Lordi – monsterirockin lähettiläät 2000-luvulla

  • 18 351
  • 116

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Lukkoseppä kirjoitti:
Lordi on itse saatana, jokohan tuosta voisi herjaussyytteen nostaa? Kyllä se vaan näköjään menee ns. kirkonmiehelläkin ylilöynniksi kun tarpeeksi ahdistaa.

http://www.karjalohjanseurakunta.fi/

Heh, kiitos, hyvät naurut, tosin kristinuskon satutarinat ovat jo itsessään enimmäkseen erittäin hassuja ja hauskoja.
 

spertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Lukkoseppä kirjoitti:
Lordi on itse saatana, jokohan tuosta voisi herjaussyytteen nostaa? Kyllä se vaan näköjään menee ns. kirkonmiehelläkin ylilöynniksi kun tarpeeksi ahdistaa.

http://www.karjalohjanseurakunta.fi/

Ei perkele, kun pisti naurattamaan.
Itsehän löin tänään vetoa ystäväni kanssa, milloin ensimmäinen julistaja ymmärtää yhdistää Lordin, ja Porvoon kirkon tuhopolton. Oma veikkaukseni on huominen mielipideosasto jommassakummassa iltapäivälehdessä, ja nimenomaan jonkun kirkonmiehen toimesta.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
spertti kirjoitti:
Ei perkele, kun pisti naurattamaan.
Itsehän löin tänään vetoa ystäväni kanssa, milloin ensimmäinen julistaja ymmärtää yhdistää Lordin, ja Porvoon kirkon tuhopolton. Oma veikkaukseni on huominen mielipideosasto jommassakummassa iltapäivälehdessä, ja nimenomaan jonkun kirkonmiehen toimesta.

Oikea vastaus: Jatkoaika ja Kirkonpoltto-ketju! Joku kerkesi jo eilen...
 

Metalwarrior

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei hitto, tulisikohan kirkonmiesten tutustua oikeasti sellaisiin bändeihin jotka ovat saatananpalvojia. Voisi Lordi alkaa tuntua aika kevyeltä näihin verrattuna.

Itse olen hevimies, mutta luterilaisuutta ja kristinuskoa en todellakaan häpeä. Sen sijaan vituttaa tyypit, jotka uhkuvat pyhää ahdasmielisyyttä ja kiihkoa.

Maailma ei tosiaankaan ole niin mustavalkoinen, kuin eräät kirkonmiehet väittävät. Oma näkökanta on se, että kaikenlainen mouhoaminen ja kiihkoilu on pahasta. Samat terveiset myös satanisteille, ette te sen parempia ole.
 

J.Hotti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK Detroit Red Wings FC Barcelona
Lordi Ruotsissa tiistaina 18.7.2006

Jos ei peruutuksia ole tullut / tulossa, niin tiistaina on sitten tämä paljon mediassa ennakkoon hehkutettu Lordin esiintyminen länsinaapurimme "Tammerkosken sillalla" eli perinteisessä ruotsalaisessa yhteislaulutapahtumassa joka kantaa nimeä 'allsång på Skansen'.

Lähetykset SVT 1 & SVT Europa kanavalla kello 21:00-22:00

http://www.skansen.se/pages/?ID=601
 

Metalwarrior

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
HCM kirjoitti:
Lordi Ruotsissa tiistaina 18.7.2006

Jos ei peruutuksia ole tullut / tulossa, niin tiistaina on sitten tämä paljon mediassa ennakkoon hehkutettu Lordin esiintyminen länsinaapurimme "Tammerkosken sillalla" eli perinteisessä ruotsalaisessa yhteislaulutapahtumassa joka kantaa nimeä 'allsång på Skansen'.

Miksei suomalaisessa versiossa? Lordi ja Mikko Alatalo muodostaisivat legendaarisen duon... :)
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä

Lordi julkaisi viime vuoden tammikuussa Killection-levyn, joka on fiktiivinen kokoelma; mukana on eri vuosikymmenten tyylillä toteutettuja kappaleita ja ajatuksena on, että tässä kuvitellaan kuinka Lordi-yhtye olisi julkaissut levyjä 70-luvulta lähtien ja Killection on nämä kappaleet sisältävä kokoelma.

