KooKoon ja Ismo Lehkosen pelitapa 2010-2011

  • 89 181
  • 300

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Yksi riskinpaikka on oikeastaan tuo KooKoon pelitapaan liittyvä kiekottelu ja palauttelu eli jos niissä antaa huolimattoja syöttöjä (niin kuin Jokipoikia vastaan annettiin muutaman kerran) niin niihin vastustaja voi päästä väliin. Samoin pitää vähentää syöttöjen antamista pidetyille miehille. Tätä tapahtui Jokipoikia vastaan toisessa ja kolmannessa erässä. Se lähinnä kuitenkin vaan puurouttaa hyökkäyspelaamista eikä niistä mitään pahoja vastahyökkäyksiä syntynyt.

Huomioin myös tuon pelin puuroutumisen, kun "väkisin" syötettiin ylöspäin ja silloin harvoin syöttö meni omalle vapaalle pelaajalle. Tämä ongelma on kaikilla joukkueilla eli kiekko "luovutetaan" vastustajalle pelaamalla se vain nopeasti ylöspäin. Monta kertaa juuri palauttaminen taaksepäin omille takaisi sen, että kiekko pysyy omalla joukkueella ja kiekkokontrollihyökkäys voi alkaa uudestaan. Näkisin, että KooKoon kannattaa lisätä palautuksia ja hallita pelin virtausta niiden avulla. Esimerkkinä runsaista palautusten määristä tilastoin KalPa-Kärpät pelin 21.20. HVP-hyökkäyksiinlähdöt. P=palautukset olivat erittäin KalPa:lla 20+5+15=40 ja Kärpillä 8+4+5=17. Kiekkoa pyrittiin pitämään oman joukkueen hallinnassa tuossa pelissä juuri palautuksilla. KalPa jatkaa Pekka Virran kiekkokontrollipelaamista, mitä on sanottu myös yli-kiekotteluksi. Se on vuosikausia kestäneen tuotekehityksen tulos eikä vastaavaan palautusten määrään esim. Ikan KooKoo tule varmasti edes pyrkimään.

Palauttelu herättää paljon vastustusta jääkikkofanien keskuudessa, näin myös Kouvolassa. Se johtunee siitä, että 1990-luvun menestysvuosina Suomessa palauttaminen oli jyrkästi kielletty. Aina pelattiin ylöspäin nopeasti tai puolinopeasti. Tästä hyvänä esimerkkinä käynee 1990-luvun maajoukkuekiekkoilija Timo Peltomaan jo legendaariset sanat viime kauden erään SM-liigapelin kommentaattorina:"Jääkiekossa ei koskaan saa pelata kiekkoa taaksepäin". Tinke ei ollut studioasiantuntijana pysynyt jääkiekon pelikirjakehityksen kelkassa eikä nähnyt ko. pelin monia palautteluja ollenkaan. Hän on kyllä myöhemmin päivittänyt studiopelikirjansa ja huomioinut myös kiekkokontrollitekoja kommenteissaan. Luulen, että Kouvolan jääkiekkoyleisökin tottuu Ikan Meidän peliin. Varsinkin, kun se vielä "puolikuntoisena" tuo voittoja ja KooKoo on vahvasti sarjajohdossa.
 

Isaskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Palauttelu herättää paljon vastustusta jääkikkofanien keskuudessa, näin myös Kouvolassa. Se johtunee siitä, että 1990-luvun menestysvuosina Suomessa palauttaminen oli jyrkästi kielletty.

Itse uskon, että kyse on ainoastaan menestymisestä. Tulee se (lähes)millä pelitavalla tahansa, niin siitä tykätään. Kouvolassa on yritetty olla kiekollisia monta vuotta ilman mainittavaa menestystä.

Olen silti viime aikoina kallistunut sille kannalle, että siffankin ajama kiekollinen pelitapa on KooKoolle oikea ja se on huomioitava myös tulevan valmentajan valinnassa.
 

Fordél

Jäsen
Itse uskon, että kyse on ainoastaan menestymisestä. Tulee se (lähes)millä pelitavalla tahansa, niin siitä tykätään. Kouvolassa on yritetty olla kiekollisia monta vuotta ilman mainittavaa menestystä.

Näinhän se on eli menestys ratkaisee ja se ruokkii parhaiten kouvolalaista kiekkoillua. Täytyy kuitenkin muistaa, että Ikan avulla on saavutettu kuitenkin runkosarjan voitto ja pronssimitallit, jotka eivät ole 2000-luvun kouvolalaisessa mittapuussa ihan huonoja saavutuksia. Toki kaikki lähtee pelaajamateriaalista, joka on ollut viime vuosina hyvin kilpailukykyinen. Nyt tämä projekti pitäisi päättää suurimpaan menestykseen ja olen hyvin vakuuttunut, että tänä vuonna tullaan pelaamaan Ikan johdolla parasta kiekkoa.

Olen silti viime aikoina kallistunut sille kannalle, että siffankin ajama kiekollinen pelitapa on KooKoolle oikea ja se on huomioitava myös tulevan valmentajan valinnassa.

Ehdottomasti näin (vituttaa muuten jo tämä Isaskarin lausahdusten jatkua allekirjoittaminen:). Seuraavaan projektiin pitää kiinnittää oikeanlainen valmentaja ja kasata hänelle oikeanlainen materiaali. Siihen päälle toivoisin, että samantyylistä pelitapaa vietäisiin läpi myös junnupuolelle, jotta sieltä kehitettäisiin jatkossa(kin) edustukseen taitavia pelaajia.
 

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
Täytyy myöntää että kun luin muistiinpanojani pelistä niin tuossa aiemmin vähän juutuin siihen hyökkäyspäässä tapahtuvaan viisikon hajoamiseen. Ja en ehkä ole ymmärtänyt samalla tavalla kuin muut termiä "ylivoimahyökkäys". Ehkä käsiteeni siinä on vähän löysempi kuin mitä se "klassisesti" on. No, pitänee avautua myöhemmin noista väitteistäni.

Mutta sen verran, että jos pelitapa on sitä, mitä se oli 1.erän puoleen väliin ja jonkin verran senkin jälkeen niin kovaa tullaan menemään. Siinä jää moni jalkoihin. Ja vielä jos sellainen peli saadaan rullaamaan vaikka 2/3 ottelusta niin homma on selvä. Muu aika voidaan keskittyä "tappamaan" vastustaja pelaamista ja johdon turvaamiseen. Senhän KooKoo jo osaakin varmasti parhaiten tässä sarjassa.
 

Fordél

Jäsen
Täytyy myöntää että kun luin muistiinpanojani pelistä niin tuossa aiemmin vähän juutuin siihen hyökkäyspäässä tapahtuvaan viisikon hajoamiseen. Ja en ehkä ole ymmärtänyt samalla tavalla kuin muut termiä "ylivoimahyökkäys". Ehkä käsiteeni siinä on vähän löysempi kuin mitä se "klassisesti" on. No, pitänee avautua myöhemmin noista väitteistäni.

Mitä tarkoitat tällä hyökkäyspäässä tapahtuvalla viisikon hajoamisella ja mitä ongelmia se tuottaa?

Kävin nyt läpi KooKoo - Jokipojat ottelun kiekonmenetykset. Jokipojat sai viidellä vittä vastaan pelatessa niistä yhden ylivoimahyökkäyksen koko pelin aikana. Siis yhden. Sekin oli 3-2 tilanne, josta ei syntynyt maalintekopaikkaa. Muuten kiekonmenetyksien jälkeen KooKoolla oli järjestään kiekon alla enemmän pelaajia kuin Jokipojilla, joten kyllä allekirjoitan täysin Sihvosen havainnon. Muutama 2vs2 ja 3vs3 sekä yksi 1vs1 tilanne syntyi, mutta itse asiassa aika käsittämättömän hyvin KooKoo pystyi estämään ylivoimahyökkäykset tossakin pelissä.

Iso sulka tästä Lehkosen hattuun ja selittää osaltaan miksi KooKoolle ei ole tehty tällä kaudella paljoa maaleja. Toivottavasti tämä tiiveys pystytään pitämään läpi koko kauden. Edellyttää kovaa pelikuria, mutta uskon KooKoon pelaajien sitoutuneen tähän pelitapaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Iso sulka tästä Lehkosen hattuun ja selittää osaltaan miksi KooKoolle ei ole tehty tällä kaudella paljoa maaleja. Toivottavasti tämä tiiveys pystytään pitämään läpi koko kauden. Edellyttää kovaa pelikuria, mutta uskon KooKoon pelaajien sitoutuneen tähän pelitapaan.

Mitä enemmän lähdetään viiveellä (maalin taakse pysähtymällä) viisikko omalle puolustusalueelle keräten tai palauttamalla kiekko ja pelaajat volttauksin tiiviiksi viisikoiksi, sitä parempi tiiviin viisikon puolustusvalmius on, kun kiekko menetetään vastustajalle. Suuria ongelmia on kauden tässä vaiheessa kaikilla hyökkäyksiä HVP-lähdöillä rytmittävillä joukkueilla (mm. KalPa, Pelicans, Kärpät ja Ässät) edetä keskialueen yli lyhyin syötöin hyökkäysalueelle. Hyvin usein kiekko menetetään keskialueella vastustajalle, mutta puolustusvalmius on aina viisikoilla hyvä.
 

Fordél

Jäsen
Mitä enemmän lähdetään viiveellä (maalin taakse pysähtymällä) viisikko omalle puolustusalueelle keräten tai palauttamalla kiekko ja pelaajat volttauksin tiiviiksi viisikoiksi, sitä parempi tiiviin viisikon puolustusvalmius on, kun kiekko menetetään vastustajalle. Suuria ongelmia on kauden tässä vaiheessa kaikilla hyökkäyksiä HVP-lähdöillä rytmittävillä joukkueilla (mm. KalPa, Pelicans, Kärpät ja Ässät) edetä keskialueen yli lyhyin syötöin hyökkäysalueelle. Hyvin usein kiekko menetetään keskialueella vastustajalle, mutta puolustusvalmius on aina viisikoilla hyvä.

Kyllä, tämä "vanha viisaus" näyttää pitävän paikkansa, kun pelaaminen on hyvin organisoitu ja pelaajat ovat siihen sitoutuneita. Nyt siitä on hyvin vakuuttava yhden ottelun tilastokin:) Täytyy kuitenkin kiinnittää tähänkin asiaan jatkossa huomiota.

KooKoollakin on paikoin ongelmaa edetä keskialueen yli lyhyillä syötöillä, mutta ihan hyvin ne mielestäni onnistui ainakin Jokipojat -matsissa. Ongelmaa on toki siinä, että kiekkoa pelataan paikoin pidetylle miehelle, jolloin peli puuroutuu ja kiekkoja menetetään. KooKoon pitäisi ehdottomasti saada näitä meidän liukkaita ja taitavia laitureita liikkeeseen kiekon kanssa, jolloin tulee taatusti hyviä maalipaikkoja ja maaleja. Jokipojat -pelissä Heikkisen toinen maali oli tästä hyvä osoitus vaikka toki siinä keskialue ylitettiin jalalla eikä syöttöjä tarvittu. Heikkinen pääsi kuitenkin hyvään vauhtiin, haastoi ja tulosta tuli.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
KooKoon pitäisi ehdottomasti saada näitä meidän liukkaita ja taitavia laitureita liikkeeseen kiekon kanssa, jolloin tulee taatusti hyviä maalipaikkoja ja maaleja. Jokipojat -pelissä Heikkisen toinen maali oli tästä hyvä osoitus vaikka toki siinä keskialue ylitettiin jalalla eikä syöttöjä tarvittu. Heikkinen pääsi kuitenkin hyvään vauhtiin, haastoi ja tulosta tuli.

Nyt olet hyökkäyspelaamisen ytimessä. Syötettävät pelaajat on saatava ensin liikkeelle ja sitten liikkeessä olevalle pelaajalle se syöttö lapaan. Viivelähdöissä kiihdyttää koko viisikko keskialueen yli rintamana, jolloin lyhyt syöttö menee aina vauhtia kiihdyttävälle pelaajalle. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikea toteuttaa, kun se vastustajan pahalainen on ryhmittynyt estämään hyökkäyksen etenemisen. KalPan ja TPS:n laiturit volttaavat oman puolustusalueen kautta palautuslähdöissä ja ovat kovassa vauhdissa etenemässä takaa tai laidoilta. Usein esim. KalPan laituri volttaa alimmaiseksi keskustaan ja saa kovaan vauhtiin alimpana pelaajana kiekon ja tekee kovassa vauhdissa ratkaisun oman kuljetuksen ja syötön välillä.
 

Escona

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Nyt olet hyökkäyspelaamisen ytimessä. Syötettävät pelaajat on saatava ensin liikkeelle ja sitten liikkeessä olevalle pelaajalle se syöttö lapaan. Viivelähdöissä kiihdyttää koko viisikko keskialueen yli rintamana, jolloin lyhyt syöttö menee aina vauhtia kiihdyttävälle pelaajalle. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikea toteuttaa, kun se vastustajan pahalainen on ryhmittynyt estämään hyökkäyksen etenemisen.

Tätä toteutettiin jo TuTon mestaruuskaudella kun Pablo/Syvis syötti suoraan suoraan laitureiden Vuorisalo/Virpiö lapaan kun he olivat jo vauhdissa. Variaationa käytettiin lyhyttä syöttöä Forsellille, mitä varmasti on näkynyt myös silloin tällöin KooKoon pelissä syöttönä sentterille.

Tätä on ilo katsoa oman joukkueen kannattajana, mutta masentavaa esim. viime kausien TuTon kotipeleissä. TuTo ei ole kyennyt katkaisemaan tätä Ikan hyökkäyskuviota kuin silloin tällöin ja silloinkin ollaan oltu "nesteessä" omalla aluella. Lähes koko KooKoo joukkue on tällöin ollut kiekon alla ja vastustajan on vaikea tehdä organisoituja hyökkäyksiä.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
Mitä enemmän lähdetään viiveellä (maalin taakse pysähtymällä) viisikko omalle puolustusalueelle keräten tai palauttamalla kiekko ja pelaajat volttauksin tiiviiksi viisikoiksi, sitä parempi tiiviin viisikon puolustusvalmius on, kun kiekko menetetään vastustajalle.

Ja sitä tiiviimpi on myös hyökkäystä vastaanottava viisikko. Mielestäni omista pitää lähteä aina nopeasti ja suoraviivaisesti, kun siihen aukeaa mahdollisuus. KooKoolla riittää nopeita laitureita, joiden avuja tulee hyödyntää. Esimerkkinä vaikka KooKoo - Jyp Akatemia -ottelun KooKoon neljäs maali (linkki KooKoon sivuille). Omista lähdettiin nopeasti, jolloin Akatemian kärkikarvaaja tippui kyydistä heti muutamalla luistimenpotkulla. Toinen karvaaja taas pelattiin ulos syötöllä laitaan. Sitten vain syöttö laidalta keskellä vapaana polkeneelle Heleniukselle ja siitä yksin läpi maalin tekoon. Tuskin olisi onnistunut puolustukseen ryhmittynyttä viisikkoa vastaan.

Ei kiekon palauttamisessa alaspäin sinänsä ole mitään huonoa, mutta ei sitä tule tehdä vain kiekottelun ilosta. Sama viivelähdöissä. Tarkoitushan on yllättää vastustaja eikä pelata kuvioilla, jonka arvaavat kaikki hallissa olevat tai jonka vastustaja pystyy vaivattomasti tekemään vaarattomaksi. Näin usein käy, kun ensin omassa päässä syötellään sen seitsemän kertaa pakkien välillä ja sitten vasta lähdetään ylös. Mielestäni nopea nousu laidalta ja oikein ajoitettu ristiheitto ränniin on hyvin usein parempi vaihtoehto hyökkäyksen kannalta, koska silloin kiekko ainakin on jo hyökkäysalueella, eikä vastustaja pääse helposti iskemään nopealla vastahyökkäyksellä.

Edit: Todettakoon nyt siis vielä, että mukavasti oli monipuolisuutta ja vauhtia Akatemia-matsissa KooKoon pelaamisessa. Ajoitukset osuivat usein lähdöissä kohdilleen, ja se se on mukavaa katsottavaa.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Ja sitä tiiviimpi on myös hyökkäystä vastaanottava viisikko. Mielestäni omista pitää lähteä aina nopeasti ja suoraviivaisesti, kun siihen aukeaa mahdollisuus.

Tottakai, tämähän on itsestään selvää. Kun viivytät lähtöäsi, saa vastustaja huonoimmillaan vaihdettua tilalle tuoreen viisikon ja ryhmittämään sen ottamaan vastaan hyökkäystä. Ei ole helppo paikka murtaa tollaista viisikkoa.

Eli tottakai kun on paikka kääntä peliä nopeasti, se tulee tehdä eikä kiekottelulla ole mitään itseisarvoa. Maalejahan tässä lasketaan, ei kiekonhallintaprosentteja tai syöttöketjuja. Täytyy vain ostata reagoida oikeassa paikassa oikealla tavalla. Kun on mahdollisuus nousta nopeasti niin silloin hyödynnetään vastustajan organisoimatonta viisikkoa. Jos taas on nähtävissä, että hyökkäys menee puskemiseksi niin silloin täytyy miettiä muita vaihtoehtoja.

En näe järkeväksi sitäkään vaihtoehtoa, että koko ajan pusketaan nopeasti ylös ja kenties menetetään kiekkoja. Vaihtoehtona voi olla myös kontrolloitu lähtö, jolloin voi syntyä maaleja (kuten Heikkisen 2-0 maali Jokipoikia vastaan) ja huonoimmillaankin vastustajan hyökkäys, jossa se ei kuitenkaan pääse jylläämään ylivoimalla.

Kaikkihan tämä riippuu käytettävissä olevista materiaalista. KooKoon materiaali sopii mielestäni tänä vuonna hyvin Ikan pelitapaan, jossa voidaan hyödyntää pakiston kiekollista taitoa (voisi toki olla enemmän) ja laitureiden nopeutta sekä taitotasoa. Jollain toisella materiaalilla kannattaisi ehkä painottaa eri juttuja.
 

Kiekko-Kolli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks & KooKoo
Minä en erityisemmin pidä tästä kiekottelusta, ainakaan niin äärimuodossa kuin Kalpa sitä harrastaa vaan olen suoraviivaisen pelin ystävä. Kiekottelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen tilanne vedetään viiveellä. Useinhan ideana on lähteä viiveellä, jotta päästään puolustamaan kontrolloidusti kun kiekko menetetään ja sitten isketään nopeasti organisoitumatonta puolustusta vastaan. Eli hyökätään rytmillä viive, menetys, nopea vastaisku jos mahdollista. Ja täytyy myöntää, että ainakin KooKoolla on tulosta tullut vaikkei peli vielä ihan toimikkaan, tulokset kuitenkin ratkaisee ja nehän ovat loistavia.

Ehkä ei pitäisi puhua niin mustavalkoisesti jaosta kiekkokontrolliin ja puhtaaseen pystysuunnan jääkiekkoon, vaan ennemminkin pelin järkevästä rytmittämisestä, jolloin mennään tilanteen/vastustajan ryhmittymisen mukaan välillä kontrolloidusti ja välillä nopeasti ja suoraviivaisesti.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
En näe järkeväksi sitäkään vaihtoehtoa, että koko ajan pusketaan nopeasti ylös ja kenties menetetään kiekkoja. Vaihtoehtona voi olla myös kontrolloitu lähtö, jolloin voi syntyä maaleja (kuten Heikkisen 2-0 maali Jokipoikia vastaan) ja huonoimmillaankin vastustajan hyökkäys, jossa se ei kuitenkaan pääse jylläämään ylivoimalla.

Puskemiseksi voi pelaaminen mennä, koitettiinpa vastustajan päätyyn päästä millä tyylillä tahansa. Ja kiekonmenetyksiä tulee joka tapauksessa, hyökättiin nopeasti tai viiveellä. Itse pidän suoraviivaisesta hyökkäystyylistä, jossa kiekko pelataan nopeilla syötöillä laitaaan tai keskelle, missä nyt sattuu olemaan paras paikka. Alkuperäinen pointtini oli se, että KooKoon pelaamisesta näyttää löytyvän monenlaista variaatiota, ja se lienee tärkeintä.
 

Fordél

Jäsen
Ehkä ei pitäisi puhua niin mustavalkoisesti jaosta kiekkokontrolliin ja puhtaaseen pystysuunnan jääkiekkoon, vaan ennemminkin pelin järkevästä rytmittämisestä, jolloin mennään tilanteen/vastustajan ryhmittymisen mukaan välillä kontrolloidusti ja välillä nopeasti ja suoraviivaisesti.

Juuri tätä järkevää rytmittämistä ja reagointia olen pyrkinytkin korostamaan. En ymmärrä niitä pelitapakeskusteluja, joissa tuodaan esiin joitain pelaamiseen liittyviä optimimääriä esimerkiksi hyökkäyksiinlähtöjen rytmittämisessä. Ne ovat mielestäni pelin ja pelaajien halveeraamista. Selkeä pelitapa pitää olla, mutta sen pitää antaa eväät oikeaan reagointiin, mikä näkyy esimerkiksi oikeanlaisena rytmittämisenä. Kyllä pelaajat ovat pelin suhteen fiksuja ja osaavat sen sisällä reagoida, kun vain heille annetaan siihen oikeat eväät.

Puskemiseksi voi pelaaminen mennä, koitettiinpa vastustajan päätyyn päästä millä tyylillä tahansa. Ja kiekonmenetyksiä tulee joka tapauksessa, hyökättiin nopeasti tai viiveellä. Itse pidän suoraviivaisesta hyökkäystyylistä, jossa kiekko pelataan nopeilla syötöillä laitaaan tai keskelle, missä nyt sattuu olemaan paras paikka. Alkuperäinen pointtini oli se, että KooKoon pelaamisesta näyttää löytyvän monenlaista variaatiota, ja se lienee tärkeintä.

Kiekonmenetyksiä ja puskemista tapahtuua niin kalpamaisessa pelaamisessa kuin Ilveksen alkukauden nopeassa pystysuunnan kiekossa. Usko pois, olen nähnyt tämän jälkimmäisen kärsimysnäytelmän.

Kyse on reagoinnin lisäksi siitä, miten käytettävissä oleva materiaali pystyy toteuttamaan mitäkin pelitapaa. Nyt näyttää sille, että KooKoon materiaali pystyy toteuttamaan hyvin Lehkosen pelitapaa ja kiekonmenetyksiä ei ensinnäkään synny älyttömän paljon ja mikä tärkeintä: niiden jälkeen ei vastustaja pääse ylivoimahyökkäyksiin. Vielä kun hyökkäyspelaaminenkin toimii kohtuullisesti niin en lähtisi tekemään suuria muutoksia KooKoon pelitapaan enkä usko, että olet niitä tässä ehdottamassakaan. KooKoon pelitavastakin kun kuitenkin löytyy myös niitä nopeita lähtöjä kuten ilmeisesti eilisessäkin pelissä oli nähty ja vielä tuloksekkaasti.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
KooKoo niinkuin kaikki muutkin jääkiekkojoukkueet, KalPa mukaanlukien, pelaavat eniten nopeasti (syöttö heti ylös tai jalalla heti ylöspäin) ja puolinopeasti (pakki-pakki ja ylöspäin). Kiekkokontrollilähtöjä HVP on aina vähemmän kuin nopeita ja puolinopeita lähtöjä, niillä rytmitetään peliä. Kiekkokontrolli-pelissä on nopeita, puolinopeita ja HVP-lähtöjä. Nopeassa pystysuunnan jääkiekossa lähdetään aina nopeasti tai puolinopeasti paineistaen ylöspäin.

Voin tilastoida seuraavasta KooKoon tv-pelistä nopeat ja puolinopeat lähdöt. Olen laiskuuttani jättänyt parin viime vuoden ajalta kaiken muun pois ja tilastoinut vain pelin rytmittämisenä käytetyt kiekkokontrolli- eli HVP-lähdöt. Eniten joukkueiden pelitavat eroavat omalta puolustusalueelta lähtevissä hyökkäyksissä eli pelin kivijalan rakentamisessa on suuria eroja. Esimerkkeinä SM-liigasta KalPa/JYP ja NHL:stä Detroit/Tampa Bay.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
Vielä kun hyökkäyspelaaminenkin toimii kohtuullisesti niin en lähtisi tekemään suuria muutoksia KooKoon pelitapaan enkä usko, että olet niitä tässä ehdottamassakaan.

En ole tosiaankaan ehdottanut mitään muutoksia pelitapaan. Ei minulla ole semmoiseen kompetenssia, ja hyvinhän tuo näyttää toimivan. Mutta viime kaudellahan KooKoo tuntui pelaavan puolustuspään kiekonriiston jälkeen kiekon hyvin usein oman maalin taakse, josta sitten koitettiin lähteä kontrolloidusti liikkeelle. Tämä oli välillä tuskastuttavaa, koska vastustaja iski prässin päälle, ja jos ei näppäryys ja aika pienessä tilassa pakeilla riittänytkään, niin vastustaja sai kuin lahjana uuden mahdollisuuden tehdä maali. Nyt on minun silmääni näyttänyt hyvältä, kun tarvittaessa omista lähdetään hyökkäykseen muutamalla terävällä syötöllä.
 
Viimeksi muokattu:

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
KooKoon pelitapa on kunniahimoinen ja pelaajien haparoinnit näyttäytyvät katsojille joskus karmeina virheinä, koska koko viisikon on reagoitava oikein päätökseen lähdetäänkö nopeasti vai kiekkokontrollilla hyökkäyksiin. Hienoa oli nähdä, että KooKoon oma juniori Tuomas Gärdström oli omalta osaltaan tekemässä suurella valmentajan luotolla päätöksiä hyökkäyksiinlähtöjen rytmittämisestä. Hyvällä tiellä KooKoo on Ikan komennossa, kun voittoja tulee, vaikka töitä on vielä paljon edessä. Lauantaina nousukuntoinen Sport pistää KooKoon puntariin lähes vastaavalla Räsäsen pelitavalla.

Tässä siffa kiteyttää sen, miksi minusta KooKoon hyökkäyspeli näyttää usein lähes "katastrofikiekolta".

KooKoolta puuttuu toistaiseksi sopivia peliä tekeviä senttereitä noiden nopeiden laiturien tueksi. Onneksi Hokkanen saatiin takaisin.

Esimerkiksi Jokipojat kykenivät lähes puolitoistaerää torpata tehokkaalla ohajus/keskialuepuolustuksella KooKoon tehokkaat hyökkäykset. Jokipojat olivat selvästi valinneet taktiikan, jossa valittiin mieluummin sumppu kuin pelattiin hyökkääjiä ulos eli että he jäisivät KooKoo hyökkäyksen taa. Ja mielestäni Jokipojat onnistuivat tässä.

En tiedä miten JYP - Akatemia pelasi kuin KooKoo onnistui tekemään niin paljon maaleja, mutta veikkaan että he jatkoivat tyylilleen uskollisena ruohkeaa karvausta todella aktiivista ja aggressiivista pelitapaansa.

No, onneksi pääsen katsomaan Revanssiviikonlopun pelit, jolloin voin päivittää näkemyksiäni.

Mutta tuo mitä täällä kritisoitiin eli se että väitin esim. Jokipoikien päässeen "ylivoimahyökkäyksiin" niin tarkoitin esim. 3vs2 tilannetta keskialueella selvästi ylivoimahyökkäyksenä vaikkei se selkeä 3rintama ollutkaan. Yritin kai kertoa, että Jokipojat pääsivät lähtemään omiin hyökkäyksiinsä huomattavasti useammin nopeilla, koska KooKoon hyökkääjien karvaus oli myöhässä eli valittiin paineistus, joka ei ollut tehokasta.

Mielestäni taklauspelin puuttumisesta tai havainnoista ettei taklata voidaan nähdä se, että paineistus ei ole oikea-aikaista. Ei voida taklata rangaistusten pelossa, koska ollaan jo niin myöhässä kiekollisen suhteen tai kiekko on siirtynyt jo sen verran kauan sitten pois pelaajalta jota paineistetaaan.

Tämä näkyy myös siinä että hyökkääjät joutuvat hyökkäysalueen kiekonmenetyksen jälkeen "polkemaan apinanraivolla" puolustukseen ja parhaimmillaan joku ehtii takakarvata. Tällaista olen yrittänyt havainnoida ja minusta tämä kannattaisi ottaa huomioon.

Jotain edellä mainittua tarkoitan hyökkäysalueella viisikon hajoamisella. Käytän varmaan vääriä termejä, mutta josko nuo selittelyt vähän auttaisivat.

Ja väitän että KooKoon pelitapa ei voittanut Jokipoikien pelitapaa. KooKoonkin voitto oli siinä ja siinä. Mutta Rämö voitti 6-0 Oren. Jokipojilla oli mielestäni enemmän erittäin hyviä ja muutenkin parempia maalipaikkoja kuin KooKoolla. Mutta Rämö oli maaginen.

Ja se, mitä KooKoo esitti ensimmäisen 10min ja vähän päälle on jotain todella hienoa ja sillä mentäisiin pitkälle, mutta kun se vastustaja oppii sumputtamaan niin on pojilla tekemistä. Siffan kommentti jonka lainasin kertoo siis paljon siitä, miltä peli minusta näyttää.

Ja riittääkö KooKoon materiaali Lehkosen vaativaa ja intohimoista pelitapaa niin voidaan sitten keskustella paljonkin. Mielestäni tällä hetkellä ei riitä. Puuttuu sentterejä ja puuttuu ehkä joku pakki. Ja nuo puuteet näkyvät. Ehkä sitten jos loukkaantumistilanne helpottaa... Tai sitten ei tai se ei helpota koskaan.

Mutta KooKoon peliä ja pelitapaa on hienoa katsoa. Siinä on aina loistavan lennon ja onnistumisen ainekset, mutta myös katastrofisyöksyn mahdollisuus. Tai tuo viimeinen ei toteudu niin kauan kun takana seisoo eräs Mikko Rämö.
 

Fordél

Jäsen
Mutta tuo mitä täällä kritisoitiin eli se että väitin esim. Jokipoikien päässeen "ylivoimahyökkäyksiin" niin tarkoitin esim. 3vs2 tilannetta keskialueella selvästi ylivoimahyökkäyksenä vaikkei se selkeä 3rintama ollutkaan. Yritin kai kertoa, että Jokipojat pääsivät lähtemään omiin hyökkäyksiinsä huomattavasti useammin nopeilla, koska KooKoon hyökkääjien karvaus oli myöhässä eli valittiin paineistus, joka ei ollut tehokasta.

Näitä ylivoimahyökkäyksiä ei syntynyt ainakaan KooKoon hyökkäysalueelle kuin se yksi kappale. Jos sellaisen paikka oli keskialueella niin hyökkäysalueelle ne eivät kantaneet, kiitos KooKoon tiiviin pakan. Jokipojat lähtivät ehkä enemmän nopeilla, mutta joutuivat silti hyökkäämään vähintään yhtä montaa KooKoo pelaajaa vastaan. Ei mielestäni mitään ongelmaa tuossa pelissä. Myös Sihvonen on allekirjoittanut tämän aiempien pelien osalta. Mielestäni eniten ongelmia aiheutti huolimattomuus omassa päässä.

Tämä näkyy myös siinä että hyökkääjät joutuvat hyökkäysalueen kiekonmenetyksen jälkeen "polkemaan apinanraivolla" puolustukseen ja parhaimmillaan joku ehtii takakarvata. Tällaista olen yrittänyt havainnoida ja minusta tämä kannattaisi ottaa huomioon.

Varmasti olet yrittänyt havainnoida, mutta keskeinen kysymys kuuluukin: oletko havainnut?

Itse en ole havainnut vaan esim. Jokipojat pelissäkin nähtiin, KooKoon pakka oli tiivis, se ei hajonnut eikä mitään apinanraivolla polkemisia tarvittu.

Ja väitän että KooKoon pelitapa ei voittanut Jokipoikien pelitapaa. KooKoonkin voitto oli siinä ja siinä. Mutta Rämö voitti 6-0 Oren. Jokipojilla oli mielestäni enemmän erittäin hyviä ja muutenkin parempia maalipaikkoja kuin KooKoolla. Mutta Rämö oli maaginen.

KooKoo voitti ottelun täysin ansaitusti 3-0. Rämö oli hyvä, mutta paljon voidaan laittaa myös KooKoon viisikkopuolustuksen ansioksi. Edeleen, Jokipojat pääsi ottelussa tasan kerran ylivoimahyökkäykseen viidellä viittä vastaan pelatessa. Se on aika helkkarin hyvä suoritus KooKoolta. Vastapainoksi hyökkäyspelaaminen hyytyi, mutta toisaalta saatiin luotua kyllä tarvittavat paikat maalintekoon. Jokipojat joutui sen sijaan puskemaan lähes poikkeuksetta hyvin ryhmittäytynyttä KooKoota vastaan. Se ei mielestäni todellakaan voittanut KooKoon pelitapaa.

Ja riittääkö KooKoon materiaali Lehkosen vaativaa ja intohimoista pelitapaa niin voidaan sitten keskustella paljonkin. Mielestäni tällä hetkellä ei riitä. Puuttuu sentterejä ja puuttuu ehkä joku pakki. Ja nuo puuteet näkyvät. Ehkä sitten jos loukkaantumistilanne helpottaa... Tai sitten ei tai se ei helpota koskaan.

Tämän hetkisessä pelitavassa senttereillä on yllättävänkin pieni rooli. Senttereiden pelaaminen ei ole siinä erityisesti keskiössä vaan pakkien pelaaminen korostuu. KooKoon sentteriosaston kärjen pitäisi terveenä ollessaan riittää hyvin Lehkosen pelitavan toteuttamiseen, mutta ongelma tulee alemmissa kentissä ja esimerkiksi erityisosaamisessa kuten aloituksissa.

Mutta KooKoon peliä ja pelitapaa on hienoa katsoa. Siinä on aina loistavan lennon ja onnistumisen ainekset, mutta myös katastrofisyöksyn mahdollisuus. Tai tuo viimeinen ei toteudu niin kauan kun takana seisoo eräs Mikko Rämö.

Ei se ole Mikko Rämöstä kiinni. KooKoon tämän hetkinen pelitapa kuolee tai voittaa pakkien mukana. Jos pakkien pelaaminen sulaa kovassa paineessa kuten viime pudotuspeleissä, ei Rämökään pysty meitä pelaamaan kuin korkeintaan pronssille. Näen tämän KooKoon pelin suurimapana riskinä edelleen. Sen sijaan jos pakit saavat rakennettua peliä ja laiturit saadaan vauhtiin, voi KooKoo olla helkkarin vaikea pysäytettävä tällä kaudella.
 

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
Ehkä vielä vähän siitä KooKoo - Jokipojat -ottelusta noiden muistiinpanojen tukemana. Ja näissä tulee esiin se, mitä siffa sanoi KooKoon pelitapa on kunnianhimoinen ja haparoinnit näyttäytyvät katsojalle karmeina virheinä.

Ensi voin vastata tuohon Fordel -kommentointiin että toki 2-0 riitti ja se 3-0 tuli sitten siihen kylkiäisenä. Mutta paljon Jokipoikien pelejä tänä vuonna seuranneena voin sanoa, että tulos ei pelkästään selity KooKoon hyvällä viisikkopuolustuksella ja väitän että se selittyy vähemmän sillä kuin sillä että Jokipoikien pelaajilla vaan ei ole käsiä ja suoraviivaisuutta tehdä maaleja toistaiseksi. Jokipojat antavat puolustusviisikolle liikaa aikaa järjestäytyä. Kyllä KooKoon viisikkopuolustus pesee lähes joukkueen kuin joukkueen jos se ehtii ryhmittyä tiiviiksi omalle alueelle ja Rämö hoitaa loput. Mutta olen edelleen sitä mieltä että Jokipojat hallitsivat peliä sen kaksi ja puoli erää tosin tuloksettomasti.

Mutta niihin ilmiöihin, jotka näyttäytyivät minulle karmeina virheinä:

Jos ja kun, kuten monet teistä ovat mieltä, puolustajat ovat pelinteossa tässä pelitavassa tärkeämmässä roolissa kuin sentterit niin he antoivat oman sinisen alla syöttöjä keskelle siniviivan suuntaan. Näin tapahtui todella usein lähdettäessä Jokipoikien varsin tehokasta ohjauspeliä vastaan hyökkäämään. Ketä näillä syötöillä tavoiteltiin? Pitikö siinä olla laituri vai sentteri? En pysty laskemaan tällaisia tilanteita, mutta niitä oli toistuvasti. Näistä tuli katkoja ja onneksi ne eivät konkretisoituneet maaleina.

Toinen ongelma näiden hyökkäyksiin lähtöjen kanssa puolustajilla olivat oman maalin kulmalla tehdyt virheet. Näitä oman maalin kulmilla tapahtuneita kiekonmenetyksiä on ollut läpi kauden. Niitä oli nytkin useita ja vielä niin että mitään kiirettä ei ensin ollut, mutta karvaajan annettiin ajaa kiinni kiekolliseen ja koska roiskia ei saa missään tapauksessa niin noita menetyksiä tuli, kun ei ollutkaan enää mitään syöttölinjaa. Jälleen kiitän Rämöä, koska hän oli näissäkin hereillä.

Eikö teistä muista KooKoo - Jokipojat -ottelussa tuo vähintään 2erää ollut KooKoolta todella sekavaa puurtamista Jokipoikien hyvin organisoitua puolustusta vastaan? Eikö tekeminen hyökkäyssuuntaan näyttänyt totaalisen tehottomalta? Ettekö kukaan muu nähneet Jokipojilla lukuisia todella laadukkaita maalintekopaikkoja? Eikö niitä ollut enemmän kuin KooKoolla? Eikö kukaan muu teistä nähnyt Rämöä ottelun ratkaisijana?

Syväsalmen mahtava tuonti yli puolustusalueen, rauhallinen karvaajan harhautus ja syöttö Virpiölle, jonka jälkeen Heikkiselle ja Heikkinen teki maalin huikealla yksilösuorituksella oli hieno osoitus KooKoon pelaamisesta parhaimmillaan. Kukaan ei kai tuota kiistä. Toinen maalikin oli hienosti rakennettu ja Forsbacka vei puolustajan vielä tekemään kanssaan maskia, mutta tässäkin Heikkinen laukaus ratkaisi enemmän kuin hyökkäyksen rakenne. Tietysti eihän näihin päästä jos hyökkäystä ei rakenneta, mutta näitä hyvin rakennettuja mahdollisuuksia oli mielestäni kohtuullisen vähän

No, pääsen tosiaan päivittämään näkemyksiäni vasta Revanssiviikonloppuna ja onpa minulla sellainen etu että näen Jukurit juuri ennen tätä Mehtimäellä Jokipoikien vieraana.

Mutta kertokaas te, jotka pitävät KooKoon pelitapaa tällä hetkellä toimivana jotain siitä, miksi pelitapa tai sen toteuttaminen ei tuota maaleja? Onko niin, että korostetaan omiin päästämisen vähyyttä, jolloin hyökkäyksestä joudutaan tinkimään? Ja jos kerran materiaali riittää tällä hetkellä pelitavan toteutukseen, niin riittääkö se siis paremmin puolustamaan omaa maalia kuin pöllyttämään vastustajan verkkoja?

KooKoon pelitapa on paljon katsojaa sytyttävämpi kuin monenkaan muun joukkueen, mutta ei siinä tai sen onnistumisessa kannata nähdä mitään sellaista glooriaa, jota siinä ei ole. Moneen muuhun näkemääni otteluun verrattuna KooKoo on useissa näkemissäni ottelussa pelannut työmäärään nähden todella sekavaa ja epäonnistunutta peliä. Tulosta tulee ja se on pääasia, mutta tässä puhutaankin muusta kuin tuloksesta. Tulos näkyy parhaiten sarjataulukosta.

Harras toiveeni on, että näen Revanssiviikonloppuna sellaista kiekkoa että ei voi kuin ihailla. Joko pelillisesti tai kamppailullisesti. Toivottavasti tuo jälkimmäinen toteutuu. Eli tunnetta pelii ja etenkin minulle.
 

Fordél

Jäsen
Ensi voin vastata tuohon Fordel -kommentointiin että toki 2-0 riitti ja se 3-0 tuli sitten siihen kylkiäisenä. Mutta paljon Jokipoikien pelejä tänä vuonna seuranneena voin sanoa, että tulos ei pelkästään selity KooKoon hyvällä viisikkopuolustuksella ja väitän että se selittyy vähemmän sillä kuin sillä että Jokipoikien pelaajilla vaan ei ole käsiä ja suoraviivaisuutta tehdä maaleja toistaiseksi. Jokipojat antavat puolustusviisikolle liikaa aikaa järjestäytyä.

Juurihan edellisessä viestissäsi totesit kuinka Jokipojat onnistuivat kääntämään nopeasti peliä, jolloin voisi olettaa, että Jokipojat ei anna puolustusviisikolle aikaa järjestäytyä.

Minä väitän edelleen, että matsin lopputulos selittyy eniten KooKoon kyvyllä käyttää paikat hyväkseen ja erityisesti sen tiiviillä viisikkopuolustuksella. Siihen päälle Rämön hyvä peli ja Jokipoikien tehottomuus maalintekopaikoissa niin ottelu oli KooKoon.

Kyllä KooKoon viisikkopuolustus pesee lähes joukkueen kuin joukkueen jos se ehtii ryhmittyä tiiviiksi omalle alueelle ja Rämö hoitaa loput. Mutta olen edelleen sitä mieltä että Jokipojat hallitsivat peliä sen kaksi ja puoli erää tosin tuloksettomasti.

Jokipojat hallitsivat peliä kaksi erää, koska KooKoon hyökkäys ei toiminut enää toivottavalla tavalla toisessa ja kolmannessa erässä. Tämä johtui heikosta pelinrakentelusta, kun esim. kiekkoa pelattiin jo pidetyille miehille. Jokipoikien liike parantui ja he pystyivät pelaamaan tilaa pois. Kuten kuitenkin totesit, Jokipoikien hallitseminen oli tuloksetonta. Miksi? Koska se oli näennäistä. Ylivoimahyökkäyksiä ei juurikaan syntynyt ja KooKoon pakka pysyi hyvin kasassa. Ilman KooKoon omia virheitä, olisi Jokipoikien maalitekopaikat jääneet hyvin vähäisiksi. KooKoo siis vei tuota ottelua kokonaisuudessaan ja voitti täysin ansaitusti.

Toinen ongelma näiden hyökkäyksiin lähtöjen kanssa puolustajilla olivat oman maalin kulmalla tehdyt virheet. Näitä oman maalin kulmilla tapahtuneita kiekonmenetyksiä on ollut läpi kauden. Niitä oli nytkin useita ja vielä niin että mitään kiirettä ei ensin ollut, mutta karvaajan annettiin ajaa kiinni kiekolliseen ja koska roiskia ei saa missään tapauksessa niin noita menetyksiä tuli, kun ei ollutkaan enää mitään syöttölinjaa. Jälleen kiitän Rämöä, koska hän oli näissäkin hereillä.

Näistä samaa mieltä ja niitä tuli liikaa. Oman pään virheitä pitää ehdottomasti karsia jatkossa.

Eikö teistä muista KooKoo - Jokipojat -ottelussa tuo vähintään 2erää ollut KooKoolta todella sekavaa puurtamista Jokipoikien hyvin organisoitua puolustusta vastaan? Eikö tekeminen hyökkäyssuuntaan näyttänyt totaalisen tehottomalta? Ettekö kukaan muu nähneet Jokipojilla lukuisia todella laadukkaita maalintekopaikkoja? Eikö niitä ollut enemmän kuin KooKoolla? Eikö kukaan muu teistä nähnyt Rämöä ottelun ratkaisijana?

Edelleen, toisaalta Jokipojat eivät saaneet mitään erityistä itse aikaan. Pääasiassa ne paikat syntyi KooKoon omista virheistä. Hyökkäspelaaminen oli tukossa toisessa ja kolmannessa erässä, mikä on täällä todettu jo useaan kertaan. Jokipojilla oli maalintekopaikkojakin, mutta aika harvassa matsissa vastustaja jää ilman paikkoja. Ei niitä mielestäni ollut enempää kuin KooKoolla. Laukaisukarttakin sen näyttää, että öpaut tasoihin menivät laukaukset parhaalta sektorilta. Ja Rämö oli hyvä ja osaltaan ratkaisi ottelun, mutta vain osaltaan.

Harras toiveeni on, että näen Revanssiviikonloppuna sellaista kiekkoa että ei voi kuin ihailla. Joko pelillisesti tai kamppailullisesti. Toivottavasti tuo jälkimmäinen toteutuu. Eli tunnetta pelii ja etenkin minulle.

Tulet pettymään jos toiveesi on noin kova. Täytyy muistaa, että nyt pelataan vielä syksyn pelejä eikä joukkueiden pelaaminen ole vielä valmista. Et varmasti tule näkemään 60 minuuttia peliä, jota ei voi kuin ihailla. Sitä voi esiintyä hetkittäin, mutta KooKoon pelin kehittäminen on vielä kesken. Olemme oikealla tiellä, mutta tehtävää riittää.
 

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
Tuo hartaampi toiveeni olikin että näen "kamppailullisesti" kiihkeän ja hienon 2 ottelun sarjan. Siis sellaisen ettei tarvi paljon katsella pelirakenteita vaan elää mukana otteluissa. Ja tämähän on paljon minusta itsestäni kiinni. Eli esitin toiveeni korkeammille voimille johdattamaan minut oikealle tielle.

Eli Revanssipeliparissa PASKAT pelitavoista ja rakenteista. Jukuria pataan niin että sarvet lentelevät viikinkikypäristä.
 

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
Juurihan edellisessä viestissäsi totesit kuinka Jokipojat onnistuivat kääntämään nopeasti peliä, jolloin voisi olettaa, että Jokipojat ei anna puolustusviisikolle aikaa järjestäytyä.

Tässä onkin Jokipoikien hyökkäyspelin ongelman ydin. Kuten toteat, voisi olettaa ettei vastustajan puolustusviisikolla anneta aikaa järjestäytyä, mutta muutama Jokipoikien kiekkotaituri hyökkääjä ei kykene suoraviivaisuuteen vaan kuin se kiekko pysyy niin hyvin lavassa tai tunnetaan että tehdään hieno hyökkäysrakenne syöttömyllyineen niin hyvin usein vastustaja puolustus pystyy järjestäytymään ja maalivahtikin ehtii hyvin peliin mukaan.

Eli vaikka peli saadaan lähtemään omalta alueelta nopeahkosti ja mennään keskialueenkin yli nopeasti niin sitten hidastuu. Ruohomaa tekee aina ne niiden 2epäonnistuneen suoran yrityksen jälkeen ne 2kiemuraa/hyökkäys. Hän yrittää aina 1.erän 2ensimmäistä hyökkäystä suoraviivaisesti ja yleensä kilahtaa tolppa. No, on siellä muitakin kieputtajia. Näistä olen kierjottanut Jokipoikien -osiossa enemmän.

Jokipojat kykenevät harvoin samanlaiseen suoraviivaisuuteen kuin mitä KooKoo esitti Heikkisen maaleissa. Kyllä niitäkin nähdään, mutta tuolla kalustolla olisi kapasiteettia ihan muuhun kuin mitä on nähty.

Ja tässä nyt on turha alkaa vertaamaan syvällisesti KooKoo - Jokipojat -akselilla vaan puhua tuosta yhdestä pelistä ja sen ilmiöistä.
 

Blackorange

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Mestis
Eli esitin toiveeni korkeammille voimille johdattamaan minut oikealle tielle.

Vaarallisia sanoja jos "johtava" näkee tämän..

Eli Revanssipeliparissa PASKAT pelitavoista ja rakenteista. Jukuria pataan niin että sarvet lentelevät viikinkikypäristä.

Se on taivaan tosi että Jukurit on hakattava kaukolämmön sulattamaan jäänrakoon hinnalla millä hyvänsä, tapa millä se tulee on aivan sama mulle. Tässä haetaan nyt asetelmia keväälle. Ja sitten se on toistettava lauantaina Sumulaaksossa.
 

MurhaaMenoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo ja JokiPo sekä HyväPeli
Aina väliin tällä on eri viestiketjuissa vilahdellut kommentteja KooKoon ylivoimapeltavasta. Josko siitä tähän avauksena:

KooKoo näyttäisi peluuttavan ylivoimaa lähes poikkeuksetta siten, että siniviivalla on vain 1pelaaja. Yleensä tämä on puolustaja. Enimmäkseenhän viivapelaajana oli Syväsalmi. Ei Syväsalmi tietenkään pystynyt kaikkia ylivoimia pelaamaan mutta tämä oli pääsääntö.

Ylivoimahan on pääsääntöisesti ollut melkoisen tehotonta. Tilastotkin tästä kertovat. Jos mennään koko kausi tuolla systeemillä niin sen olisi alettava jossain vaiheessa toimimaan paremmin. Siis kauden tavoitetta ajatellen.

En viitsi linkittää tuota uutta Mestis -tilastosivua, koska se ei ole niin informatiivinen kuin aiempi.

Kuitenkin esim. Jokipoikien tehokas ylivoma perustuu kahteen viivamieheen. Olisikin mukava kuulla muiden tehokkaiden ylivoimajoukkueiden ylivoimapeluutustavoista ja arvioita siitä, onko KooKoolla vaihtoehtoista peluutustapaa ylivoimiin. Itse en ole nähnyt tai ainakaan havainnut että ylivoimassa olisi ollut 2pelaajaa viivassa tai että laidassa pelaava ylivoimapelaaja olisi joskus käynyt viivassa rotaatiota lisäämässä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös