Kuinka luotettavana pidät pääministeri Juha Sipilää?

[Klose16]

Kannattaa muistaa, että kyseessä on kuitenkin Suomen pääministeri ja samassa yhteydessä se että Suomi on kaikkien tutkimusten mukaan maailman vähiten korruptoituneimpia maita. Tähän kun vielä ynnää vapaan tiedotusvälineistömme panoksen niin ei tarvinne opettaa erikseen päättelyn logiikkaa. Ja Sipilähän tuli ulkopuolelta.

 

[Radiopää]

Terraframe olisi saanut jatkoa jokatapauksessa.

Nimenomaan. Ja juuri siksi, Sipilän olisi kannattanut jäävätä itsensä. Nyt ei jäävännyt, media sai paikan ja pääministeri on näyttänyt heikkoutensa.

Minulla ei ole ollut Juha Sipilään pääministerinä luottoa missään vaiheessa, koska Anne Bernerin asettuminen keskustan ehdokkaaksi oli niin läpinäkyvä juttu.

 

[teppana]

Nimenomaan. Ja juuri siksi, Sipilän olisi kannattanut jäävätä itsensä. Nyt ei jäävännyt, media sai paikan ja pääministeri on näyttänyt heikkoutensa.

Minulla ei ole ollut Juha Sipilään pääministerinä luottoa missään vaiheessa, koska Anne Bernerin asettuminen keskustan ehdokkaaksi oli niin läpinäkyvä juttu.

Näin jälkikäteen tietysti pitää sanoa että olisi tullut jäävätä itsensä. Mistä sitten johtui ettei sitä tehnyt, en osaa sanoa. Oliko ylimielisyyttä, eikö tiennyt kytköksestä vai eikö osannut yhdistää? Vai mitä lie.Täysin idioottimaista on kuitenkin vedellä johtopäätöksiä satojen miljoonien valtiollisen investoinnin sekä oman perheen muutaman satalappusen välille.

 

[Satunnainen]

Itse en pysty millään tajuamaan ihmisiä jotka kuvittelevat että 5% osuus yrityksestä joka saa alle 500 tuhannen euron tilauksen tarjouskilvan kautta olisi jotenkin ollut vaikuttimena Terraframen jatkolle.

Jostain syystä moni tuntuu korostavan tätä Sipilän lasten osuutta firmasta. Minulle syntyy siitä jonkinmoinen vähättelyn ja jopa peittelyn maku. Loput omistuksesta kun on käsittääkseni Sipilän enojen ja serkkujen hallussa, ja minun nähdäkseni he ovat kyllä sen verran lähisukulaisia, ettei sitäkään yhteyttä pidä jättää automaattisesti ottamatta huomioon. Siksi on hyvä, että jääviysasia selvitetään, vaikka en sinällään uskokaan, että tällä olisi ollut mitään vaikutusta Sipilän päätöksiin.

Mitä itse ketjun kysymykseen tulee, niin kyseessähän on poliitikko, ja vieläpä alalajia kepulainen poliitikko. Pidän häntä siis luonnollisesti täysin epäluotettavana.

 

[Radiopää]

Näin jälkikäteen tietysti pitää sanoa että olisi tullut jäävätä itsensä. Mistä sitten johtui ettei sitä tehnyt, en osaa sanoa. Oliko ylimielisyyttä, eikö tiennyt kytköksestä vai eikö osannut yhdistää? Vai mitä lie.Täysin idioottimaista on kuitenkin vedellä johtopäätöksiä satojen miljoonien valtiollisen investoinnin sekä oman perheen muutaman satalappusen välille.

Pääministerin pitäisi olla sen verran ammattitaitoinen, että ymmärtää jäävätä itsensä oikeassa paikassa. Sipilän kokemattomuus näkyy varmaankin siinä, ettei hän pystynyt näkemään, mitä jäävättömyydestä seuraa, vaikka laillisesti hänen ei sitä olisi tarvinnut tehdä. Minusta on turha parkua median kohtelusta, jos se olisi ollut estettävissä omalla yksinkertaisella teolla. Minä vierittäisin vastuuta myös Sipilän avustajille, joiden olisi ulkopuolisina pitänyt nähdä tilanne. Aivan kuten Stubbinkin kohdalla, avustajien olisi pitänyt osata ohjeistaa ministeriä oikein.

 

[Tuamas]

Näin jälkikäteen tietysti pitää sanoa että olisi tullut jäävätä itsensä. Mistä sitten johtui ettei sitä tehnyt, en osaa sanoa. Oliko ylimielisyyttä, eikö tiennyt kytköksestä vai eikö osannut yhdistää? Vai mitä lie.Täysin idioottimaista on kuitenkin vedellä johtopäätöksiä satojen miljoonien valtiollisen investoinnin sekä oman perheen muutaman satalappusen välille.

Niin, jokainen voi tehdä pienen riski/tuotto-analyysin seuraavin luvuin:

Sipilän lasten sijoitusyhtiö omistaa 5% yhtiöstä, Sipilällä on neljä lasta eli jokainen lapsi omistaa 1,25% Katera Steelistä.

Kauppasumma on ~0,5milj€, urakka on Pöyryn kilpailuttama ts. katetaso on melko maltillinen.
Jos nyt oletetaan, että siitä huolimatta Katera saisi kovan 20% katteen urakasta, nettoaa jokainen lapsi verojen jälkeen ~tonnin.

Nyt jokainen voi päässään miettiä kuinka todennäköisesti tämä neljän tonnin kokonaishyöty vaikuttaa monimiljonäärin (omaisuus 10-25milj€) päätöksentekoon. Lapsistakin kun jokainen on sijoitusyhtiön kautta jo miljonääri.

Vaikka katsottaisiin asiaa Sipilän enojen ja kumppaneiden kautta, Kateralle jäänee kokonaisuudessaan urakasta maksimissaan ~50-100k nettotuottoa.

Ja tokihan urakan kilpailutti ja valinnan teki ulkopuolinen taho.

 

[Oto Hascak]

Pitkään, todella pitkään aikaan pääministeri, jolle politiikka ei ole ammatti. Täysin vapaa erilaisista ryhmistä, ei tarvi miettiä mitä sanoo duunari tai yrittäjä tai bätrefolke.

Harvinaisen rajun ajojahdin kohteeksi joutunut, olisikos Vanhasella ollut samaa ongelmaa. Sipilän ongelmana onkin tietynlainen rehellisyys, ei ymmärrä kumarrella eri suuntiin, yrittää pitää päänsä näiden ammattipolitikkojen, Orpo, Soini ja siitähän näitä ongelmia tulee. Tottunut viemään yksin, hyvällä menestyksellä, firmaa eteenpäin. Eli jos jotakin negatiivista pitää sanoa, aika kokematon näiden muiden urpojen rinnalla.

Koskas viimeksi on ollut ministeri, pääministeri, joka on pystynyt sanomaan, että jos ei 4ssä vuodessa ala homma toimimaan, luopuu suosiolla.

Joku puhui valtionvelan kasvusta tämän hallituksen aikana, olisikin se niin helppoa, että laiva kääntyisi noin nopeasti.

 

[teppana]

Jostain syystä moni tuntuu korostavan tätä Sipilän lasten osuutta firmasta. Minulle syntyy siitä jonkinmoinen vähättelyn ja jopa peittelyn maku. Loput omistuksesta kun on käsittääkseni Sipilän enojen ja serkkujen hallussa, ja minun nähdäkseni he ovat kyllä sen verran lähisukulaisia, ettei sitäkään yhteyttä pidä jättää automaattisesti ottamatta huomioon. Siksi on hyvä, että jääviysasia selvitetään, vaikka en sinällään uskokaan, että tällä olisi ollut mitään vaikutusta Sipilän päätöksiin.

Mitä itse ketjun kysymykseen tulee, niin kyseessähän on poliitikko, ja vieläpä alalajia kepulainen poliitikko. Pidän häntä siis luonnollisesti täysin epäluotettavana.

Olen samaa mieltä että on asiallista selvittää jääviys. Niinhän oikeuskansleri käsittääkseni on tekemässä. Mutta oli se lopputulos mikä tahansa, olisi Sipilän pitänyt jäävätä itsensä asiasta. Mutta tämä on jälkiviisastelua ja paskat on jo housussa.

Pääministerin pitäisi olla sen verran ammattitaitoinen, että ymmärtää jäävätä itsensä oikeassa paikassa. Sipilän kokemattomuus näkyy varmaankin siinä, ettei hän pystynyt näkemään, mitä jäävättömyydestä seuraa, vaikka laillisesti hänen ei sitä olisi tarvinnut tehdä. Minusta on turha parkua median kohtelusta, jos se olisi ollut estettävissä omalla yksinkertaisella teolla. Minä vierittäisin vastuuta myös Sipilän avustajille, joiden olisi ulkopuolisina pitänyt nähdä tilanne. Aivan kuten Stubbinkin kohdalla, avustajien olisi pitänyt osata ohjeistaa ministeriä oikein.

Aivan samaa mieltä. Pieneltä tuntuva virhearvio olikin loppujen lopuksi aika suuri. Sinänsä on aivan sama mikä lausunto oikeuskanslerilta tulee, kansasta iso osa muistaa vain Sipilän perheen omistuksen Katera Steelistä sekä tarjouskilvan voiton.

 

[teppana]

Niin, jokainen voi tehdä pienen riski/tuotto-analyysin seuraavin luvuin:

Sipilän lasten sijoitusyhtiö omistaa 5% yhtiöstä, Sipilällä on neljä lasta eli jokainen lapsi omistaa 1,25% Katera Steelistä.

Kauppasumma on ~0,5milj€, urakka on Pöyryn kilpailuttama ts. katetaso on melko maltillinen.
Jos nyt oletetaan, että siitä huolimatta Katera saisi kovan 20% katteen urakasta, nettoaa jokainen lapsi verojen jälkeen ~tonnin.

Nyt jokainen voi päässään miettiä kuinka todennäköisesti tämä neljän tonnin kokonaishyöty vaikuttaa monimiljonäärin (omaisuus 10-25milj€) päätöksentekoon. Lapsistakin kun jokainen on sijoitusyhtiön kautta jo miljonääri.

Vaikka katsottaisiin asiaa Sipilän enojen ja kumppaneiden kautta, Kateralle jäänee kokonaisuudessaan urakasta maksimissaan ~50-100k nettotuottoa.

Ja tokihan urakan kilpailutti ja valinnan teki ulkopuolinen taho.

Nimenomaan. Jos miettii kokonaisuutta on hyvin hankala nähdä ns. likaista peliä taustalla.

Sai Terraframe jatkorahoitusta tai ei, Katera Steelin voittama tarjouskilpa olisi järjestetty joka tapauksessa. Eikä tarjouksen voittamista voinut taata etukäteen.

 

[Tuamas]

Aivan samaa mieltä. Pieneltä tuntuva virhearvio olikin loppujen lopuksi aika suuri. Sinänsä on aivan sama mikä lausunto oikeuskanslerilta tulee, kansasta iso osa muistaa vain Sipilän perheen omistuksen Katera Steelistä sekä tarjouskilvan voiton.

Ei se virhearvio tässä se ongelma ole, eikä nähdäkseni ole ollut.

Vaan se kriisin aiheuttanut tekijä on tämän virhearvion jälkihoito.
Sipilän olisi tullut hoitaa tämä heti alkuun avoimesti, myöntää mahdollinen jääviys tai ainakin sen mahdollisuus ja todeta, että kokemattomuuttaan teki mahdollisesti virheen.

Mutta ei, jannu ei millään halua avata keissiä kunnolla, vaan lähtee perinteiselle "minä tiedän - uskokaa minua, en kerro enempää" - linjalle ja lähtee vielä uhriutumaan toimittajille sekä mahdollisesti painostamaan Ylen päätoimittajaa lopettamaan asian käsittelyn.

 

[teppana]

Ei se virhearvio tässä se ongelma ole, eikä nähdäkseni ole ollut.

Vaan se kriisin aiheuttanut tekijä on tämän virhearvion jälkihoito.
Sipilän olisi tullut hoitaa tämä heti alkuun avoimesti, myöntää mahdollinen jääviys tai ainakin sen mahdollisuus ja todeta, että kokemattomuuttaan teki mahdollisesti virheen.

Mutta ei, jannu ei millään halua avata keissiä kunnolla, vaan lähtee perinteiselle "minä tiedän - uskokaa minua, en kerro enempää" - linjalle ja lähtee vielä uhriutumaan toimittajille sekä mahdollisesti painostamaan Ylen päätoimittajaa lopettamaan asian käsittelyn.

No tämä on nyt enemmänkin saivartelua, mutta jos olisi alunperin jäävännyt itsensä ei tätä tilannetta olisi olemassa alunperinkään.

Mutta siinä olet kyllä oikeassa että Sipilän olisi pitänyt välittömästi ottaa avoin linja ja sähköpostien lähettely toimittajalle oli kyllä kardinaalinen munaus.

Mutta olihan se aikataulutus toimittajaltakin aivan käsittämätön. Maililla laitetaan tieto että kommentit toivotaan saman päivän aikana, mikä on jo todella nopea aikataulu. Viestin lähettämisestä puolitoista tuntia ja juttu on ulkona eikä Sipilälle annettu oikeasti mitään mahdollisuutta kommentoida.

Tähän olisi tietenkin pitänyt reagoida asiallisesti ja vaatia oikaisua sekä antaa omat kiihkottomat kommentit. Pääministerillä keitti kuitenkin yli ja lopputulos oli sitten jokaisen tiedossa. Tavallaan pääministeri Sipilän suulla puhuikin perheenisä Sipilä. Joka on siinä asemassa toimivalle henkilölle kyllä iso munaus.

 

[V-G-]

Koskas viimeksi on ollut ministeri, pääministeri, joka on pystynyt sanomaan, että jos ei 4ssä vuodessa ala homma toimimaan, luopuu suosiolla.

Jaa-a, ja samaan syssyyn sanon, että toivottavasti ei enää ikinä tule toista. Tuollainen lausunto nimittäin kielii siitä, että Sipilä ajattelee poliittisten suhdanteiden ja valtiollisten ongelmien olevan ratkaistavissa nopealla aikataululla. Tällöin hallinto tulee väkisinkin tehneeksi lyhyen aikavälin päätöksiä pitkän aikavälin suunnittelun kustannuksella. Jokainen hallintoasiantuntija ja hallintotiedettä opiskellut tietää, ettei valtio voi toimia niin. Valtionhallinnon perspektiivi on aina vähintään 20-25 vuotta. Tämä tarkoittaa, että nämä lukuisat asiantuntijoiden arvioiden ja faktatiedon vastaiset päätökset näkyvät todenteolla vasta pitkän ajan päästä.

Toisaalta kun Sipilä joukkoineen on puhunut kyllästymiseen asti tavoitteestaan kääntää Suomen velkaantuminen laskuun, ovat käytettyjen keinojen vaikutukset olleet jo nyt näkyvästi päinvastaiset.

Eli kun Sipilä sanoi haluavansa kääntää Suomen kurssin nousuun neljässä vuodessa, ja etenkin kun hän tuli julki siihen tähtäävien keinojen kanssa, jokainen hallinnosta ja poliittisesta päätöksenteosta ymmärtävä pudisteli päätään. Ja EI, vika EI ole poliittisessa päätöksenteossa, vaan Sipilän hallituksessa ja sen koko ajatusmaailmassa. Sipilän NPM/bisnesmallinen poliittinen ajattelu ei toimi valtiotasolla, koska bisnes eroaa päämääriltään, keinoiltaan ja lähtökohdiltaan radikaalisti, keskeisesti valtion vastaavista. Tämä on osoitettu hallintotieteessä erittäin selkeästi ja voimakkaasti empirian kautta vaikka kuinka monta kertaa. Kannattaa tutustua aiheeseen vaikkapa Geert Bouckaertin, Cristopher Pollittin, George Fredericksonin, Stephen Bellin, Andrew Hindmoorin ja/tai Michael Licarin kautta.

 

[erku]

Koskas viimeksi on ollut ministeri, pääministeri, joka on pystynyt sanomaan, että jos ei 4ssä vuodessa ala homma toimimaan, luopuu suosiolla.

Meillä on Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johdossa kaveri, joka sanoi, että tämä on tulosvastuullista hommaa je se on tulos tai ulos. Neljän vuoden jälkeen Suomi saavutti kaikkien aikojen surkeimman mitalisaldon olympiakisoissa, mutta silti tämä kaveri ei kokenut eroaan mielekkääksi vaihtoehdoksi, vaan jatkaa tehtävässään. Ei ole toki varmuutta, että Sipilän näkemys tulosvastuullisuudesta olisi samaa laatua kuin Kojonkoskella, mutta ei voi välttyä ajatukselta, että näin saattaa olla. Suomalaisiin näköjään uppoaa tuollainen retoriikka.

 

[teppana]

Jaa-a, ja samaan syssyyn sanon, että toivottavasti ei enää ikinä tule toista. Tuollainen lausunto nimittäin kielii siitä, että Sipilä ajattelee poliittisten suhdanteiden ja valtiollisten ongelmien olevan ratkaistavissa nopealla aikataululla. Tällöin hallinto tulee väkisinkin tehneeksi lyhyen aikavälin päätöksiä pitkän aikavälin suunnittelun kustannuksella. Jokainen hallintoasiantuntija ja hallintotiedettä opiskellut tietää, ettei valtio voi toimia niin. Valtionhallinnon perspektiivi on aina vähintään 20-25 vuotta. Tämä tarkoittaa, että nämä lukuisat asiantuntijoiden arvioiden ja faktatiedon vastaiset päätökset näkyvät todenteolla vasta pitkän ajan päästä.

Toisaalta kun Sipilä joukkoineen on puhunut kyllästymiseen asti tavoitteestaan kääntää Suomen velkaantuminen laskuun, ovat käytettyjen keinojen vaikutukset olleet jo nyt näkyvästi päinvastaiset.

Eli kun Sipilä sanoi haluavansa kääntää Suomen kurssin nousuun neljässä vuodessa, ja etenkin kun hän tuli julki siihen tähtäävien keinojen kanssa, jokainen hallinnosta ja poliittisesta päätöksenteosta ymmärtävä pudisteli päätään. Ja EI, vika EI ole poliittisessa päätöksenteossa, vaan Sipilän hallituksessa ja sen koko ajatusmaailmassa. Sipilän NPM/bisnesmallinen poliittinen ajattelu ei toimi valtiotasolla, koska bisnes eroaa päämääriltään, keinoiltaan ja lähtökohdiltaan radikaalisti, keskeisesti valtion vastaavista. Tämä on osoitettu hallintotieteessä erittäin selkeästi ja voimakkaasti empirian kautta vaikka kuinka monta kertaa. Kannattaa tutustua aiheeseen vaikkapa Geert Bouckaertin, Cristopher Pollittin, George Fredericksonin, Stephen Bellin, Andrew Hindmoorin ja/tai Michael Licarin kautta.

Todella hyvin sanottu. Itsellänikin on alusta asti ollut hieman vaikea ostaa sitä narratiivia että Suomea johdettaisiin kuin yritystä. Sinänsä kyllä olen sitä mieltä että julkisella sektorilla tulisi olla tiukempaa tulosvastuuta esim. kuntahankinnoissa. Mutta kokonaisuudessaan valtion ohjaaminen yritysperustein on heikko lähtökohta koska valtion ja yrityksen tavoitteet ovat niin erilaiset. Yhteiskuntaa tulee ohjata kansalaisten etu edellä ja usein päätökset jotka eivät ole taloudellisesti järkeviä ovat kuitenkin kansalaisten hyvinvoinnin osalta erittäin tärkeitä.

En usko että Sipilän hallitus ihan puusilmäisesti menee taloudellinen tulos edellä, mutta tiettyä "raha ensin" periaatetta on näkyvissä. Kun puhutaan suomen kaltaisesta valtiosta on tärkeä muistaa että meillä on raskas julkinen sektori luotu kansalaisten etua ajatellen. Leikkaukset ja säästöt ovat perusteltuja, mutta en itse näe esim. koulutuksen leikkaamisesta olevan pitkäjänteistä etua. Vaimoke on töissä yksityisellä terveyspalveluita tuottavalla yrityksellä ja sitä maailmaa kun tässä sivussa elää, niin näkee konkreettisesti sen kuinka yksityistäminen ei vain toimi yhteiskunnassa joka on rakennettu voimakkaan julkisen sektorin varaan jo usean vuosikymmenen ajan. Toivotaan että sote-uudistus ei osoittaudu isojen terveyspalveluita tarjoavien yritysten rahasammoksi. Vaikka sitä kyllä pahoin pelkään.

 

[Cobol]

Toisaalta kun Sipilä joukkoineen on puhunut kyllästymiseen asti tavoitteestaan kääntää Suomen velkaantuminen laskuun, ovat käytettyjen keinojen vaikutukset olleet jo nyt näkyvästi päinvastaiset.

Tämä ei pidä paikkaansa. Riittää ihan budjettiesityksen ja budjettitoteutuman vertailu. Verotulot ovat kasvaneet yli budjetoidun. Tarkka summa on 608 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen menoylittäjä on turvapaikka- ja vastaanottokeskusmenot, jotka kasvoivat viime vuodesta yli 700 miljoonaa euroa ja joita merkittiin lisää vuoden 2016 lisäbudjetteihin joka kerta.

Näin ollen merkittävin yksittäinen syy velkaantumisen lisääntymiseen on ollut se, että vaikka hallitus budjetoi verotulot maltillisesti, se ei tehnyt samaa turvapaikka- ja vastaanottokeskusten menojen osalta. Menoja kaunisteltiin vielä pitkin vuotta 2016.

Käänne on kuitenkin toivottavasti tapahtumassa, myös Suomen talouden osalta. Tällä hetkellä näyttää kohtuulliselta.

Suurin yksittäinen tekijä Suomen talousnousun tiellä on matala työllisyysaste, ei Sipilä. Työllisyysaste on kaukana mm. Ruotsin tai Saksan vastaavasta. Tästä kantavat työmarkkinajärjestöt vastuun, koska ne estävät hallitusta harjoittamasta työllisyysastetta parantavaa talouspolitiikkaa.

 

[Jack of Spades]

... Sipilän NPM/bisnesmallinen poliittinen ajattelu ei toimi valtiotasolla, koska bisnes eroaa päämääriltään, keinoiltaan ja lähtökohdiltaan radikaalisti, keskeisesti valtion vastaavista. Tämä on osoitettu hallintotieteessä erittäin selkeästi ja voimakkaasti empirian kautta vaikka kuinka monta kertaa. Kannattaa tutustua aiheeseen vaikkapa Geert Bouckaertin, Cristopher Pollittin, George Fredericksonin, Stephen Bellin, Andrew Hindmoorin ja/tai Michael Licarin kautta.

Kävin jo vuosia sitten tästä aiheesta kiivaan väittelyn erään henkeen ja vereen kokoomuslaisen kanssa. Tein hänelle tiedoksi oman näkemykseni, että kansallisvaltioita ei tule johtaa kuin firmoja, niihin ei päde ihan samat lainalaisuudet kuin liikeyritysten johtamiseen..tämän seikan pitäisi Sipilänkin jo vähitellen oppia.

Sipilällä tuntuu ylipäätään olevan pääministerinä kaksi läpeensä sokeaa pistettä: omaisuus ja suvun & lähipiirin toimet. Pääministerillä on Suomessa ilman kahta sanaa eniten poliittista valtaa, ja siksi tehtävään kuuluu myös muita tarkempi läpivalaisu. Tälläistä tarkastelua sidonnaisuuksistaan Sipilän näyttää olevan näihin kahteen asiaan liittyen vaikea hyväksyä.

Sipilä lähtee hänen omaisuuteensa ja sidonnaisuuksiinsa liittyen toimittajien kysyessä välittömästi laukalle, uhriutuu ja puree kuolaamihin kuin ori kuninkuusraveissa.. jos ei mitään peiteltävää ja salattavaa olisi, niin pääministeri arvovaltaa nauttiva henkilö ei käyttäytyisi kuten tekee. Yleen ja sananvapauteen vaikuttaminen on viimeinen niitti Sipilän uraan, eritoten kun tämäntyyppistä käytöstä on ollut koko istuvan hallituksen ajan. Luottamus on mennyt.

 

[erku]

Suurin yksittäinen tekijä Suomen talousnousun tiellä on matala työllisyysaste, ei Sipilä. Työllisyysaste on kaukana mm. Ruotsin tai Saksan vastaavasta. Tästä kantavat työmarkkinajärjestöt vastuun, koska ne estävät hallitusta harjoittamasta työllisyysastetta parantavaa talouspolitiikkaa.

Minusta Sipilä on suurestikin vastuussa siitä, että työmarkkinatilanne on nyt niin polarisoitunut. Hänen pakkolakiuhittelut, yhteiskuntasopimussäädöt ja kikyn pakkosyöttäminen sekä asettuminen EK:n kanssa samaan pukukoppiin ovat pitkälti olleet edesauttamassa tilanteen eskaloitumista.

 

[Cobol]

Minusta Sipilä on suurestikin vastuussa siitä, että työmarkkinatilanne on nyt niin polarisoitunut. Hänen pakkolakiuhittelut, yhteiskuntasopimussäädöt ja kikyn pakkosyöttäminen sekä asettuminen EK:n kanssa samaan pukukoppiin ovat pitkälti olleet edesauttamassa tilanteen eskaloitumista.

Sipilä on vastuussa omasta ruudustaan, mutta tämän 3 vs 5 alivoiman kilpailijoihin järjesti kyllä edelliset vaihdot: aiemmat hallitukset ja ay-liike yhdessä. Tämä on helppo huomata, kun katsoo työllisyysasteen kehitystä Suomessa ja vaikkapa verrokkina Ruotsissa ja Saksassa, kahdessa Suomen tärkeässä kauppakumppanimaassa.

 

[Sanainen arkku]

@V-G-
20-25 vuotta on kyllä varsin pitkä aikahaarukka, ja sen ymmärrät jos katsot taaksepäin. Mitä Virolle on tapahtunut siinä ajassa, ja mitä olisi tapahtunut jos sielläkin olisi tähtäilty 20-25 vuoden kiikareilla? Viron kehitys, esimerkiksi siis, pakottaa meidätkin dynaamisempaan systeemiin.

20-25 vuotta tästä hetkestä eteenpäin suuret ikäluokat ovat isolta osin montussa. Juuri tämä jakso on se kaikkein haastavin pätkä lähitulevaisuudessa. Siitä on selvittävä jotenkin, ja selviytymisen ehto on, että mahdollisimman kaikki käyvät töissä.

Valitettavasti aiemmat hallitukset ovat tyytyneet seisomaan kädet taskuissa ja toivomaan parasta.
Se, että tähän samaan tilanteeseen nyt kolahti Irakin evakot hankaloittaa hallituksen tavoitteita ihan älyttömästi.

 

[V-G-]

@Sanainen arkku
Kyse ei ollut ihan tuosta. Ensinnäkin Viroa on vaikea verrata Suomeen tuolla tavalla siksi, että vallankumous asettaa keskeisesti poikkeavan tilanteen valtionhallinnolle, tosi monessa mielessä. Viro lähti 1990-luvun alussa ns. nollasta, Suomella on ollut tyystin toisenlainen tilanne.

Toisekseen hallinnollisten kokonaisuuksien hahmottaminen pitkän ajan suunnitelmina luo vakautta, mikä on suoraan sanottuna unohtunut Sipilän hallitukselta. Osaltaan tällaisen toimintamallin ideana on se, että hallinnollisten päätösten näkyminen käytännössä on hidasta. Toisaalta implementoinnin hitaus on hyve. Hitaassa toimeenpanossa näkökulmat ja ongelmanratkaisukeinot ovat moninaisia, ja mahdollisiin virhearvioihin pystytään puuttumaan ajoissa.

Virossa on suuria sosiaalisia ongelmia ja Tallinnaa lukuunottamatta virolainen hallintomenettely on ollut seurauksiltaan kaikkea muuta kuin dynaamista. Samoin Sipilän hallituksen virhe tiivistyy kaikkein selkeimmin tuohon nopean päätöksenteon harhaan. Suomi sahaa tällä hetkellä omaa oksaansa, kun Sipilän hallinto uskottelee itselleen ja kansalle, että kiireellisillä leikkauksilla pystyttäisiin parantamaan työn tuottavuutta tai yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kiva saada markka nyt kun ylihuomenna saat siitä hyvästä tonnin laskun.

Tosin minä väittäisin, että tuo uskottelu on laskelmoitua, sillä todellisuudessa - vaikka itse Sipilä tai vaikkapa Soini eivät olisi hallintoasioista kovinkaan perllä - taustalla on paljon hallinnon pr-ammattilaisia.

 

[Sanainen arkku]

@Sanainen arkku
Kyse ei ollut ihan tuosta. Ensinnäkin Viroa on vaikea verrata Suomeen tuolla tavalla siksi, että vallankumous asettaa keskeisesti poikkeavan tilanteen valtionhallinnolle, tosi monessa mielessä. Viro lähti 1990-luvun alussa ns. nollasta, Suomella on ollut tyystin toisenlainen tilanne.

Toisekseen hallinnollisten kokonaisuuksien hahmottaminen pitkän ajan suunnitelmina luo vakautta, mikä on suoraan sanottuna unohtunut Sipilän hallitukselta. Osaltaan tällaisen toimintamallin ideana on se, että hallinnollisten päätösten näkyminen käytännössä on hidasta. Toisaalta implementoinnin hitaus on hyve. Hitaassa toimeenpanossa näkökulmat ja ongelmanratkaisukeinot ovat moninaisia, ja mahdollisiin virhearvioihin pystytään puuttumaan ajoissa.

Virossa on suuria sosiaalisia ongelmia ja Tallinnaa lukuunottamatta virolainen hallintomenettely on ollut seurauksiltaan kaikkea muuta kuin dynaamista. Samoin Sipilän hallituksen virhe tiivistyy kaikkein selkeimmin tuohon nopean päätöksenteon harhaan. Suomi sahaa tällä hetkellä omaa oksaansa, kun Sipilän hallinto uskottelee itselleen ja kansalle, että kiireellisillä leikkauksilla pystyttäisiin parantamaan työn tuottavuutta tai yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kiva saada markka nyt kun ylihuomenna saat siitä hyvästä tonnin laskun.

Tosin minä väittäisin, että tuo uskottelu on laskelmoitua, sillä todellisuudessa - vaikka itse Sipilä tai vaikkapa Soini eivät olisi hallintoasioista kovinkaan perllä - taustalla on paljon hallinnon pr-ammattilaisia.

En vertaile Suomea ja Viroa, mutta Viron kehitys YHTENÄ esimerkkinä on vaikuttanut meihin tavalla, jota 20 vuotta sitten olisi ollut hyvin vaikeaa ennakoida.
Myös Venäjän kehitys vastaa lähinnä kaikkein pessimistisimpiä ennusteita.

 

[V-G-]

YHTENÄ esimerkkinä on vaikuttanut meihin tavalla, jota 20 vuotta sitten olisi ollut hyvin vaikeaa ennakoida.

Tarkoitus ei ole ennakoida kansakunnan tilaa kokonaisuutena - se on mahdotonta, ainakin suurimmassa määrin - vaan tehdä hallinnollisia päätöksiä, joiden tähtäin on pitää yllä aloittaista kykyä toimia kansalaisten ja valtion edun mukaan. Ennakointia ei ole syytä painottaa liikaa tässä.

 

[Sanainen arkku]

Tarkoitus ei ole ennakoida kansakunnan tilaa kokonaisuutena - se on mahdotonta, ainakin suurimmassa määrin - vaan tehdä hallinnollisia päätöksiä, joiden tähtäin on pitää yllä aloittaista kykyä toimia kansalaisten ja valtion edun mukaan. Ennakointia ei ole syytä painottaa liikaa tässä.

Suomi, neito joka kulkee omia polkujaan? Jossain vaiheessa tosin voi alkaa soimaan korvamatona: ...Ei polku tää vie mihinkään, nyt sen nään...

Jokainen viivästelty vuosi tekee kymmenen vuoden päästä edessä olevasta 10-15 vuoden jaksosta entistä sietämättömämmän huoltosuhdepommin räjähtäessä käsiin.

Yritykset ja ne yksityiset, jotka pystyvät, muuttavat ulkomaille kiihtyvällä tahdilla. Aikaa vitkasteluun ei yksinkertaisesti ole.

Viime aikoina Suomeen on itseasiassa tehty isoja investointipäätöksiä. Minä uskon, että sillä asialla on jotain tekemistä meidän hallituksen kanssa.

Vanhukset ja sairaat on joka tapauksessa hoidettava vaikka velaksi. Ensiarvoista on siis vähentää niiden muiden elätettävien määrää. Toisin sanoen opiskelijoiden tulisi päästä nopeammin töihin ja työikäisten nykyistä enemmän pysyä niissä.

 

[V-G-]

Jokainen viivästelty vuosi tekee kymmenen vuoden päästä edessä olevasta 10-15 vuoden jaksosta entistä sietämättömämmän huoltosuhdepommin räjähtäessä käsiin.

Me puhutaan varmasti vähän eri asioista. Mulle hallinto on sitä tiettyä omaa alaa, ja näen sen teorian kokonaisuutena. Mulle on päivänselvää, että se, mistä sinä (ehkä) puhut vitkasteluna on jotain aivan muuta. Julkishallinnossa pääosa aloista toimii ns. alhaisen luotettavuuden systeemillä (low-reliability systems), joissa keskeistä on tuottaa päätöksiä ja uudistuksia luovimalla yrityksen ja erehdyksen avulla (trial&error). On julkiselle päätöksenteolle ensiarvoisen tärkeää, ettei pelätä päätöksentekoa mahdollisten virheiden takia, ja keino välttää tätä epävarmuutta, on tietty implementoinnin "hitaus", jolloin virhearvioita voidaan korjana. Esimerkiksi EU:n logistiikkaosaston pääjohtaja Leena Maria Linnus puhui tästä taannoin Kauppalehdessä varsin viisaasti.

Viime aikoina Suomeen on itseasiassa tehty isoja investointipäätöksiä. Minä uskon, että sillä asialla on jotain tekemistä meidän hallituksen kanssa.

Usko vain, mutta haluaisin nähdä dataa siitä, kuinka paljon isoja investointipäätöksiä Suomen teollisuusyritykset ovat saaneet kulloinkin, jotta voisin yhtyä tähän uskoosi. Itse en suoralta kädeltä lähtisi näin lyhyen hallitusjakson jäljiltä vielä tekemään tuollaisia johtopäätöksiä. Ja huoli Sipilän hallituksen köyhiä ja vähäosaisia sekä koulutusta kohtaan tekemästä politiikasta korostuu nimenomaan katsottaessa sitä, mitä se saa aikaan tulevaisuudessa.

Vanhukset ja sairaat on joka tapauksessa hoidettava vaikka velaksi. Ensiarvoista on siis vähentää niiden muiden elätettävien määrää. Toisin sanoen opiskelijoiden tulisi päästä nopeammin töihin ja työikäisten nykyistä enemmän pysyä niissä.

Tähän pari huomiota. Suomessa sosiaaliavun tarpeessa olevien määrä kasvaa tällä hetkellä suhteellisen nopeasti. Toisaalta erilaisiin valtion tukiin oikeutettuja, jotka eivät nosta mitään tukia eli elävät turvaverkon ulkopuolella vastoin parempaa logiikkaa on - usko tai älä - satojatuhansia. Tilanne on toisin sanoen se, että syrjäytyneitä ja välittömässä syrjäytymisen vaarassa olevia on Suomessa aivan liikaa. Se tulee pitkällä ja keskipitkällä aikajänteellä (15-50 vuotta) huomattavan paljon kalliimmaksi Suomelle, kuin mahdolliset ehkäisevät ja korvaavat tukitoimet. Emme siis missään nimessä puhu "vain" sairaista ja vanhuksista, vaan paljon suuremmasta rakenteellisesta toiminnasta, jonka ylläpito tähtää nimenomaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin pysyä kilpailukykyisenä. Suomessa nuorten aikuisten syrjäytyminen rapauttaa yhteiskunnan kilpailukykyä huomattavasti enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia, kun puhutaan pitkästä tai keskipitkästä aikavälistä.

Mitä opiskelijoihin tulee, olet oikeassa, opiskelijoiden tulisi pystyä valmistumaan nykyistä nopeammin ja saada töitä. Tässä puolessa ovat Sipilän hallituksen kaikkein karmeimmat emämunaukset. Tästä tuskin syntyy edes keskustelua, sillä hallituksen koulutuspolitiikka on ollut silkkaa opiskelijoiden päähänpotkimista. Yliopistojen hallintoa on samanaikaisesti rapautettu että ulkoistettu (jo Kataisen ajoista lähtien mutta nyt kiihtyvästi) ja yliopistojen rahoitusta on heikennetty tuntuvasti. Tämä näkyy opetuksen vähentymisenä ja toisaalta opiskelijoiden tukitoimien katoamisena. Kun samanaikaisesti opiskelijoilta otetaan pois toimeentuloon vaikuttavia tukia, on aivan selvää, että jo ennestään pitkät opiskeluajat eivät tule lyhentymään.

 

[dana77]

Onko kellään faktatietoa, että kuinka paljon Sipilällä on serkkuja ja enoja? Jos lasketaan. että keskimäärin lestadiolaisilla on lapsia 5 kpl (kuten Sipilällä itsellään) niin luku on todennäköisesti alakanttiin. Tuollakin luvulla serkkuja olisi lähes 50 kpl. Todellinen luku voi olla vaikka tuplasti tuon. Vaikka minulla ei lähtökohtaisesti olekaan mitään uskovaisten kustannuksella tapahtuvaa pilailua kohtaan, niin siihen on varmasti syitäkin, että lainsäädäntö ei heitä pidä lähisukulaisina. Ja toisaalta myös ymmärrän että miksi Sipilä ei ole erityisen innostunut kaikkien sukulaissuhteittensa tai heidän taloudellisten toimien julkisesta repostelusta. Pidän myös hyvinkin selvänä asiana, että hän ei suuresta osasta ole edes tietoinen.Tiedossa kun on, että lestadiolaiset ovat yrittäjähenkisiä ihmisiä, joten tuos voi sisältää aika helvetin määrään yrityksiä ja omistuksia. Kuten olen sanonut, niin omistan ETL-osuuksien kautta hyvin pieniä siivuja tuhansissta maailman isoimmista yrityksistä. Se että omistan Coca-Colaa tai Microsoftia sentin osilla ei ohjaa tekemisiäni tai mielipiteitäni mitenkään. Joku raja näihin jääviyksiinkin on oltava, muuten kaikkea omistusta syrjitään lainsäädännössä rakenteellisesti. Se tosin voi olla joidenkin tahtotilakin.