Nyt sitten koronatauosta johtuen ajatusta on lähdetty viemään pidemmälle ja Lordi aikoo julkaista tämän vuoden Halloweenina seitsemän uutta albumia, jotka esittävät sitten näitä eri vuosikymmenten levyjä, joilta ne Killection-kokoelman biisit on otettu.

Ainakaan tässä ei voi yhtyettä kunnianhimon ja kekseliäisyyden puutteesta syyttää. Aika kovasti toki pistää miettimään, että mikähän mahtaa olla biisien keskimääräinen taso, jos siellä olisi vaikka nyt 10 uutta biisiä per levy - eli 70 kokonaisuudessaan. Jos noin 99% uusista levyistä pistää aina miettimään, että ainakin pari biisiä typistämällä tämä olisi vielä paljon parempi, niin 70 kappaletta voi kyllä mahdollisesti sisältää pari täytebiisiä... Mutta silti on pakko antaa arvostusta tällaiseen projektiin lähtemisestä, etenkin kun siellä olisi juttujen mukaan nyt jo oikeasti viisi levyä saatu nauhoitettua valmiiksi, eli kyse ei ole vain suurista suunnitelmista.

Oma Lordin kuuntelu on hyvin pitkälti rajoittunut debyyttiinsä, 2002 ilmestyneeseen Get Heavyyn. Bändin imago ei niin hirveästi (/hirviösti) napostele, mutta tuolla ensimmäisellä levyllä oli ainakin puolet kappaleista oikeasti kovaa kamaa, joten pitäisihän sitä muutakin materiaalia kokeilla joskus oikeasti kuunnella, ulkomusiikilliset seikat sivuuttaen.

Ja täytyy arvostaa myös yhtyeen aprillipilaa; kertoivat siis aprillipäivänä, että Lordi tulee julkaisemaan neljä uutta albumia tänä vuonna ja seuraavana päivänä totesivat, että vitsivitsi... oikeasti julkaistaan seitsemän uutta albumia tänä vuonna.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ja täytyy arvostaa myös yhtyeen aprillipilaa; kertoivat siis aprillipäivänä, että Lordi tulee julkaisemaan neljä uutta albumia tänä vuonna ja seuraavana päivänä totesivat, että vitsivitsi... oikeasti julkaistaan seitsemän uutta albumia tänä vuonna.
Vähän tulee mieleen King Gizzard & The Lizard Wizard julkaisi viisi levyä yhden vuoden aikana ja jokainen oli vähän eri tyylinen.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Enpä aikoinaan innostunut Lordin musiikista kuuntelemisen tasolle asti, en edes Euroviisujen aikaan, vaikka olihan se hieno läppä että Suomi voitti kisan raskaalla rockilla. Kuitenkin muutama vuosi sitten, aikana kun kaupat möivät levyjä, osui Prismassa käteen kolmen euron tarjous Scare Force One albumista ja ostin sen pois kuljeksimasta. Levy oli ihan ok, ja jossain vaiheessa sitten hankin seuraavankin levyn eli Monstereophonicin, joka osottautui sitten todella hyväksi. Pikkuhiljaa olen kokoelmaa kartoittanut, ihan kaikkia levyjä ei vielä ole, mutta ostelen niitä sitä mukaan kun jostain edullisesti löytyy. Mutta edelleen Monstereophonic on mielestäni yhtyeen helmi (vaikka levyn sinkkubiisi Hug You Hardcore on aika typerä veisu).

Kävin jopa Tavastialla katsomassa Lordin keikan, ja ihan viihdyttävää siellä oli, saatan käytä hirviöt uudelleenkin katsomassa, jos joskus joku hyvä tilaisuus tulee kohdille.
 

Turkoosisalpa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Lordihan julkaisi levytolkulla levyjä marraskuun lopulla monessa genressä.

Lämmin suositus uudenvuoden bile-musaa haluaville valita kuunteluun levy nimeltä Superflytrap. Tuossa on siis genrenä 70-luvun disco. On siellä muutama filleri, mutta kieliposkessa kuunneltuna aivan huikeaa settiä, joka pistää jalan hakkaamaan ja rytmin vereen selvinpäinkin.

Varmasti jakaa mielipiteitä, mutta mulle uppoaa huomattavasti paremminkin kuin samaan aikaan julkaistu ”trash metal” Abrakadaver-Lordi-platta.
 

Huml71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Lordihan julkaisi levytolkulla levyjä marraskuun lopulla monessa genressä.

Lämmin suositus uudenvuoden bile-musaa haluaville valita kuunteluun levy nimeltä Superflytrap. Tuossa on siis genrenä 70-luvun disco. On siellä muutama filleri, mutta kieliposkessa kuunneltuna aivan huikeaa settiä, joka pistää jalan hakkaamaan ja rytmin vereen selvinpäinkin.

Varmasti jakaa mielipiteitä, mutta mulle uppoaa huomattavasti paremminkin kuin samaan aikaan julkaistu ”trash metal” Abrakadaver-Lordi-platta.
Levyjen julkaisun aikoihin joku latasi ne Youtubeen, ja sieltä valikoitui ehdoton suosikki: 80-luvun lopulle sijoittuva AOR -painotteinen "Humanimals" -levy. Julkaistaan Spotifyssä tosin vasta 7.1.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maa, Eurooppa, Suomi, Lappi, Rovaniemi.

Arvostukseni monsterirockin lähettiläitä kohtaan on kohonnut kohoamistaan viime vuosina. Ysärin alun lapsena Hard Rock Hallelujah, 2006-euroviisuvoitto ja maamme hurrikaanin lailla ylittänyt Lordi-huuma ei tule unohtumaan, kuten eivät myöskään seuraavan kevään viisut (Russia Goodbye).

Lordi on saanut osakseen kylliksi tarpeetonta kriitikkiä ja kateellisten nälvintää. Joka tavalla kuitenkin kunnioitettavaa, että Putaansuu joukkoineen pitää Hard Rockin lippua korkealla. Vaikka suurin kaupallinen menestys ihan ymmärrettävästi kulminoitui 2006, on Lordi musiikillisesti nyt korkeimmalla tasolla koskaan. 17 studioalbumia on kunnioitettava saavutus kenelle tahansa ja huomioiden rockin yleisen taantumuksen, tekee Lordi joka tavalla arvokasta työtä genren puolesta.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Vaikka suurin kaupallinen menestys ihan ymmärrettävästi kulminoitui 2006, on Lordi musiikillisesti nyt korkeimmalla tasolla koskaan.

Onko noin? Tämä on aito kysymys, sillä tuli luettua Lordin 800-sivuinen elämäkerta.

Kirjan mukaan vaatimattoman seitsemän yhtä aikaa julkaistun albumin biisit on nimittäin tehty parhaimmillaan minuuteissa. Tuli hieman kuunneltua niitä myös netistä, ja nopeasti kuunneltuna tuli kieltämättä vähän tusinafiilis. Hienoja pastisseja mutta ikään kuin sielu puuttui. Sinällään aivan Käsittämätön suoritus tehdä tuollainen paketti, mutta kysyn aidosti, onko yksittäisten biisien taso kovin korkea? En osaa itse sanoa. Ja samaan henkeen on sanottava, että se, että pystyy ottamaan noin monta genreä haltuun viikoissa tms. on huikea osoitus älyllisestä kapasiteetistä.

Harvoin jos koskaan tulee ihmisestä näin ristiriitainen fiilis. Yhtäältä Lordi vaikuttaa erittäin sympaattiselta jampalta, toisaalta takakireältä lapselta, joka tekee naiivia tekokauhua ja geneerisen taantumuksellista kasaripastissia. Lordi on yhtä aikaa muista täysin riippumaton, mutta toisaalta kantaa yllättävän paljon kaunaa siitä että ei huomioida riittävästi.

Yhtä kaikki, kirjan luettuani on selvää, että Lordi on huikea, kiistämätön renesanssinero. Ja samaan aikaan on ymmärrettävää, että häneen suhtaudutaan hieman vähätellen, koska tavallaan hänen katseensa on menneessä, ei aivan uusimman kehityksen kärjessä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Harvoin jos koskaan tulee ihmisestä näin ristiriitainen fiilis. Yhtäältä Lordi vaikuttaa erittäin sympaattiselta jampalta, toisaalta takakireältä lapselta, joka tekee naiivia tekokauhua ja geneerisen taantumuksellista kasaripastissia. Lordi on yhtä aikaa muista täysin riippumaton, mutta toisaalta kantaa yllättävän paljon kaunaa siitä että ei huomioida riittävästi.

Yhtä kaikki, kirjan luettuani on selvää, että Lordi on huikea, kiistämätön renesanssinero. Ja samaan aikaan on ymmärrettävää, että häneen suhtaudutaan hieman vähätellen, koska tavallaan hänen katseensa on menneessä, ei aivan uusimman kehityksen kärjessä.

Olen jo oikeastaan vuodesta 2006 asti miettinyt miksi suurempi menestys on tätä bändiä kiertänyt. Onko kumminkin niin ettei pelkillä puvustuksilla mennä kuuhun kun biisimateriaali on sanoisinko hieman tasapaksua ja hengetöntä. Elementit kumminkin ovat periaatteessa kohdallaan, nykyäänhän musiikkibisneksessä paljolti muu kuin musiikki on tärkeää, ei kumminkaan sittem Lordin tapauksessa?
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Onko kumminkin niin ettei pelkillä puvustuksilla mennä kuuhun kun biisimateriaali on sanoisinko hieman tasapaksua ja hengetöntä.

Näin minäkin sen ajattelen. Toi pukuhomma vetoaa melko harvoihin. Itse en ymmärrä sitä lainkaan, että miten tuollainen kauhuleikittely voi vedota kehenkään. Tai ei kai siinä kauhusta ole varsinaisesti kysymys (ketä tuollainen nyt pelottaisi) vaan jonkinlaisesta postmodernista kitsch-leikittelystä, joka vetoaa hyvin pieneen marginaaliin. Ja keihin se sitten vetoaa, ovat siinä maailmassa hyvin syvällä.

Enivei, kun tuohon pukuhommaan lisätään tosiaan hieman tasapaksu materiaali, niin ei kai se menestymättömyys kovin ihme homma ole.
 
M

Maplehill

Näin minäkin sen ajattelen. Toi pukuhomma vetoaa melko harvoihin. Itse en ymmärrä sitä lainkaan, että miten tuollainen kauhuleikittely voi vedota kehenkään. Tai ei kai siinä kauhusta ole varsinaisesti kysymys (ketä tuollainen nyt pelottaisi) vaan jonkinlaisesta postmodernista kitsch-leikittelystä, joka vetoaa hyvin pieneen marginaaliin. Ja keihin se sitten vetoaa, ovat siinä maailmassa hyvin syvällä.

Enivei, kun tuohon pukuhommaan lisätään tosiaan hieman tasapaksu materiaali, niin ei kai se menestymättömyys kovin ihme homma ole.

Vetoaa tuossa esitetyssä muodossa aika harvoihin. Katselin joskus aikoinaan Monsterimies-dokumentin ja se alleviivasi hyvin homman ydintä. Erakkoluonne sekä kiinnostus kauhuun ja sarjakuviin, ovat tuossa keskiössä ja siihen on Putaansuu on kehittänyt alter egon Mr.Lordi, joka toimii herralle toisena maailmana.

Musiikissa on paljon hyviä elementtejä, mutta jotain siitä viimeisestä silauksesta puuttuu.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Musiikissa on paljon hyviä elementtejä, mutta jotain siitä viimeisestä silauksesta puuttuu.

Tuota on vaikea sanoiksi pukea mitä puuttuu mutta jotenkin tietynlaista "munaa" tuosta puuttuu. Enkä tarkoita varsinaista rosoisuutta. Sliipatussa tuotannossakin voi olla munaa kuten vaikka Judas Priestin Painkillerissä. Lordilla sitä ei ole.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Itse tykkään bändistä ja kuuntelen usein mutta tuo munattomuus on totta ja johtuu täysin siitä että herra lordi on kiltti beeta mies. Se välittyy laulusta
 

Huml71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Olen jo oikeastaan vuodesta 2006 asti miettinyt miksi suurempi menestys on tätä bändiä kiertänyt. Onko kumminkin niin ettei pelkillä puvustuksilla mennä kuuhun kun biisimateriaali on sanoisinko hieman tasapaksua ja hengetöntä. Elementit kumminkin ovat periaatteessa kohdallaan, nykyäänhän musiikkibisneksessä paljolti muu kuin musiikki on tärkeää, ei kumminkaan sittem Lordin tapauksessa?
Euroopassahan bändi on kovinkin suosittu. Ovat keskittäneet isoimmat kiertueensa jo vuosikymmenen ajan ainoastaan ulkomaille. Suomessa kesän festarikeikoilla on yleisöä, mutta kattavalle kotimaan kiertueelle ei riitä tarpeeksi väkeä.

Suomalaiset eivät nykyään oikein edes kehtaa myöntää kuuntelevansa Lordia. Itse veikkaan, että bändi koetaan lähinnä lapselliseksi pukujensa takia. Euroviisujen myötä bändistä saatiin myös melkoinen yliannostus kaikkine oheistuotteineen.

Itse kuuntelen Lordia varsin usein. Tuossa seitsemän levyn setissä on paljon heikompaakin tuotantoa, mutta AOR -levy 'Humanimals' on suosikkini.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Vetoaa tuossa esitetyssä muodossa aika harvoihin. Katselin joskus aikoinaan Monsterimies-dokumentin ja se alleviivasi hyvin homman ydintä. Erakkoluonne sekä kiinnostus kauhuun ja sarjakuviin, ovat tuossa keskiössä ja siihen on Putaansuu on kehittänyt alter egon Mr.Lordi, joka toimii herralle toisena maailmana.
Tuota dokkaria käsiteltiin aika paljon Lordiaryssa ja kaiken kertoo se, että Mr. Lordi kuvasi tuota ainoaksi asiaksi mikä urallaan kaduttaa - tai ainakin suurimmaksi katumuksen aiheeksi. Eli siis sitä, että Antti Haaseen luotettiin dokkarin tekemisissä, kun lopputulos on täysin eri kuin mitä oli alussa suunniteltu ja sovittu. Tuli kyllä tuo dokkari katseltua nyt uudemman kerran Lordiaryn kommenttien jälkeen ja onhan se joo aika ankea / surullinen se kuva mitä Monsterimies hommasta maalaa. Siis, onhan se osittain totuuteen pohjautuvaa, mutta tietystä näkökulmasta erittäin väritetty kuvaus.

Ja niin, olihan täällä tosiaan näköjään Lordi-keskustelukin. En ilmeisesti osaa käyttää foorumin hakutoimintoa, kun päädyin kirjoittelemaan Lordiarystä ja Lordista yleensä toiseen ketjuun.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Itse näen monsterimiehen toisin. Pintaan jää syvästi omaan tekemiseen uskova soturi, joka ei anna periksi vaikka mitä kuraa lentää niskaan.
 
Viimeksi muokattu:

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Mielenkiintoista keskustelua. Lordi on itselle kaksipiippuinen yhtye/artisti. Muutama helvetin hyvä kappale, mitä aidosti pidän hyvänä tai jopa helvetin kovana rokkibiisinä. Loput tuotannosta sit ihan tasapaksua meh-osastoa, mitä kaljanjuonnin taustamusiikkina sietää, mut ei niitä voi silloin soittaa kun haluaa sen sielun orgasmin, mitä musiikki parhaimmillaan pystyy tarjoamaan.
 
