LINTUINFLUENSSAPUHELIN 0800 02277 arkisin klo 08.00 - 16.00
Tuosta numerosta voi kysellä kaikenlaista asiaan liittyvää - kuten teki viime viikolla HS:n Nyt-viikkoliitteen toimittaja tähän tapaan:
- Haloo, esittäisin muutamia hölmöjä kysymyksiä lintuinfluenssasta ja erityisesti puluista.
- Ei hölmöjä kysymyksiä olekkaan, lintuinfluenssapuhelimesta sanotaan optimistisesti.
- Jaahas, no onko mahdollista saada tämä tauti jos paljain jaloin astuu kohtaan, johon kipeä pulu on astunut?
- No, teoreettisesti se on mahdollista, mutta se on niin pieni riski, flenssupuhelin vähättelee.
- No entäs jos sairas pulu on istunut polkupyörän ohjaustangolla syljeskelemässä, ja sitten pahaa aavistamatta tarttuu kahvoihin ja lähtee ajelulle?
- Ei se kyllä... se vaatii niin paljon viruspohjaa, että riski saada tartunta on 0,1 prosentin luokkaa.
- No mistäs sitten tuntee pulun, jolla on influenssa? Yskiikö se? Onko runsasta limaneritystä, rohinaa keuhkoputkessa?
- Niillä on yleensä sellaisia oireita, että me ei ehditä huomata, ennenkuin se on kuollut. Ehkä se voi olla yleensä sellainen vähän poissaoleva, flunssapuhelimessa kuvaillaan.
POISSAOLEVA! Muistinkin juuri, kuinka paljon poissaolevan oloisia puluja olen nähnyt pulujen eldoradossa eli Kolmen Sepän patsaalla! Siellähän lauantaisin ostostelijat potkivat niitä piittaamattomina persuksille - sinnekö tullaan jäljittämään ensimmäinen suomalainen pulusta ihmiseen siirtynyt tautitapaus?
- Kolmen Sepän patsaalla on paljon puluja, mutta niitä ei ole tarkoitus mennä koskemaan, selostaa flenssupuhelin edelleen ystävällisesti, vaikka lievää kärsimättömyyttä on jo kuultavissa.
- No entäs torit ja pulut? Toreillahan niitä hiippailee aina sankoin joukoin, oli toriaika tai ei. Mutta hyppääkö niistä tämä tauti torin tomaatteihin, kaaleihin tai purjoon?
- No ei. Kyllä ne torilta ostetut tuotteet on ihan turvallisia. Melkeinpä siinä vihannesten päällä pitäisi sen kuolleen linnun makailla. Kuulemiin.
Toimittaja ei sitten ehtinyt kysyä sitä, että miten ihminen tietää sairastuneensa juuri nimenomaan lintuinfluenssaan eikä vain tavalliseen "räkätautiin"? Vastaushan olisi ollut, että ei sitä mistään voi päätelläkkään. Se suojaava lääkehän pitäisi kuitenkin nauttia kun tartunnasta on kulunut vähemmän kuin 48 tuntia - tästäkö seuraa nyt sitten se, että kansa rynnii vauhkona ottattamaan itsestään kokeita heti kun aivastusta pukkaa keuhkoista ulkoilmoihin tai nenä alkaa valua? Ja mistähän tähän riittää sairaanhoitohenkilökuntaa?