Leffojen edeltävät osat

[morningstar]

Scold Bill

Tässä romanttisessa komediassa Bill ja hänen rasavilli seurueensa saapuvat nimettömäksi jäävän morsiamen häihin kevyessä hiprakassa ja aiheuttavat pahennusta sopimattomilla välihuudoillaan ja muilla ruokottomuuksilla. Osansa saavat niin pastori kuin sulhasen äitikin. Romanttisen häämatkansa aikana morsio laatii luettelon, jonka pohjalta alkaakin kommelluksia täynnä oleva kiertue, jonka aikana jokainen lurjuksista saa varautua ankariin nuhteisiin!

Elokuva meni suoraan DVD:lle, ja sitä myytiin lähinnä WalMartin jäätelöhyllyjen vieressä, sekä annettiin kaupantekijäisiksi XXL-sukkahousujen kanssa. Sittemmin Quentin Tarantino käänsi tämänkin suloisen höpsöttelyn inhottavaksi väkivaltapläjäykseksi.

 

[JHag]

Mulla ei ole vittu aavistustakaan mitä teit toissakesänä. Myöhemmin tunnetuksi noussut kauhufilmiklassikko taisi saada alkunsa loppujen lopuksi tästä Reidar Särestöniemen ohjaamasta, Armi Aavikon ja Ilkka Lipsasen käsikirjoittamasta pohdiskelevasta kotimaisesta draamasta. Elokuva on vuodelta 1977 ja tarinassa veljekset (Eero ja Pertti Melasniemi) vetäytyvät saaristoon pitkäksi viikonlopuksi puimaan koskettavaa menneisyyttään. Mennyt aika sisältää paljon arpia, siksi miehillä on symbolisesti lärvit täynnä Salvequick-laastareita. Kaksikolla on mukana aivan saatanasti viinaa ja elokuvassa dokataan koko ajan. Dogmahenkisesti tämä tapahtuu oikeasti. Mitä enemmän veljekset juovat, sitä huonommaksi käyvät muistikuvat. Eli matkan alkuperäinen tarkoitus ei toteudu, mutta siitä viis, sillä elokuvan loppupuolella Kristiina Halkola ja Tarja Markus uivat alasti jostain selittämättömästä syystä veljeksien laiturin kupeessa. Tissit ja tuherot näkyvät. Elokuvaa piti lyhentää alkuperäisestä 72 tunnista levityskelpoiseen 6 minuutin mittaan, mutta Director's Cut on saatavana nettisivuilta kotimaistaapurahapaskaa.fi

 

[Ilmari Ahde]

Pikku-Jessen seikkailut

Tämä ei ottanut sen vertaa tuulta purjeisiinsa että filmattu olisi, jäi pöytälaatikkoon mutta sain erinäisiä reittejä pitkin käsikirjoituksen käsiini, tässä lyhyt yhteenveto.

Pätkätyöläinen puuseppä Jussi ja työtön vaimonsa Maija saavat pojan jolle annetaan nimeksi Jesse. Jussin isyyttä epäillään heti alkuunsa, Maija kun väittää kivenkovaa ettei Jussin liha ole pannulla käynyt, yksi "Pappa" kuulemma voisi olla syyllinen. Jesse on tavallinen lapsi, tekee kaikenlaista koiruutta kuten lapset tekee, taatelivarkaissa käydään ja aaseilla ratsastetaan kilpaa. Huomaa jossain vaiheessa olevansa varsin hunajakielinen sälli ja sorminäppäryyttäkin on, maksettujen avustajien myötä myös vaativat taikatemput luonnistuu. Ei tarvitse muuta kuin juottaa yleisö halvalla känniin, antaa vähän ruokaa ja ruveta kertomaan juttuja. Jesse päätää lähteä vaativalle mutta usein lyhytkestoiselle viihdyttäjän uralle, ottaa käyttöön taiteilijanimen Jeesus Nasaretilainen.

Myöhemmistä vaiheista onkin tehty paljon leffoja, hyviä ja huonoja. Yksi tosi hyvin myynyt satukirjakin on tehty, ilmeisen hyvin kirjoitettukin kun osa porukasta ottaa jutut ihan tosissaan.
Itse en ole kirjaan tutustunut sen tarkemmin, loppuratkaisun tiedän.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Chaplinin isoäiti. Elokuvan historia on tyystin sivuuttanut Chaplinin aivan ensimmäisen pitkän elokuvan.

Kokonaan yhdessä huoneessa kuvatussa epäkassamagneetissa knallihattuinen kulkuri hoitaa halvaantunutta isoäitiään, joka makaa vuoteessa eväänsä liikauttamatta. Välillä Chaplin syöttää vanhukselle velliä, jota valuu pitkin tämän poskia ja rinnuksia.

Huippukohdassa Chaplin lukee isoäidilleen sanomalehteä. Koska kyseessä on mykkäelokuva, lukemisen lomassa näytetään mustalla taustalla tekstejä "He is reading The New York Times", "He still reads" ja "Classified ads are highly interesting".

Sekä Chaplin että isoäiti väsyvät lukemiseen ja nukahtavat. Katsojaa hemmotellaan vyöryttämällä faktoja, kuten "They are sleeping", "He snores" ja "Zzzzz".

Myöhempien aikojen elokuvakriitikot kuten mm. Helsingin Sanomien Jukka Kajava ylistivät suuresti rapiat puoli tuntia kestänyttä torkkukohtausta. Unipätkästä välittyykin suurenmoisesti kollektiivinen horros, sillä koko filmausporukka veti yhtäaikaisesti sikeitä, siivooja ja lähetti mukaanlukien. Vain kamera teki tarkkaa työtään.

 

[VT]

Smart & Smarter

Tarina kahden Mensan jäsenen road trip-tyyppisestä matkasta Aspeniin laskettelemaan. Matka saa alkunsa, kun kuuluisa shakkimestari Mark Swanson unohtaa shakkilaukkunsa toisen kaveruksen, Lloydin autoon. Lloyd lähtee kaverinsa Harryn kanssa palauttamaan shakkilautaa Aspeniin ja matkalle sattuu kaikenlaisia kommelluksia. Mm. eräässä syrjäseudun kuppilassa parivaljakko äityy kovaan kilpailuun paikallisen matematiikkaneron kanssa siitä, kuka muistaa eniten piin desimaaleja.

Aspenissa ei rinteisiin juuri päästä, kun shakinpeluu vie lähes kaiken vapaa-ajan. Elokuvan loppukohtauksessa nähdään lopulta naiskauneutta, kun bikinitourilla olevat ruotsalaiskaunottaret etsivät kiertueelleen aurinkorasvanlevittäjiä. Harry ja Lloyd tarjoutuvat tehtävään ja lupautuvat levittämään voidetta Rubikin kuutioillaan, mutta lopulta beibet ilmoittavat, etteivät halua ketään narukäsinörttejä kyseiseen tehtävään.

Elokuva ei ollut miltään osin edes tahattomasti hauska, eikä se saanut minkäänlaista yleisö- saati kriitikkomenestystä. Suomeen asti leffa ei ikinä päässyt levitykseen, vaikka sille oli jo keksitty vetävä nimi "Fiksu ja tosifiksu".

Samalta pohjalta hieman eri konseptilla Farrellyn veljesten toteuttama Nuija ja tosinuija osoittauti myöhemmin menestykseksi.

 

[Freddie Freeloader]

Myöhempien aikojen elokuvakriitikot kuten mm. Helsingin Sanomien Jukka Kajava ylistivät suuresti rapiat puoli tuntia kestänyttä torkkukohtausta. Unipätkästä välittyykin suurenmoisesti kollektiivinen horros, sillä koko filmausporukka veti yhtäaikaisesti sikeitä, siivooja ja lähetti mukaanlukien. Vain kamera teki tarkkaa työtään.

Tämä johtuu siitä yhteiskuntakriittisestä sanomasta, jonka elokuva välittää ja joka kantaa meidän päiviimme saakka.

Jukka Kajava oivalsi jo tuolloin, että Chaplin oli oivaltanut jo silloin, kuinka yhteiskunnan murroksessa vanhat rakenteet repeilevät, eikä mene sataakaan vuotta, kun ihmiset eivät enää huolehdi isovanhemmistaan eivätkä lue heille sanomalehtiä ilman ääntä.

Torkkukohtauksen sanoma on eräs eittämättä elokuvahistorian tärkeimmistä sanomista, kirjoittaa Peter von Bagh. Se kuvaa yhteiskunnallisessa summa summarumissaan, kuinka meidän kaikkien nyky-yhteiskunnassa tulisi ottaa aikaa itsellemme ainakin puoli tuntia silloin tällöin ja sulkea mielemme nykyajan mielettömyyksiltä, jotta säilyttäisimme suhteellisuudentajumme ja arvomme eivät olisi alennusmyynnissä. Chaplin oivalsi tämän jo liki sata vuotta sitten.

 

[Stigu]

Psykoottista skitsofreniaa sairstava motellinpitäjä, joka murhaa motellin asiakkaita esiintyen omana kuolleena äitinään.

Alfred Hitchcockilta valmistui vuonna 1959 elokuva nimeltään "Psykoottista skitsofreniaa sairstava motellinpitäjä, joka murhaa motellin asiakkaita esiintyen omana kuolleena äitinään.". Tämän elokuvan tarina sijoittuu Bates-motelliin, jossa Norman Bates-niminen psyykkisesti sairas mies murhaa hotellin asiakkaita.

Elokuvan valmistuttua Alfred näytti sen tuottajalleen, joka moitti sitä kahdesta ongelmasta:

- elokuvan juoni on liian ennalta-arvattava
- elokuvan nimi on liian pitkä

Alfred lyhensi elokuvan nimeksi pelkästään "Psyko", mutta ajatteli että vittu minähän en juonta ala muuttelemaan on tässä muutakin tekemistä mikäköhän kekkuli tuokin luulee olevansa. Ja se kannatti. Pelkästään elokuvan nimeä muuttamalla siitä tuli menestys. Pienistä asioista se on joskus kiinni elokuva-alallakin.

 

[JHag]

Täällä eksoplaneetta zqwcnvb13-3:n alla. Järjettömän yhteiskuntakriittinen kolmeosainen eepos siitä kuinka seitsemänraajaiset kyrvännäköiset örkit käyvät sisällissotaa viisiraajaisia pillunnäköisiä olioita vastaan Andromedan laidalla Gööölglllll -nimisellä planeetalla. Elokuva ei oikein menestynyt ja tieto siitä rupesi leviämään intergalaktisesti. Suomalainen humppatyttö Katri-Helena oli keikkamatkalla Joutsenossa kun hän sai suoraan avaruudesta viestin tästä leffasta ja siltä istumalta hän kirjoitti transsinomaisessa tilassa käsikirjoituksen, jonka vei Edvin Laineelle. Laine oli tuolloin 134-vuotias, mutta jaksoi silti pusertaa tarinasta Maahan ja Suomeen siirretyn version Täällä Pohjantähden alla. Laine tosin poisti Katri-Helenan käsikirjoituksesta useita seksikohtauksia, mm. sen missä päähenkilöt panevat Imatran valtionhotellissa 70 tuntia putkeen. Tästä muutama kymmenen vuotta eteenpäin Timo Koivusalo -niminen pökkelö vesitti kyseisen leffan tekemällä oman versionsa. Tätä ei uskottu edes mahdolliseksi, siis että joku kykenisi tekemään paskemman version kuin Laine, mutta Timo pystyi. Jos Koivusalon leffaa pidetään nykyversiona, siitä on siis peräti 2 edeltävää osaa.

 

[HJL]

Liippaa ketjun aihetta:

Benny Hill street blues. Komedia poliisiaseman arjesta. Vitsit lentää, mutta kukaan ei saa niistä selvää, koska kaikki puhuvat toistensa päälle. Takaa-ajokohtaukset on nopeutettu. Naisilla on vähän vaatteita.

Elokuva ei menestynyt, mutta myöhemmin Benny Hillin saatua projektista kenkää, tv-sarja Hill street blues kohosi klassikoksi.


Säkkipillikostaja (Once upon a time in Highland). Ere Kokkosen ohjaama elokuva Skotlannin nummilta, jossa nuori cowboy aikoo kostaa lemmikkimarsunsa kuoleman. Elokuvan juoni keskittyy takaa-ajoon ja paikallisten ihmetykseen, koska pääosan esittäjä(nuori Vesa-Matti Loiri) oppii soittamaan säkkipilliä. Väärällä mantereella tapahtuva metsästys hidasti juonta pahan kerran ja elokuva floppasi pahasti.

Myöhemmin Sergio Leone kiinnostui aiheesta ja Huuliharppukostaja olikin jo menestys.

 

[Stigu]

Kuka viritti ansan Roope-pupu?

Edwin Laine ohjasi vuonna 1954 elokuvan Kuka viritti ansan Roope-pupu? Elokuva kertoo etsivä Eddie Valiantin (Tauno Palo) yrityksestä puhdistaa murhasta syytetyn piirroshahmo Roope Pupun maine vuoden 1947 Kemissä, jossa tunnetut piirroshahmot elävät rinnakkain ihmisten kanssa. Elokuvassa Laine yhdisti oikeat näyttelijät sarjakuvahahmojen kanssa.

Elokuvan päähahmo Roope Pupu luotiin kuuluisan gruusialaisen nukketeatteritaiteilijan ja lähikuvaustekniikan avulla. Lopputulos oli hämmästyttävän autenttinen. Repe Sorsana käytettiin Edwinin maalaistalon naapurin hanhea (sorsaa ei ollut saatavilla). Anekdoottina mainittakoon, että tuo hanhi opetettiin vajaassa viikossa kääntämään päätänsä, kun se kuuli sanan "Repe". Mikki Hiirenä esiintyi kuvauspaikalta löydetty kuollut hiiri, jota kontrolloitiin kalastussiiman avulla. Väiski Vemmelsääri ja Aku Ankka tehtiin varjokuvina elokuvastudion takaseinälle (Ansa Ikonen oli äärimmäisen hyvä varjokuvien tekijä osasi mm. tehdä sormiensa ja vaateripustimen avulla kolmimastoisen prikin, joka näytti heijastettuna aidolta). Äänet piirroshahmoille antoi nuori Jörn Donner, joka oli virtuoosi imitoimaan esim. kalalokkia, kaljapullon avaamista tai sirkkelin ääntä. Jörnin pyynnöstä elokuvassa oli jonkin aikaa kohtaus, jossa hän rakastelee Akun ja Repe Sorsn kanssa. Edwin kuitenkin poisti myöhemmin kohtauksen.

Elokuva jäi jostain syystä torsoksi, mutta 30 vuotta myöhemmin se tehtiin uudestaan ison veden takana, ja siitä tuli jonkinlainen menestys.

 

[ms.qvist]

Eli Rothin Summer hostel ei saanut koskaan tuulta siipiensä alle. Yleisöä ei kiinnostanut katsella muutaman tunnin leffaa mormoninuorukaisten saarnausmatkasta Euroopan sydänmailla. Kuinka nämä nuorukaiset pyyteettömästi avustivat vanhoja ja vaivaisia ja julistivat siinä samalla jumalansanaa ja kenties antoivat purukumia mustilaiskerjäläisille.

Elokuva päättyi eeppiseen kohtaukseen, jossa kaikki nuorukaiset yhdessä kaivoivat sokerijuurikkaita savisella pellolla ja natisevin kärryin siirsivät lastin toisensa perään ruosteisiin junavaunuihin ja kuinka leffan lopputekstien lähtiessä pyörimään nuorukaiset veisasivat virttä ja näkivät kuinka heidän lastaamansa juna lähti höyryten puuskuttamaan kohden taivaanrantaa.

Jumala ompi linnamme!

Seuraava leffa koki pienoisia muutoksia aina nimestä lähtien - Hostel oli jo toista maata.

vlad.

 

[Luulajanpuisto]

Connecticutin siimaleikkurin aiheuttama meluhaitta

Tässä koskettavassa draamassa seurataan erään rannikkokaupungin elämää 70-luvun kuumimpana kesänä.

Naapurustoon on muuttanut perhe jostain Teksasin takamailta. Saksalaisamerikkalaisen perheen poika on päässyt kesätöihin kaupungille, viheralueiden kunnossapitoon. Jeff niminen poika saa tuntemattomasta syystä liikanimen "nahkaperse".
Ja joka aamu, kello seitsemän, pärähtää jossain päin pikkukaupunkia Stihl-merkkinen trimmeri käyntiin. Kesä on pilalla.

Elokuvan lopussa sympaattinen teksasilaisperhe häädetään takaisiin kotikonnuilleen paikallisten valkokaulusjuppien toimesta. Koko pitkän automatkan ajan Jeff vannoo kostoa.

Elokuvayhtiö joutui kuitenkin, Nixonin hallinnon painostuksesta, hyllyttämään tämän aikansa mestariteoksen. Sitä pidettiin epäamerikkalaisena, lähinnä ulkolaisen puutarhakoneen esilletuonnin vuoksi. Tuotantotiimi päätti Tobe Hooperin ehdotuksesta sijoittaa elokuvan Teksasiin ja pahennuksen välineeksi valikoitui bensiinikäyttöinen saha.

 

[Ted Raikas]

Ilmestyskirja: Huomenna (tai joskus)

Elokuvassa jokilaivallinen jenkkisotilaita seilaa Vietnamissa jokea pitkin. Hiukan nälkä vaivaa ja tuntuu nihkeältä, mutta reissu menee oikeastaan hyvin ja harmittomasti ja perillä pääsevät huvipuistolaitteisiin joraamaan. Kaikki pysyy terveinä matkan aikana, hiukan kenties nuha vaivaa. Lopulta kotiutuvat ja jatkavat elämäänsä, perustaen perheen jenkeissä.

Kiehtova filkka, vai mitä? Jos ei, niin Francis Ford Coppola päätti tehdä alkuperäisidiksestä hiukan nyrjähtäneemmän version sittemmin...

 

[Fallossymboli]

Evil Lives (1979)

Tama Lauri Torhosen ohjaama vuoden 1979 vahemmman huomiota herattaneisiin merkkiteoksiin kuuluva tieteiselokuva kertoo miehesta nimelta xxxxxx (nimimerkin oikean henkilollisyyden paljastaminen on Jatkoajassa kiellettya).

Xxxxxx asuu metsan keskella rahjaisessa mokissa ja viettaa paivansa yrittamalla terrorisoida suosittua internetin keskustelupalstaa pahuutta huokuvan nimimerkkinsa Evil takaa. Ketaan ei kiinnosta, paitsi Hameenlinnalaisia moderaattoreita jotka latkaisevat Evilille kirjoituskieltoa. Evilin liikkeista ei saada taytta varmuutta kirjoituskiellon aikana mutta legenda kertoo hanen paattaneen paivansa mokkinsa kellarissa vannottuaan sita ennen kostoa mille tahansa porukalle joka mokkiin saapuisi lomiaan viettamaan.

Sam Raimi tykastyi tarinaan ja ohjasi sille jatko-osan Evil Dead.

 

[Geezer]

Raivoraittiin päiväkirja (1992, 716 min.)

Suomalaiseen alkoholikulttuuriin kriittisesti suhtautuva yhteiskunnallinen henkilökuva laman myötä työttömäksi jääneestä miehestä, joka ei kohtalotoveriensa tavoin sorru ryyppäämään, vaan viettäää koko ansiosidonnaisensa urheasti ristikoita täyttäen ja pasianssia pelaten.

Valtion elokuvatarkastamo katsoi kuitenkin parhaaksi kieltää elokuvan levityksen rainaa syynänneen työntekijänsä ja kolmen tuotantotiimiläisen kuoltua tylsyyteen.

Aivan täydellinen floppi elokuva ei kuitenkaan ollut, koska leffan soundtrackin avausraita "Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään" ( J. Karjalainen ) oli eräs vuoden soitetuimmista singleistä.

 

[Andji]

Kristuksen toiseksi viimeinen kiusaus

Martin Scorsesen kokeileva elokuva ei niinkään ole elokuva, vaan nelituntinen kokkiohjelma, jossa Jeesukseksi pukeutunut Danny DeVito kokkailee kinkkukiusausta. Itse ruuanlaittoon "elokuva" keskittyy noin tunnin ajan, lopun aikaa DeVito kertoo härskejä vitsejä suoraan kameraan katsoen.

Tämä teos ei noussut yhtä suureksi ilmiöksi kuin jatko-osansa, jossa Jeesusta näytteli Willem Dafoe. Jatko-osan Scorsese tajusi jopa sijoittaa Jerusalemiin, eikä itä-detroitlaiseen kellarikeittiöön.

 

[Stigu]

Der Hard I

Saksalaisen, sensuelleja erotiikkaelokuvia (mm. Kyltymättömät dobermnanit, Ota se syvälle senkin nauta sekä 3 hekumallista tuntia navetassa sirkkelin ja katuporan kanssa) ohjanneen Gunther Lederhosenin ohjaus, jossa paatunut poliisi Johan Ludvig Landerhof duunailee erilaisia objekteja 27-kerroksisen talon jokaisessa kerroksessa. Mukana mm. kilpikonna, mustekala, kääpiöpuudeli, Johanna Tukianen, pölynimuri ja Suomen Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1974. Duunailujensa välissä Landerhof taltuttaa hurjan rikollislauman, joka on kaapannut ison yhtiön henkilöstöä, mukana Landerhofin vaimo (irlannin vesispanieli). Landerhof viljelee elokuvassa one-linereita kuten " Zum teufel, miten vihaan näitä maanantaipäiviä, kun lemmikkivasikallani on ripuli" ja " Mein Liebling, se teki hyvää. Vielä muutama kerta ennenkuin lähetän makkaratehtaan auton hakemaan sinua". Yksi elokuvan kantava teema on, että Landerhof on koko elokuvan ajan kovana.

Elokuva jäi ns. sudeksi. Berliinin elokuvafestivaaleilla muuan Jari Halonen bongasi leffan ja teki siitä suomenkielisen version "Der Hard Scheisse", jossa juoni oli periaatteessa sama kuin Lederhosenin alkuperäisversiossa, mutta mukana oli paljon ulostetta, verta ja yhteiskunnallista kannanottoa.

Halosen versiokin jäi melko vähälle huomiolle, ehkä osittain myös sen takia, että elokuvan pääosaa näytteli melko epäuskottavasti nuori Jammu Siltavuori.

Amerikkalainen John McTiernan oli tammikuussa 1987 kalastamassa New Yorkin edustalla, kun hänen kalaverkkoihinsa tarttui kuollut suomenhevonen, jonka peräaukosta McTiernan löysi Halosen elokuvan käsikirjoituksen. McTiernan otti käsikirjoituksest kaiken erotiikan pois, ja muutti (virheellisesti) elokuvan nimen muotoon Die Hard. Tästä tulikin sitten jonkinlainen menestys, eikä McTiernanin tarvinnut kalastaa enää koskaan.

 

[ReijoRotta]

The Fifth Sense- Viides Aisti

Renny Harlinin ohjaamassa elokuvassa Macaulay Culkinin esittämä vähän yksinkertainen jäbä tallustelee pitkin katuja ja havainnoi katsojalle sekä John Waynen esittämälle lastenlääkärille kaikkea näkemäänsä, kuten autoja, jalankulkijoita ja kauppojen näyteikkunoita. Directors Cut kestää käsittämättömät 274 minuuttia, josta viimeiset 2 minuuttia on Rennyn ja Geenan panoa.

Lopulta tästä innostui vain haasteita rakastava intialaiselta kuulostava ohjaaja, jonka ideoima jatko-osa sitten menestyi varsin hyvin.

 

[Squit]

The Sixth Element - kateissa oleva tekijä.

Erikoinen musta möhkäle on lentämässä päin maata ja maailmanloppu on uhkana. Sekalainen ryhmä seikkailee siellä täällä jotta saa kasaan tylsän näköisiä kivipatsaita, joilla voi pyramidin sisältä ampua möhkälettä piu piu ja estää näin maailmanloppu. Kuitenkin kun kaikki kivet on laitettu paikalleen ja Leeloo (Steve Buscemi) on laitettu siihen keskelle, porukka hokaa että perkele, yksi kivipaasi puuttuu, joka on Honkajoella erään navetan kivijalkana. Möhkäle lentää maata päin ja tulee maailmanloppu. Luc Besson myöhemmin hiukan karsi teosta ja näin Fift Element niminen jatkis tuli ja sai paljon enemmän huomiota.

Tai Chi Kid

Hintahtava nössö saa turpaansa koviksilta niin että raikaa. Naapuriin muuttaa joku aasialainen äijä, joka opettaa nöösille Tai Chi -nimistä kamppailulajia. Jonkin aikaa nössö harjoittelee ja kerää rohkeuttaan ja myöhemmin kohtaa kovikset. "Katsokaapa tätä kurki tekniikkaa" huuta nössö ja samalla äärettömän hitaasti valuu erikoiseen asentoon. Kovikset katsovat hetken että mitvit ja rusikoivat nörtin niin pahasti että poika neliraajahalvaantuu. Pojan vanhemmat kuolevat häpeästä ja naapurin aasialainen Tai Chi guru Mr. Milaikit saa pojan huoltajuuden. Guru paljastuikin pedofiiliksi ja rupesi käyttämään pojan elotonta ruumista hyväksi mitä kummallisimmilla keinoilla. Kaikista eniten Mr. Milaikit tykkäsi hieroa tulikuumaa vahaa pojan kiveksille ja tykkäsi toistaa "wax on, wax off, wax on, wax off" riimiä kuolan valutessa pullistuneen yukatan etumuksen päälle. Myöhemmin tehtiin sitten jatko-osa ja mietittiin että Karate voisi olla paljon kiinnostavampi kamppailulaji, täten kehittyi leffa Karate Kid.

 

[Musta Nuoli]

Transformers - muuntajat

Japanilainen sähköfirma tilaa sikäläiseltä animaatiofirmalta esittelyvideon sähkömuuntajien asentamisesta ja erilaisista muuntajamalleista. Jotta opiskelijoille menisi oppi paremmin perille, japsit lisäävät muuntajille alkeelliset kasvonpiirteet ja dialogia hieman Office Wordin klemmariavustajan hengessä. Opetusvideosarjassa esitellään myös laturit, taajuusmuuttajat ja vaihtosuuntaajat. Sarjan lopussa esitellään suurjännitesovelluksen optimaalinen virroitusmuuntaja, jonka ensiökäämi kärähtää miltei itsestään.

Hyvin menestynyt opetusvideosarja näytekappaleineen lähetetään 1980-luvulla Yhdysvaltoihin, jossa väärinkäsityksien ja käännösvirheiden pohjalta muuntajista tuleekin muuntujia eli jättimäisiä robotteja. Lelu- ja piirrossarjan menestyksen jälkeen konsepti päätyy aikoinaan Michael Baylle, joka tekee siitä jättimenestyneen mutta kammottavan heikkotasoisen efektielokuvasarjan. Virroitusmuuntajasta tulee Optimus Prime, joka uhraa itsensä aina kun vain silmä välttää.

Samaan aikaan tosifanit vannovat alkuperäissarjan nimeen ja kokoavat vanhempiensa kellarissa vanhoja muuntajia japanilaisen ohjekirjan mukaisesti.

 

[Wizzö]

Aamunkoitosta hämärään

Timo Koivusalo ohjasi 80-luvulla tällaisen tekeleen jossa pastori (Martti Suosalo) ajaa lapsiensa (Ilmari Saarelainen ja Tuija Ernamo) kanssa matkailuautolla Nakkilasta Imatralle. Matkasta tekee jännittävän se ehtivätkö he Imatralle ennen illan hämärtymistä koska Suosalon roolihahmo kärsii hämäräsokeudesta. Elokuva sai todella huonot arvostelut ja sitä ehdittiin esittää vain yhtenä iltana elokuvissa ennen kuin se vedettiin pois.

Onneksi juuri tuona iltana Robert Rodriguez oli Suomessa ja sattui näkemään kyseisen elokuvan. Rodriguez työsti hieman elokuvan ideaa ja näin ollen syntyikin menestystä niittänyt "jatko-osa" Hämärästä aamunkoittoon.

 

[Hombre]

Yksin olohuoneessa

Elokuva sijoittuu Keravalle omakotitaloon, jossa peräkammarin poika Karin (roolissa Samuli Edelman) Huomaa olevansa yksi olohuoneessa, kun muu perhe on kiireessä mennyt keittiöön syömään, eivätkä ole siinä hässäkässä huomanneet, että poikansa Karin on jäänyt yksin ja pirulliset roistot (roolissa Kari Väänänen & Vesa Vierikko) Hamuavat olohuoneen elektroniikkaa.

Roistojen epäonneksi, Karin, tuo peräkammarin poikamme on viisas ja nokkela 31v mies ja hän tekee mitän hauskempia jekkuja ansojen muodossa rosvokaksikolle.

näistä aineksista saatiin vhs-levitykseen elokuva, joka teki siihen aikaan todella mittavat tappiot. Seuraava vuonna tehtiin Yhdysvalloissa todellinen kassamagneetti Yksin Kotona 1. Siinä elokuvan tekijät olivat oivaltaneet, että olisi huomattavasti dramaattisempaa, jos aikuinen mies vaihettaisiin pieneen poikaan ja koko muu perhe olisi kokonaan kotoaan pois.

 

[Luulajanpuisto]

Slackshot - Ripuliranne

Osakalainen kendoseura vaihtaa miekat mailoihin ja siirtyy jäisille parketeille, tavoitteenaan maansa historian ensimmäinen voitto jääkiekon mm-kisoissa.
Jääkiekko on herrasmiespeli, tuumaavat kohteliaat jääkendoilijat onnitellessaan vastustajaa kädestä pitäen jokaisen maalin jälkeen.

Joukkue on myös opetellut muutamia englanninkielisiä fraaseja käytettäväksi ottelun tiimellyksessä: 'Your wife is very pretty' ja 'Excuse me sir, is this the road to London, Ontario?' ovat hyviä avauksia jään murtamiseksi kanadalaisia vastaan.

Paremmin tunnetussa jatko-osassa sitten pistettiin hieman isompaa vaihdetta - ja lätkämailaa - silmään. Pääosaan saatiin Paul Newman ja Twin Peaksin seriffi. Samalla myös laukaisutaito saatiin päivitettyä luokkaa paremmaksi.

 

[Palstalegenda]

Flyygelikostaja

Kyseessä on lännenelokuva. Päähenkilö kuljettaa hevosensa perässä mukanaan flyygeliä ja aina halutessaan vaikuttaa kylmähermoiselta kovikselta, hän nousee satulasta ja päräyttää ilmoille klassista musiikkia, lähinnä Beethovenin tuotantoa.

Elokuvan pääosan esittäjää kutsutaan elokuvassa tavanomaisen ristimänimen sijaan vain nimellä Grand Piano.

Jatko-osa, Huuliharppukostaja, oli sitten huomattavasti menestyneempi tapaus.

 

[Jarvis]

Ramba

Elokuvassa Kanadan syvämailta palannut metsuri etsii viimeisiä vanhoja "savottakavereitaan" sivistyksen parista. Tämä humalaspäissään justeerilla jalkansa katkaissut "ihmismoto" saapuu rullatuolilla viimeisen listassa olevan kaverinsa kotitalon pihaan, vain kuullakseen hänen lähteneen Braziliaan UPM:n tehtaalle sellua pilaamaan. Ilman ystäviään ja määränpäätä metsuri rullailee pitkin pikkuteitä saapuen lopulta kyläpahaseen, jota leikkisästi "hevonperseeksi" kutsutaan. Ongelmat alkavat kasautua, kun paikallinen kelantäti kehoittaa tätä vanhaa jäärää varaamaan ajan työterveyslääkäriltä. Ärsytettynä ja janoissaan (kaljojen jäädyttyä kovassa talvipakkasessa) tämä koskemattomien korpien ikihonka päättää aloittaa hiljaisen mielenilmaisun ja jää kylään vuokralle K-kaupan yläkertaan. Moninaisten vauhdikkaiden tapahtumien, mm. villapaidan neulomisen ja kelan sairaseläkelomakkeiden oikeaoppisen täyttämisen jälkeen apuun joudutaan hälyyttämään jopa komppaniallinen valtion virkamiehiä selvittämään asiat. Sattumat seuraavat toisiaan, mutta lopulta kohtalo kuljettaa vanhan metsurin paikallisen rautakaupan ruuvihyllyjen väliin, jossa hän tapaa entisen työnjohtajansa Hauptmannin. Shellin huoltoaseman iloisesti liekehtiessä taustalla, hetken mielijohteesta metsuri riistää moran Hauptmannin vyöltä ja tekee oikea oppisen harakirin.

Elokuva ei lopulta pääse laajaan levitykseen kukkahattutätien kauhistellessa ronskia kielenkäyttöä ja rohkeita lesbokohtauksia. Jo tuolloin Cheriä pidetään liian vanhana pääosan esittämiseen.