Veikkaan että olet nähnyt pulmusen. Niitä oli liikkeellä noihin viestin aikoihin, tuli bongattua ja lehdestä luettua. Itsekin luulin, että pulmuset on vain ohjelman nimi, mutta totta vieköön sellainen räpiköivä valkomusta muuttolintu on olemassa.
Veikkaan että olet nähnyt pulmusen. Niitä oli liikkeellä noihin viestin aikoihin, tuli bongattua ja lehdestä luettua. Itsekin luulin, että pulmuset on vain ohjelman nimi, mutta totta vieköön sellainen räpiköivä valkomusta muuttolintu on olemassa.tuntematon valkoinen lintu (ikinä ennen nähnyt, kovasti räpiköi ilmassa)...
Pari viikkoa sitten tuli itse bongattua harmaahaikara ja kaveriporukka löysi ja kuvasi meriharakan (sekä samoin hauskan näköisen virtavästäräkin). Molemmat tapahtuivat Jyväskylässä ja haikara oli ihan pesäntekopuuhissa, meriharakka sen sijaan varmaan vaan eksyksissä tai muuten pikavisiitillä.Meriharakka on kiva lintu seurata ja niitä näkee usein pareittain. Niiden vihellyksenkin oppii nopeasti tunnistamaan. Toinen laji, joka on viime vuosina mukavasti yleistynyt ainakin pääkaupunkiseudun ranta-alueilla on harmaahaikara. Näyttävä ja kuvauksellinen iso lintu. Myös lentävän ladonoven eli merikotkan näkee lähes joka kerta, kun lähtee johonkin rantojen lintutorneille kiikaroimaan.
Ollaan viime vuosina miehen kanssa innostuttu keräämään birdlifen sata lintulajia -sivustolle omia havaintoja. Nyt on kasassa lähes 80 (parhaat menevät jo pitkällä yli sadan) ja joka vuosi ollaan päästy yli sataan. Joka vuosi ollaan nähty myös harvinaisempia lajeja. Tänä vuonna sellaiseksi voi sanoa punakuirin, jonka etelässä näkee lähinnä muuttomatkalla pohjoisille pesimäseuduille. Mutta vuotta on vielä yli puolet jäljellä.
Mä otin tuossa toissapäivänä ihan lähikontaktin peuran kanssa tässä parin kilometrin päässä kotoa. Lohjalla siis. Toinen kolari tuollaisen kanssa puolen vuoden sisään. Auto sentään on eri. Mutta noita sarvipäitä (ja sarvettomiakin) tällä seudulla riittää. Paikkakin on tuttu, kun muutaman kerran on joutunut äkkijarruttamaan ja väistämään samassa kohdassa, mutta ei koskaan ennen tuohon aikaan päivästä, kun suunnilleen puolen päivän aikaan kopsahti. Onneksi ei ole tarvinnut hirviä kohdata tiellä viimeiseen 17 vuoteen.Eilen illalla noin puoli kymmenen maissa matkasin linja-auton kyydissä kymppitietä Turusta päin. Ennen Forssaa näkyi pellolla kaksi hirveä, eivät onneksi tulleet tielle. Sen sijaan kahdessa eri paikassa pari valkohäntäkaurista yritti tulla linja-auton eteen, älysivät onneksi mennä pois tieltä.
Täällä sama, paitsi talven aikana meni 120 kg auringonkukansiemeniä, 10 kg kauraa, 10 kg pähkinöitä ja ja 5 kg siemensekoitusta. Ruokailijoita oli edellä mainitun lisäksi rusakoita, metsäkauriita ja kanahaukka. Viimeinen ei toki siemenistä perustanut. Oravia laskin parhaimmillaan kuusi yhtäaikaa lintulaudan ympäristössä.Meillä on tuossa takakuistin lähellä ollut talvisin lintujenruokintapaikka lintulautoineen. Talven aikana siinä kuluu helposti lähes 50 kg linnunsiemeniä, joista näyttäisi taasen lähes puolet lentäneen maahan.
Näin keväisin siinä sitten vierailee epälukuinen määrä erilaisia lintuja ja pikkunisäkkäitä kuopsutellen maata ja etsien siemeniä. On tietysti monenlaisia tiaisia, punatulkkuja, mustarastaita, peippoja, viher- ja tavallisia varpusia, tikkoja, närhiä ja useampikin orava, muutamia mainitakseni.
Nyt tänä keväänä siinä on vieraillut parikin sepelkyyhkyä, ilmeisesti pariskunta, ja olen ihmetellyt niiden kokoa: kyyhky on kuin steroideilla pumpattu jätti verattuna esim. närheen, joka näyttää isolta taas muihin verrattuna.
Juu - meilläkin on käynyt tuossa keväällä öisin metsäjänis ja rusakko tuolla siemenkasalla. Koirat saavat välillä hepulin sisällä, kun haistavat(?) rusakon ja jos erehtyy päästämään ne ulos, se on suurin piirtein "raamit kaulassa"-syöksy vierailijan perään. Eihän nuo möhköt semmoisia kiinni saa ja tuskin ainakaan tuo pystiffi mitään niille tekisikään, kun on niin vahva hoivavietti kaikelle elolliselle.Täällä sama, paitsi talven aikana meni 120 kg auringonkukansiemeniä, 10 kg kauraa, 10 kg pähkinöitä ja ja 5 kg siemensekoitusta. Ruokailijoita oli edellä mainitun lisäksi rusakoita, metsäkauriita ja kanahaukka. Viimeinen ei toki siemenistä perustanut. Oravia laskin parhaimmillaan kuusi yhtäaikaa lintulaudan ympäristössä.
Eihän niitä peuroja tai muita korvessa näekään. Lähinnä jotain lintuja, mutta ensimmäisen kerran näin elävän ketun luonnossa Turussa ihan taajamassa. Peuran/kauriin näin ensimmäisen kerran kun semmoinen seisoi keskellä moottoritietä aamulla.Aina toisinaan tekisi mieli alkaa lintubongariksi ja kirjailla ylös mitä lajeja on nähnyt, mutta eihän noita kaikkia pikkulintuja erota millään toisistaan. Onkohan olemassa joku puhelinsovellus joka tunnistaa eri lajit?
Yhtenä päivänä autoillessa näin samalla reissulla pari jänistä, fasaanin, jonkin haukan ja kaksi peuraa. Enkä edes ajellut kovin korvessa, vaan lähinnä taajamassa.
Ovat ilmeisesti siinä iässä, että leikkivät rohkeasti jo pesän ulkopuolella. Broidi laittoi juuri mökimme riistakameran kuvaa ketunpojista ja anoppi kertoi, että niitä on nähty myös hänen kesäpaikkansa lähistöllä.Nyt on parina aamuna tullut viereisestä metsästä kolme ketunpoikaa telmimään tonttimme reunalle. Suloisia otuksia.
Jep, kuolleena olen kerran nähnyt tontin ojassa. On iso!Yllättävän iso jyrsijä.
On ne kovia. Ei ihme, että aikoinaan uskottiin, että ne viettävät talven järven pohjamudassa.Onko pääskyset ihan saatanan kovia jätkiä, vai pääseekö ne vedestä pois jos sinne joutuvat?
Ts lentelevät veden pinnassa ihan miten tykkäävät. En kyllä ole koskaan nähnyt hukkunutta pääskystä.