinnuttamaan paikkansa muilla vahvuuksilla. Kesällä RFA, joten saa nähdä löytyykö itsensä Durzin tavoin kauppatavarana muualta vai löytyykö oikealle puolelle sopiva tontti vielä. Mielestäni saisi jatkaa Losissa. Arvosana: 8
#43 Jacob Moverare – 24 GP, 1+0=1, +0
Jacob on jaksanut urheasti taistella Kingsin organisaatiossa paikastaan auringossa. Perus jamppa kentällä, joka hoitaa oman tonttinsa hyvin, eikä esitä mitään turhaa. Joutui hieman kyseenalaiseen rooliin, kun Jim Hiller alkoi suosimaan seitsemän pakin kokoonpanoa. Kävi välillä tärisemässä otteluissa neljän minuutin jääaikoja. Mielestäni olisi ansainnut enemmän ja aika monen muunkin mielestä Andreasin paikan.
Allekirjoitti kesken kauden kahden vuoden jatkon, joten ainakin Jacobilla usko riittää touhuun. Hyvä kesä alle ja syksyllä taistelemaan ihan tosissaan kolmosparin roolista.
Arvosana: 7+
#44 Mikey Anderson – 74 GP, 2+16=18, +22 / Playoffit: 5 GP, 1+2=3, -1 (A23: 10-)
Iski kolmeentoista ensimmäiseen otteluun tehot 1+7. No sen jälkeen palasi takaisin tavalliseksi Mikeyksi. Puolustuksen takuuvarma luuta. Kokemus on tuonut betonista valettua varmuutta. Betonin valussa pieniä säröjä, jotka näkyvät vastustajien piinallisena ärsyttämisenä. Mikey tökkii ja tuuppii hieman koiramaisilla tempuilla vastustajia ja hämmentää pakkaa pelikatkoilla. Mikeyn suurin heikkous on laukaus. #44 nousee yleensä hyvin toisen aallon vetopaikoille, mutta lämärissä voima korvaa tarkkuuden. Logo, muikkuverkot ja pleksi kokevat kovia, kun Minnesotan poika paukuttaa liikkuvat taakse.
On jo nyt yksi johtohahmoista, mutta rooli vain kasvaa iän myötä. Välillä on vaikea tajuta, että Mikey on vasta 24-vuotias (kohta 25v.), kun tuntuu siltä että #44 olisi pelannut ikuisuuden Kings paidassa.
Arvosana: 9
#84 Vladislav Gavrikov – 77 GP, 6+17=23, +9 / Playoffit: 5 GP, 0+2=2, +0
Venäläinen puhelinmies jäi kesällä lopulta Losiin kahdeksi kaudeksi. Iso järkäle pelaa upeasti pitkällä mailla ja vartio omaa maalia tylysti. Alivoimalla äärimmäisen tärkeä palanen. Väläyttelee hyökkäyssuuntaan ajoittain maagisia otteita, mutta ei ole mikään tehokone. Nousee rohkeasti hyökkäyksen tueksi ja välillä kaventaa siniviivalla turhankin hanakasti ja joutuu kiireen keskelle. Onneksi parina on varma Roy.
Erinomainen lisä ontuvalle vasemmalle puolelle. Seuraava sesonki on jälleen sopimuskausi, joten odotettavissa on tasonnostoa. Vaikea löytää kritisoitavaa. Arvosana: 9
#92 Brandt Clarke – 16 GP, 2+4=6, -6
Organisaation timantti marinoitui alkukauden AHL:n puolella, jossa takoi hurjia teholukemia. Sai näytönpaikan vuodenvaihteen tienoilla ja väläytteli osaamistaan. Brandt ei tosiaankaan ole mikään puolustuspelaamisen osaaja, mutta kyvyt hyökkäyssuuntaan ovat sellaisia, joita Losissa ei ole ihan hetkeen nähty. Yritti kerran jopa michigania eli ilmaveiviä. Lopulta uran avausmaali tuli läpiajosta jatkoajalla Bostonissa.
Luistelussa on tekemistä ja kroppa kaipaa lisää voimaa, jotta puolustuksessa ei pyöri aivan pujottelukeppinä. Vain taivas on rajana hyökkäyspelaamisen kanssa, mutta ne kyvyt pitäisi pystyä valjastamaan oikein. Tarvitsee tueksi vahvan pakkiparin, joka siivoaa sotkut. Arvosana: 7-
Tobias Björnfot saa kunniamaininnan hukattuna ykkösvarauksena. Vegas poimi Tobyn waivereista ja toisella postituskerralla Panthers nappasi miehen matkaansa. Onnea ja menestystä jatkoon.
MAALIVAHDIT
Viime kauden ongelmista oppineena tähän kauteen lähdettiin kolmella pienen palkan maalivahdilla kokeilemaan. Alku näytti hyvältä, mutta kaaos iski jälleen Losin maalille.
#39 Cam Talbot – 54 GP, 27W, 91.3%, 2.50 gaa / 3 GP, 1W, 86.1%, 5.30 gaa
Kesän halpa hankinta ykköseksi. Matalan riskin yritys, kun Blake tuhosi palkat Dubois hankinnalla. Aloitti syksyn erinomaisesti ja vakuutti. Haparointi alkoi joulukuussa ja jostain syystä ei löytänyt syksyn tasoaan enää millään. Välillä tuli hyviä iltoja, mutta toisinaan vedot upposivat luvattoman helposti. Kilpikädelle tuntui uppoavan kaukaa vetoja ilman maskia. Pudotuspelit olivat vielä katastrofaalisemmat ja Cam suli täysin Oilersin käsittelyssä. Kaikesta ei voi syyttää maalivahtia, mutta yli vitosen päästettyjen maalien keskiarvo kertoo karua kieltä.
Cam näytti hetken aikaa Blaken nerokkaimmalta ratkaisulta hetkeen, mutta totuus iski päin kasvoja karusti talven aikana. Ei mitään käyttöä tulevaisuudessa. Kesällä UFA. Arvosana: 6-
#29 Pheonix Copley – 8 GP, 4W, 87.0%, 3.16 gaa (A23: 10)
Satumainen viime kausi lupaili hyvää, mutta syksy lähti kieroon heti kättelyssä. Copley haparoi maalissa. ja jäi selkeäksi kakkosvaihtoehdoksi. Lopulta polvivamma sinetöi kauden ja todennäköisesti uran Kingsissä.
Arvosana: -
#31 David Rittich – 24GP, 13W, 92.1%, 2.15 gaa / 2 GP, 0W, 87.2%, 2.56 gaa
Rittich hommattiin kesällä varmistelemaan Kingsin epävarmaa maalivahtitilannetta. AHL:n puolella alkanut kausi vaihtui tammikuun puolella vakituiseksi paikaksi NHL-valoissa. Vakuutti otteillaan ja oli jopa ryöstää kokonaan Talbotin tontin. Erikoisen näköinen torjuntatyyli ei herätä mitään suurta luottamusta, mutta jotenkin David pystyi torjumaan kiekkoja omituisissa asennoissa. Pudotuspeleissä otti aloittavan maalivahdin paikan Camin haparoitua, mutta ei pystynyt tekemään ihmeitä noin haastavassa tilanteessa.
Jälleen kerran yksi maalivahti lisää Kingsin erikoiseen maalivahtihistoriaan. Näin paljoa Davidille ei kaavailtu vastuuta, mutta otti sen mitä tarjottiin ja torjui todella hyvin odotuksiin nähden. Arvosana: 9+