Florence + The Machine: How Big, How Blue, How Beautiful
Joskus joku levy on niin hyvä, että tekee mieli huutaa. Tämä on loistava! Hienoja biisejä taitavasti soitettuina ja sovitettuina. Isoa soundia, dramatiikkaa, soulin sykettä, rokkia ja särmää. Loistavaa bändisoittoa, puhaltimia, jousia. Tällä levyllä Florence + The Machine on kovin lähellä rockjuuriaan - muistetaanpa se, että rockbändinähän Florence ja kumppanit aloittivat. Tällä uutukaisella meno on aivan saatanan kovaa ja mahtipontista. Ja tämä on nimenomaan kyseisen orkesterin bändilevy, tällä soittaa pirun taitava bändi. Se myös antaa Florencen loistaa, ja Florencehan on upea tulkitsija ja nero.
Vuoden levy, jossa on myös vuoden hienoin kansi.
Ja onhan se aika kova levy, jos sen biiseistä yli puolta voi ajatella artistin best of -kokoelmalle: Ship To Wreck, What Kind Of Man, How Big How Blue How Beautiful, Queen Of Peace, Delilah, Caught, Mother... Nyt on tulitukka osunut napakymppiin.
Biisien tekstejä lukiessa tulee sellainen tunne, että Florencella ei ole mennyt rakkaudessa kovin vahvasti. Mutta ei hätää, Florence, sinulle on aina ovi auki ja parivuoteen toinen puoli valmiina täällä Länsi-Helsingissä. Odotan jo sitä, että voin poimia kauniita punaisia hiuksiasi tuolta viereiseltä tyynyltä.
Maistiaisia
Florence + The Machinen YouTubesta.