M

Maplehill

Tuota dokkaria käsiteltiin aika paljon Lordiaryssa ja kaiken kertoo se, että Mr. Lordi kuvasi tuota ainoaksi asiaksi mikä urallaan kaduttaa - tai ainakin suurimmaksi katumuksen aiheeksi. Eli siis sitä, että Antti Haaseen luotettiin dokkarin tekemisissä, kun lopputulos on täysin eri kuin mitä oli alussa suunniteltu ja sovittu. Tuli kyllä tuo dokkari katseltua nyt uudemman kerran Lordiaryn kommenttien jälkeen ja onhan se joo aika ankea / surullinen se kuva mitä Monsterimies hommasta maalaa. Siis, onhan se osittain totuuteen pohjautuvaa, mutta tietystä näkökulmasta erittäin väritetty kuvaus.

Ja niin, olihan täällä tosiaan näköjään Lordi-keskustelukin. En ilmeisesti osaa käyttää foorumin hakutoimintoa, kun päädyin kirjoittelemaan Lordiarystä ja Lordista yleensä toiseen ketjuun.

Okei. Ja oma näkemykseni dokkarin jälkeen ei siis ollut tarkoitus olla negatiivinen, vaan lähinnä tuoda esiin sen, että Lordi on Putaansuulle todella paljon muutakin kuin vain yhtye. Tietynlainen elämäntapa ja siitä ei ole halunnut musiikin suhteen tehdä kompromisseja, vaan kulkenut omaa polkuaan. Vaikka menestys ei ole seurannut uraa ehkä toivotulla tavalla.

Itselleni uppoaa Lordi, vaikka siitä se jokin viimeinen napsu puuttuu, että olisi ihan tähtikategoriassa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Oman kylän pojan alakulttuuriharrastus saa pitkän linjan hardrokkarilta peukun ja sarvet. Muutamankin kerran livenä on Tomppaa katseltu ja aina ihan hyvä fiilis jäänyt mieleen. Musa on vaan parin pykälän verran liian tylsää kuunneltavaksi kotioloissa niin symppaus on jäänyt vain noihin keikkoihin. Lisää Tompan kaltaisia generaattoreita niin maailma olisi parempi paikka!
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Näin minäkin sen ajattelen. Toi pukuhomma vetoaa melko harvoihin. Itse en ymmärrä sitä lainkaan, että miten tuollainen kauhuleikittely voi vedota kehenkään. Tai ei kai siinä kauhusta ole varsinaisesti kysymys (ketä tuollainen nyt pelottaisi) vaan jonkinlaisesta postmodernista kitsch-leikittelystä, joka vetoaa hyvin pieneen marginaaliin. Ja keihin se sitten vetoaa, ovat siinä maailmassa hyvin syvällä.

Enivei, kun tuohon pukuhommaan lisätään tosiaan hieman tasapaksu materiaali, niin ei kai se menestymättömyys kovin ihme homma ole.

Itse tiedän kyllä aika montakin keneen tuo touhu vetoaa, ja heitä on eniten etenkin ulkomailla, jossa Lordilla tuntuu edelleen riittävän vientiä ja kysyntää. Eihän bändi mitään mainstream-osastoa siellä edusta eikä ole koskaan edustanutkaan sitten lyhyen viisupiikin, mutta ei se ole ihme että konseptilla riittää kysyntää. Kautta aikainhan yleisöt ovat syttyneet KISSin, Alice Cooperin ja vastaavien kaltaisille bändeille jotka yhdistelevät tarttuvaa musaa sekä vahvasti teatraalista menoa kauhuelementein. Ei sen ole tarkoituskaan olla pelottavaa, vaan viihdyttävää. Osa heille tulee aina nyrpistelemään nenäänsä, mutta vastavuoroisesti tuolla on aika pirusti porukkaa ketkä bändistä tykkäävät joten siksi vähän ihmeellistä lukea että bändi oli jostain "menestymättömyydestä" erityisemmin kärsinyt. Hyvin noilla näyttää pyyhkivän ja saavat tehdä työkseen mitä haluavat, joten laskisin sen itse jo menestykseksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös