Lintubongarit – oliko se merikotka vai varis?

  • 15 252
  • 134
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Vuoden 2015 jälkeen, koska mun lintuoppaassani kuuluu vielä Anas -sukuun. Myös harmaasorsa kuuluu nykyään Mareca -sukuun.
Ja sitä vielä kuvitteli, ettei näitä latinankielisiä nimiä tarvitsisi koskaan enää uusiksi opetella. Meneekö katu-uskottavuus, jos edelleen käyttää jääräpäisesti tuota Anas -sukua?

Sori OT.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Ja sitä vielä kuvitteli, ettei näitä latinankielisiä nimiä tarvitsisi koskaan enää uusiksi opetella. Meneekö katu-uskottavuus, jos edelleen käyttää jääräpäisesti tuota Anas -sukua?

Sori OT.
Kaikki tosiharrastajakörmyt tietävät, mistä on kyse eli ei mene.
 

Keskiviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuopion KalPa
Kalasääskiä nähnyt tänä kesänä yllättävän monessa paikassa ja useasti. Vanhalta nimeltään kalasääksi, joksi sitä moni edelleen kutsuu.
Jopa useammin kuin merikotkia. Sen kerran kun näin läheltä kotkan, niin olikin maakotka, joka eteläosassa maata harvinaisuus. 'Kaikki muut' näkee merikotkia läheltä ja mä sitten näitä harvinaisempia, mutta en merikotkia.

Lintutarinoita riittää vaikka en niitä etsimään ole lähtenytkään. Meinasi sydän pompata kurkkuun kun saaressa liikkuessa kivenkolosta kanervien seasta metrin päästä hautova haahka lehahti lentoon. Ei oo pieni lintu näet. Jätti pesänsä aivan viime hetkellä ja olisin muutoin kävellyt suoraan ylitse huomaamatta. Palasi myöhemmin takaisin hautomaan kookkaita muniaan.

Haahkan äänen sanotaan olevan 'päivittelevä o-hhoh', jonka taisin sanoa kun pesän kohdalla yhtäkkiä olin.
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kalasääskiä nähnyt tänä kesänä yllättävän monessa paikassa ja useasti. Vanhalta nimeltään kalasääksi, joksi sitä moni edelleen kutsuu.

Nykyinen nimi on pelkkä sääksi, ja kalasääskikin on ymmärtääkseni jo vanhentunut. Siitä on pyritty ymmärtääkseni luopumaan, kun sääski viittaa hyttysiin. Kalasääksi tosiaan esiintyy edelleen puhekielessä.

Eilen ja tänään katselin mökkijärvellä sääksien kalastusta. Merikotkakin kävi hetken pyörimässä tässä, kuten on ainakin parina aiempanakin vuonna näihin aikoihin käynyt. Merelle on tästä linnuntietä ainakin 100km, mutta näitä isompia järvenselkiä, joissa tuo on viime vuosina alkanut myös pesiä, on sitten lähempänä.

Merimetsotkin ovat löytäneet tiensä tänne. Läpi kesän niitä näkyi muutamia, mutta tänään laskin jo 18 yksilön parven.

Yhdyskuntaa niitä en toivoisi tänne. Saaristossa näkee runsaasti niiden toimesta pilalle paakottuja saaria...
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Minä näin tänään mökillä valkoposkihanhia emon ja 4 poikasta portaiden vieressä pihalla. Torstaina kottikärryllinen paskaa tuli näiden ja sukulaistensa jäljiltä pihalta kärrättyä pois. Hieno lintu!
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Meriharakka.

Haematopus ostralegus.

Sen löysin tänä kesänä, vaikka kyseessä on ilmeisesti yleinen lintu Suomessa. Itse havahduin tipusta kuitenkin vasta muutettuamme nykyiseen kotiimme, kun niitä tuossa takapihalla pyöri. Pitävät melko kovaa meteliä, mutta lauluääni on silti kaunis. Mustavalkoinen keskikokoinen lintu, jolla on hassu pitkä keltainen nokka.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Nokka on oikeastaan punainen, samoin kuin koivet ja silmät.

Punertavan oranssi toi nokka omaan silmääni, nyt kun kuvasta katsoo. Muistin sopukoihin jäi keltaisena. On toki mahdollista, että pigmentti vähän vaihtelee yksilöittäin.

Hauskanoloinen lintu kyllä. Niitä pyöri tässä pihapiirissä alkukesästä kolmenkin kopla. Haravoivat yhteistyössä nurmikkoa ja etsivät matoja. Se oli koominen näky, kun taitavasti vetivät muodostelmassa ja aina samaan suuntaan.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
pähkinähakki, Suomessa epäsäännöllisesti esiintyvä tummanruskea varislintu.

Pesii kyllä säännöllisesti Suomessa. Mutta siperialaista alalajia vaeltaa tänne joinain vuosina runsaastikin tuomaan täydennystä. Hieman samalla tavalla nimetty pähkinänakkeli on sitten epäsäännöllisempi pesijä, tosin sekin kai nykyään pesii aikakin joinain vuosina muutaman parin voimin. Se myös välillä vaeltelee tänne isompina määrinä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hienoa jos pesii vuosittain. On myönnettävä että suurin määrä kaikesta lintutietämyksestäni on kerätty innokkaana pikkupoikana viime vuosikymmenen alkupuolella. Moni lintujen esiintyvyyteen ja yleisyyteen liittyvä asia on ehtinyt muuttua sen jälkeen. Esimerkiksi pikkuvarpusen kanta on kasvanut voimakkaasti. Elän täten vähän vanhan tiedon varassa. Ulkopuolisten antamat päivitykset kelpaavat hyvin.

Kyllä tuo pähkinähakki on kuulunut varsin kauankin Suomen pesimälinnustoon. Itse olin tuo innokas pikkupoika noin 30 vuotta sitten (nykyään olen innokas tuleva keski-ikäinen), ja kyllä se silloinkin pesi säännöllisesti läntisessä Suomessa. Vähän veikkaisin, että sekoitat nyt tuon pähkinänakkelin esiintymiseen.


 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En tiedä mitä sekoitan mihin, mutta antaa sen olla. Sinipyrstön näkeminen olisi upeaa. Kyseinen sulkaseppo asuttaa Itä-Suomen tiheitä ja vanhoja aarnimetsiä. Kanta on kaiketi pieni mutta vankka. Suomi on Euroopan Unionin ainoa valtio, jossa sinipyrstö pesii vuosittain. Laji on yleisempi Venäjällä ja muualla Aasiassa. Koiraan ulkoasu on Tapparaa mukaileva: sininen selkä, oranssi vatsa. Pesimätavoistaan tiedetään vielä suhteellisen vähän.

Sinipyrstöä en ole nähnyt. Muistan 30 vuoden takaa, kun sellainen oli yllättäen kotiseudullani Etelä-Suomessa. Oli jostain syystä päätynyt jäämään keskelle Hämettä vanhaan aarnimetsään soidintamaan. Kävin sitä parin kaverini kanssa katsomassa, mutta emme nähneet. Emme edes silloin tienneet miltä sinipyrstö olisi näyttänyt.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eräs ala-asteen opettajani oli käynyt maan itäosissa etsimässä lintua, tuloksetta. Kiinnosti minuakin lintujen ystävänä. Sinipyrstön kaltainen näkymätön, korea ja tiettyyn metsätyyppiin sitoutunut otus on kaikessa arvoituksellisuudessaan todella kiehtova.

Näköjään sinipyrstö on ollut myös viime vuonna tuossa samassa paikassa kuin silloin 1991. Eli 28 vuoden välein. Täytyy käydä sitten siellä vuonna 2047, jos vaikka silloin näkisi sen itsekin.

 

LaiLaiLei

Jäsen
Oma vähäinen lintutietämykseni on peruja noin 20 vuotta takaperin pikkupoikana tietokoneella "pelaamastani" lintupelistä. Pelaaminen lainausmerkeissä, koska kyseessä ei periaatteessa peli ollut. Tuossa oli mukana kaikkien(?) Suomen lintujen tiedot ja audiona lauluääni. Lisäksi oli jokin moodi, missä taustana toimi erilaiset metsätyypit. Näihin ilmestyi kyseisillä alueilla eläviä lintuja, joita klikkaamalla sai lisätietoja kyseisestä lajista. Muistaako kukaan tällaista? Olisi kiva päästä verestämään muistoja, jos tuon vaikka jostain pystyisi lataamaan.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Oma vähäinen lintutietämykseni on peruja noin 20 vuotta takaperin pikkupoikana tietokoneella "pelaamastani" lintupelistä. Pelaaminen lainausmerkeissä, koska kyseessä ei periaatteessa peli ollut. Tuossa oli mukana kaikkien(?) Suomen lintujen tiedot ja audiona lauluääni. Lisäksi oli jokin moodi, missä taustana toimi erilaiset metsätyypit. Näihin ilmestyi kyseisillä alueilla eläviä lintuja, joita klikkaamalla sai lisätietoja kyseisestä lajista. Muistaako kukaan tällaista? Olisi kiva päästä verestämään muistoja, jos tuon vaikka jostain pystyisi lataamaan.

Minulla ei ole kokemusta eli havaintoa ko. pelistä, mutta vaikuttaa olleen aikaansa edellä eli minua kiinnostaisi tänä päivänäkin.

Toivottavasti joku on vääntänyt vastaavan kännysovelluksen.
Ja mikäli ei vielä ole, niin hopihopi: kysyntää löytynee, enevästi väitän minä.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Olen nähnyt pähkinähakin kerran mutta en livenä. Se oli nimittäin terassin vieressä alppiruusun alla täysin döödinä.
Ovat kai ronkeleita ruuan suhteen nuo eli tämä pioneeri oli päättänyt kokeilla rajojaan: vaan meitin leveysasteella ei pähkinöitä pensaissa kasva.
Elämän olosuhteet eli luonnon monimuotoisuus on täällä niukempaa kuin etelän hedelmällisillä mailla ja siksi olenkin miettinyt kartanon ostamista Uudeltamaalta tai Varsinais-Suomesta. Varainkeruuni tähän projektiin on tosin hieman hyytynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Olipa muuten jännä tieto, jonka juuri palstajohdatuksesta luin: pähkinänakkelit eivät pesi Suomessa! Jatkoaika sivistää jälleen.

Minä olen nähnyt niitä tiaisparvien mukana melko usein talviruokinnalla. Tai eivät ne syö tarjoamaani ruokaa vaan mäntyjen rungolla kätevästi, vaiko jalallisesti, kelaavat metkasti hämähäkkejä tjsp. etsien. Vänkä lintu on pähkinänakkeli, tiaisten kaveri.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Elämän olosuhteet eli luonnon monimuotoisuus on täällä niukempaa kuin etelän hedelmällisillä mailla ja siksi olenkin miettinyt kartanon ostamista Uudeltamaalta tai Varsinais-Suomesta. Varainkeruuni tähän projektiin on tosin hieman hyytynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Eppu Normaalin Pantse Syrjä totesi 1980-luvulla haastattelussa, että jos soittohommat joskus loppuvat, niin on hänellä ollut jo oikea ammattikin katsottuna pitkän aikaa. Valitettavasti noita englantilaisen aatelisherran paikkoja on ollut valitettavan vähän avoinna.

Ketjun aiheeseen: eilen tuli mökillä nähtyä ihan sattumalta varsin harvinainen lintu, nimittäin jalohaikara. Tuo laji on kovaa vauhtia levittäytymässä Suomeen, ja on ainakin kerran jo todistetusti pesinyt. Mutta kun tuo pesii suurten ruovikoiden kätkössä, on hyvin todennäköistä, että pesintöjä olisi jo paljon enemmän. Loppukesällä noita saapuu Suomeen enemmän, hieman samaan tapaan kuin harmaahaikarat tekevät suuremmassa mittakaavassa.

Sattumaa oli tässäkin. Siellä tuo lensi läheisen lahden yllä hetken aikaa. Pistin viestiä eräälle lapsuudenystävälleni, joka tietää linnuista vielä enemmänkin, ja on toiminut rengastajanakin. Hän kertoi, että tässä mökkini läheisyydessä (n. 3km päässä) oli nähty jalohaikara muutamaa päivää aiemmin. Todennäköisesti tuo oli sama yksilö.

Olen noita nähnyt muutaman kerran aiemminkin. Eräs oli Tampereella medianäkyvyyttä saanut kesken kylmimmän talven Viinikanojassa aikaa viettänyt yksilö. Toisen kerran näin Kangasalla tuollaisen jo alkukesästä aivan sattumalta fillarilenkillä. Silloin ajankohtaan nähden kyse oli huomattavasti kovemmasta havainnosta. Samana syksynä näin kolmen linnun parven hyvin lähellä tuota samaa paikkaaa.

Todella komea lintu. Puhtaan valkoinen haikara, jonka kellertävä nokka loistaa kauas.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Eppu Normaalin Pantse Syrjä totesi 1980-luvulla haastattelussa, että jos soittohommat joskus loppuvat, niin on hänellä ollut jo oikea ammattikin katsottuna pitkän aikaa. Valitettavasti noita englantilaisen aatelisherran paikkoja on ollut valitettavan vähän avoinna.

Ketjun aiheeseen: eilen tuli mökillä nähtyä ihan sattumalta varsin harvinainen lintu, nimittäin jalohaikara. Tuo laji on kovaa vauhtia levittäytymässä Suomeen, ja on ainakin kerran jo todistetusti pesinyt. Mutta kun tuo pesii suurten ruovikoiden kätkössä, on hyvin todennäköistä, että pesintöjä olisi jo paljon enemmän. Loppukesällä noita saapuu Suomeen enemmän, hieman samaan tapaan kuin harmaahaikarat tekevät suuremmassa mittakaavassa.

Sattumaa oli tässäkin. Siellä tuo lensi läheisen lahden yllä hetken aikaa. Pistin viestiä eräälle lapsuudenystävälleni, joka tietää linnuista vielä enemmänkin, ja on toiminut rengastajanakin. Hän kertoi, että tässä mökkini läheisyydessä (n. 3km päässä) oli nähty jalohaikara muutamaa päivää aiemmin. Todennäköisesti tuo oli sama yksilö.

Olen noita nähnyt muutaman kerran aiemminkin. Eräs oli Tampereella medianäkyvyyttä saanut kesken kylmimmän talven Viinikanojassa aikaa viettänyt yksilö. Toisen kerran näin Kangasalla tuollaisen jo alkukesästä aivan sattumalta fillarilenkillä. Silloin ajankohtaan nähden kyse oli huomattavasti kovemmasta havainnosta. Samana syksynä näin kolmen linnun parven hyvin lähellä tuota samaa paikkaaa.

Todella komea lintu. Puhtaan valkoinen haikara, jonka kellertävä nokka loistaa kauas.
Tämä tuli nähtyä appiukon mökillä viime kesänä. Vähän aikaa piti oikeasti nystyröitä pyöritellä mikä tuo on, ja sitten Google laulamaan. Komea näky.
 

Morgoth

Jäsen
Olisikohan täällä vielä linnuista kiinnostuneita?

Innostuin kesällä harrastuksesta ja aika paljon lintuja on tullut katseltua kesän/syksyn mittaan. Lähinnä pääasiassa lintutorneista sekä parilla paikallisen lintuyhdistyksen linturetkellä ollut mukana. Joskus lapsena tunsin paljonkin lintuja, mutta luonnossa ei ole tullut nähtyä kuin näitä ihan tavallisia lintuja. Vuosikymmenien saatossa sitten unohtunut kaikki ihan tavanomaisempia lajeja lukuunottamatta.

Yllätys oli, kun ensimmäistä kertaa eksyin lintutorniin, että miten paljon lintuja sieltä näkikään. Heti alkuun ymmärsin, että paljain silmien ei näe juuri mitään. Ostin halvat kiikarit (50 €) ja sillä näki jo että ne kaikki linnut eivät olekaan samaa lajia. Seuraavaksi ostin halvan kaukoputken (150€) ja sillä on jo mahdollisuus yrittää tunnistaa eri lajeja. Toki kesän ja syksyn mittaa kävi hyvin ilmi, että nuo halvat kiikarit ja kaukoputket on surkeita. Erehdyin lainaamaan yhdistykseltä kaukoputken (n. 2500 €) ja ymmärrettävästi linnut näkyi todella selvästi. sillä. Tuollaiseen minulla ei ole varaa, joten näillä varusteilla mennään.

Itse lintuihin. Lintutornissa näkyi pääasiassa kahlaajia. Lirot, valkoviklot, isosirrit yms. oli täysin vieraita eivätkä sanoneet ennakkoon mitään ja yhtä helvettiä oli opetella tunnistamaan niitä. Samaten alkuun ihan sorsatkin aiheuttivat tuskaa varsinkin, kun kesällä ne kaikki ovat ilmeisesti puvuissa joissa näyttävät hyvin paljon toisiltaan. En väitä vieläkään ainakaan kahlaajia tunnistavani erityisen hyvin, mutta ainakin kehitystä lähtötasoon. Eniten ovat alkaneet kiinnostaa pedot. Useammankin kerran nähnyt merikotkan istuvan jopa "ihan lähellä" lintutornia ja se on tehnyt suuren vaikutuksen. Lisäksi ruskosuohaukka on tullut erittäin tutuksi sekä kanahaukka (joka pesii ihan kodin lähellä olevassa metsässä). Haukkojen tunnistaminen vasta yhtä helvettiä onkin, kun käytännössä ne näkee liian kaukaa tai liian nopeasti sekä vähän aikaa ja yleensä vielä vastavaloon eli ne pitäisi käytännössä osata tunnista lentotyylistä ja siluetista. Kirjana on ollut "lintuopas - euroopan ja välimeren linnut" sekä puhelimeen löytyi Collins Bird Guide sekä viime aikoina birdnet, joka tunnistaa jollakin epämääräisellä tarkkuudella lintujen laulua.

Sittenhän on vielä melko tuntematon kategoria, pikkulinnut. No, palataan tähän joskus...
 

Dragunov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning
Itse olen opiskelujeni kautta päässyt mm. lintujen rengastamiseen ja tunnistamiseen kiinni varsin hyvin, pari kertaa on tullut lähdettyä Helsingin yliopiston järjestämään Ahvenanmaan linturalliin keväisin, joka on kyllä loistava aika bongailla muuttolintuja. Erityisesti noille kalliimmilla lainakamppeilla voi keväisenä aamuna bongata mereltä useita kymmeniä muuttavia lajeja.

Lintujen laulut on ollut itselle sellainen myös jota olen yrittänyt opetella aika kauan, siihen on olemassa myös applikaatio BirdNet jonne voi äänittää kuultuja lauluja ja tuo applikaatio sitten antaa valistuneen arvauksen osumisprosentteineen lajista. Varsinkin kerttujen ja muiden vähän harvinaisempien pikkulintujen kohdalla tuo on erittäin kätevä.

Lintukirjoista tuli hankittua Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut viime vuonna, mielestäni paras lintukirja tunnistamiseen ja on erittäin kattava harvinaisempien lajienkin suhteen.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Minä näin tänään mökillä valkoposkihanhia emon ja 4 poikasta portaiden vieressä pihalla. Torstaina kottikärryllinen paskaa tuli näiden ja sukulaistensa jäljiltä pihalta kärrättyä pois. Hieno lintu!
Appiukko sanoi (joskus hanhia kasvattaneena) että joka kerta kun nokka menee alas, tippuu paskaa toisesta päästä. Pitänee ilmeisesti paikkansa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Andi

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Bongaan kyllä lintuja maastossa liikkuessa ja mökillä meren rannalla. Tosin pääasiassa kameran kautta. Eli lintukuvaus on lähellä sydäntä ja varsinkin lentävät linnut. Mökki on hyvällä paikalla koska todella rauhallista ja merikotkia, tuulihaukkoja, palokärkiä, käpylintuja ja erilaisia merilintuja näkee todella usein. Jalohaikara ja suokukko ovat ne vähän harvinaisemmat bongaukset.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös