Kosketuksissa luonnon eläinten kanssa

  • 86 154
  • 557

Morgoth

Jäsen
Kävelin kotiin ja ihan sattumalta huomasin korkean puun puolivälissä istuvan kanahaukan. Jäin hetkeksi katselemaan komeaa haukkaa ihan puun alle. Enpä ole noin läheltä aikaisemmin nähnyt.
 

444

Jäsen
Mäyriä täällä kuulemma on, itse en ole koskaan nähnyt. Viime talvena bongasin kuolleen saukon urheilukentän laitamilta. Elossakin niitä näkyy noissa rantakaislikoissa, joskin harvakseltaan tulevat näkyviin. Hauskoja otuksia.
Tuli sitten se mäyräkin bongattua. Tosin raatona tien poskessa. Sen verran siistissä kunnossa oli, että lajista ei voinut erehtyä.

Pähkinähakkien toimintaa olen seurannut viime päivinä pihamännyssä. Yleinen lintu Suomessa, etenkin tällä alueella suuren pähkinäpensasmäärän vuoksi, mutta näin läheltä en ole touhujaan päässyt seuraamaan. Alkukesästä oli myös komea vieras keittiön ikkunan alla, kun tikli kävi muutamana päivänä ihmettelemässä menoa.
Ehdoton suosikkini on silti tuossa naapurin pelloilla pesineet töyhtöhyypät. Monesti ei tarvinnut pihatietä ajaa kovinkaan lujaa, kun poikaset kipittivät sitä pitkin jääden välillä nokkimaan jotain maasta, vailla huolta huomisesta. Vanhemmat kyllä puolustavat aika ärhäkkäästi, jos liian lähelle eksyy. Nekin kuitenkin lensivät jo aikoja sitten muille maille.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Haminan mursu oli ja meni. Nyt Itä-Suomessa liikkuu 30 vuoden tauon jälkeen afrikkalainen kissapeto. Ihan leijonasta ei tällä kertaa ole kyse, vaan Joensuussa on riistakameraan jäänyt mitä todennäköisimmin servaali.

Korkeasaaresta kerrotaan, että servaali ei ole ihmiselle sen vaarallisempi kuin muutkaan kissaeläimet. Todennäköisesti tässä viitataan Suomen luonnosta löytyviin kissoihin, eli ilveksiin, sekä normaaleihin kotikissoihin - eikä viittaus pidä sisällään leijonia, tiikereitä, puumia tai leopardeja...

 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oopi

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Jonkun venäläisen kesäkissa, joka on potkastu pihalle ja tullut rajan yli Suomeen. Eikö tuo remppana kannattaisi loukuttaa ja viedä Korkeasaareen, ennen kuin kuolee pakkassäihin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Haminan mursu oli ja meni. Nyt Itä-Suomessa liikkuu 30 vuoden tauon jälkeen afrikkalainen kissapeto. Ihan leijonasta ei tällä kertaa ole kyse, vaan Joensuussa on riistakameraan jäänyt mitä todennäköisimmin servaali.

Korkeasaaresta kerrotaan, että servaali ei ole ihmiselle sen vaarallisempi kuin muutkaan kissaeläimet. Todennäköisesti tässä viitataan Suomen luonnosta löytyviin kissoihin, eli ilveksiin, sekä normaaleihin kotikissoihin - eikä viittaus pidä sisällään leijonia, tiikereitä, puumia tai leopardeja...


Todennäköisesti vain puoliksi servaali, eli kotikissan ja servaalin sekoitus, joita joku paikallinen pitää lemmikkeinä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Todennäköisesti vain puoliksi servaali, eli kotikissan ja servaalin sekoitus, joita joku paikallinen pitää lemmikkeinä.

Sama tuli vastaan, ja jo eilen pohdin tuotakin vaihtoehtoa, kun luin noista "Savannah"-nimeä kantavista "kissoista".

Kielletty laji nykyään, mutta ilmeisesti lemmikkinä saa pitää "luonnolliseen kuolemaan" asti, jos kyse on ennen lain voimaantuloa hankitusta yksilöstä.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Pari päivää sitten tuli bongattua metso eukkonsa kera. Autosta käsin turvallisesti, mutta jämerän näköinen otus.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Ei harmillinen tapaus vaan eläinrääkkäystä. Hyvä, että äijän tekemisiin on vihdoin havahduttu.
Olen käynyt tuolla kahdesti. Mitään olennaisesti erilaista ei esim. karhujen olosuhteissa ollut versus Ähtärin eläinpuisto, puhumattakaan vaikkapa Ranuan vastaava. Jälkimmäinen voitaisiin vaikka lakkauttaa, ellei joku satsaa siihen miljoonia. Sielläpä ei pahemmin tarkastajia käy?

Aika haastavaa on Kuusamossa ollut luonnonvaraisten suurpetojen hoidossa, se on selvä. Aina-karhulla oli kaiketi muunlaistakin oleskelua kuin pienessä häkissä oloa. En puolusta millään lailla eläinrääkkäystä, mutta ei meidän eläinpuistoissakaan esim. karhujen elämä ole juurikaan enemmän virikkeitä tarjoavaa, mitä se on/oli Kuusamossa.

Kuusamo kun lyödään nurin, ei taida juuri olla pedoille sen jälkeen paikkaa.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Peuroja näkee nykyään melkein päivittäin. Kanta on melkoinen ainakin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Olen nähnyt peuran Helsinki-Vantaan lentoaseman nurkilla useampaankin otteeseen.
Tänään isokokoinen kettu jolkotteli tien ylitse ajellessani töihin neljän aikaan aamuyöstä.
 

valkeaori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Peuroja näkee nykyään melkein päivittäin. Kanta on melkoinen ainakin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Olen nähnyt peuran Helsinki-Vantaan lentoaseman nurkilla useampaankin otteeseen.
Tänään isokokoinen kettu jolkotteli tien ylitse ajellessani töihin neljän aikaan aamuyöstä.
Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.


"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Avin tarkastajat yllättivät Sulo Karjalaisen: Aina-karhunpentu löytyi häkkiloukusta eläintarhan tunkkaisesta varastosta

En nyt keksinyt muutakaan ketjua. Jonkun aikaa mietin mielessäni tätä keissiä. Tuntui hieman ajojahdilta vanhan miehen työtä kohtaan, mutta tämä viimeinen kertoo kyllä toista. Pieni karhu joutui kovin pienessä häkissä aikansa viettämään. Harmillinen tapaus.

Kyseinen video on kuvattu toukokuussa. Ottakaapa se huomioon. Taitaa olla osittain espoolaisten elokapinalaisten ajojahti.

Eivät karhut metsässäkään harjaa sähköhammasharjalla suukalustoaan.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.


"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.
Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.


"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.
Metsästyskulttuurissa on kyllä korjattavaa näiden sankarien kohdalla ketkä järjestävät ruokittujen eläinten teurastajaisia elämysmatkailuna. Samaa touhua vesilintujen ruokinnan ja lahtaamisen kanssa. Moraalisen arveluttavuuden päälle tuossa on selvä tautiriskin kasvaminen kun luonnon eläimiä koulutetaan kerääntymään luonnottoman suurina laumoina ruokintapaikoille. Sorsalintujen tapauksessa sitten lisähauskana että saalistettavien lajien ohessa myös uhanalaiset kärsivät tuosta suoraan.

En metsästjänä kuvittelisi myöskään että pullasorsan tai -peuran ampuminen ruokintapaikalla olisi saalistuskokemuksen hakuun maksimaalisesti vastaava elämys.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.
Hyvä ilvekset!

Tästä on Keskustorille alle 10 km, mutta luonto pyrkii iholle koko ajan. Peurat käyvät pihassa syömässä vihannekset ja muut istutukset sikäli mikäli ne ovat rusakoilta säästyneet. Harakat tekevät pelotta pesänsä kirsikkapuuhun ja varisten pakoetäisyys on alle 3 metriä. Kansakoulussa minulle opetettiin, että se on 30 metriä.
Toisaalta siihen aikaan kaikilla oli ilmakot, joilla oli toki kielletty ampumasta lintuja.
 

redpecka

Jäsen
Luulin otsikon nähtyäni, että on joku (eläin)aktivistien tempaus, mutta olikin yksittäisen sian performanssi:


"Ruotsin Uppsalassa McDonald’siin rynninyt villisika aiheutti kauhunhetkiä niin pikaruokalan työntekijöille kuin asiakkaillekin perjantai-iltana."
 

444

Jäsen
Tuli reilu kaksi viikkoa sitten otettua kosketusta peuran kanssa tiellä #25 Nurmijärven ja Vihdin rajaseudulla. Johtotähden keula viittä vaille lunastukseen, vaikka onneksi taisi olla metsäkauris tai kuusipeura eikä lentänyt lasille asti. Pysäyttävä kokemus silti, kun koko perhe oli kyydissä.
 
Viimeksi muokattu:

rpeez

Jäsen
Nykyään tuntuu, että monet eläimet on hoksanneet parhaimman paikan elää olevan asutuskeskuksien liepeillä. Metsästäjät ei ammu siellä, ja siksi meidän piha tuntuu olevan esim kauriiden ja kettujen suosiossa.

Yksi päivä hain postia postilaatikolta, kävelin kohti taloa ja huomasin että autotallin vieressä istuu hyväkuntoisen näköinen kettu kaikessa rauhassa ja katselee touhujani vajaan 20 metrin päästä. Aloin juttelemaan sille, ja kettu katselee muttei osaa puhua takaisin. Piti oikein testata kuinka lähelle päästää, oliskohan 15 metrin kohdalla hyppäsi neljälle jalalle. Lähdin sisään siinä vaiheessa, sillä jätän ketun rauhaan. Toivon että se pitää jyrsijät kurissa jatkossa, koska kissamme alkaa olemaan viittä vajaa valmis kuopattavaksi, niisk.

Viime kesänä lähistöllä asuva nuoli/tuulihaukka, en muista kumpi se on, tappeli harakoiden kanssa pihallamme useita kertoja. V-mästä porukkaa nuo varikset ja harakat petolinnuille, käyvät porukalla niiden kimppuun.
 

Fordél

Jäsen
Nykyään tuntuu, että monet eläimet on hoksanneet parhaimman paikan elää olevan asutuskeskuksien liepeillä. Metsästäjät ei ammu siellä, ja siksi meidän piha tuntuu olevan esim kauriiden ja kettujen suosiossa.
Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.

Näin se menee. Toisaalta kyllä ne pedotkin tulevat yllättävän lähelle ihmisasutusta, jos niiden ruoka suuntaa sinne. Vanhempani asuvat muutaman tuhannen asukkaan taajaman laidalla. Peuroja on ollut siellä iät ja ajat. Joitain vuosia sitten ilvekset tulivat ja söivät peurat käytännössä kokonaan tuolta alueelta. Sen jälkeen kun niiltä loppui ruoka, ne ryhtyivät viemään kissoja ja koiria ihmisten pihoilta. Vanhempieni pihalta lähimmät jäljet olivat muistaakseni ihan viidenkymmenen metrin päästä. He eivät enää uskaltaneet päästää koiraa yksin pihalle aitaukseen.

Sittemmin ilvekset ovat poistuneet ja peuroja on tullut alueelle takaisin. Vanhempien koira on siirtynyt jo ajasta iäisyyteen, mutta tilalla on uusi tulokas, joka kyllä ulkoilee pihalla itsekseen, mutta vain valoisalla ajalla.

Itse asun pienen kaupungin keskustan laitamilla. Peuroja tällä alueella pyörii kovastikin. Kun tulin pikkujouluista reilu viikko sitten myöhään yöllä, kuljin hiljaisen omakotitaloalueen halki. Yhtäkkiä kaksi peuraa tuli eräästä pihasta ja tuijotimme toisiamme ehkä viidentoista metrin päästä pitkän tovin. Nuo jatkoivat sitten matkaansa rauhallisesti, ja niin tein minäkin. Tässä meidän rivitalon pihalla on naapurin mukaan ollut kerran kuuden yksilön lauma.

Kun viime talvena kävelin varhaisena aamuna bussille, epäilen nähneeni ilveksen. Se juoksi kovaa vauhtia kauempana jalkakäytävää pitkin ja hyppäsi siitä kohti metsää vievälle polulle. Katulamppujen valossa sen väritys ja koko tuntuivat täsmäävät, mutta valitettavasti näköreitillä oli tien pinnanmuodot ja lumikasan vuoksi näköesteitä, joten kunnolla en tuota nähnyt, ja esimerkiksi liikkeestä en saanut hyvää havaintoa.

Sinänsä mikään ihme tuo ei olisi. Tuossa vieressä alkaa laaja metsäalue, jossa noilla on tilaa kulkea. Karhu on kuulemma joitain vuosia sitten liikkunut varsin lähellä tuota paikkaa.
 

444

Jäsen
Iltaisella kävelyllä läheisessä saaressa tuli bongattua ilveksen jäljet. Siinä se oli tassutellut tuoreella lumella ja pakastuva ilma oli sitten jäädyttänyt jäljet siihen. Jonkin matkaa oli kulkenut tietä pitkin ja siitä loikannut aika vauhdilla pellon puolelle, päätellen siitä millä etäisyydellä jäljet tuosta eteenpäin olivat. Liekö maukasta peura- tai pupupaistia ollut kiikarissa. Ruoka niiltä ei kyllä täällä seudulla kesken lopu. Kettuja täällä on paljon enemmän, että josko se selittäisi ilvesten puutetta. Jostain luin, että eivät oikein viihdy samoilla apajilla.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kettuja täällä on paljon enemmän, että josko se selittäisi ilvesten puutetta. Jostain luin, että eivät oikein viihdy samoilla apajilla.

Wikipedian mukaan pikemminkin toisinpäin. Ilves pyrkii järjestelmällisesti tappamaan reviirillään olevat pienemmät pedot, mukaan lukien ketut. Tarkoituksena on vähentää kilpailua saaliaeläimistä.

Eli kettujen runsas esiintyminen kielii siitä, että alueella ei ole ilveksen reviiriä.
 

444

Jäsen
Wikipedian mukaan pikemminkin toisinpäin. Ilves pyrkii järjestelmällisesti tappamaan reviirillään olevat pienemmät pedot, mukaan lukien ketut. Tarkoituksena on vähentää kilpailua saaliaeläimistä.

Eli kettujen runsas esiintyminen kielii siitä, että alueella ei ole ilveksen reviiriä.
Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.

Harmi, etten ole koskaan nähnyt tuollaista hyvältä etäisyydeltä. Joskus ilves kipitti maantien yli Nurmijärvellä (lähellä sitä paikkaa, jossa n. vuotta myöhemmin ajoin peurakolarin), sen verran kaukana, ettei liian selvästi nähnyt, mutta kuitenkin niin läheltä, että tunnistin rakenteesta ja kulkemisesta kissaeläimeksi ja vantteruutensa perusteella joksikin muuksi kuin kotikissaksi. Ja täällä kun ei samankokoisia elukoita kovin montaa sorttia ole, niin uskottelen yhä itselleni sen olleen ilves.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös