Kirjallisuuskysymys

[SamSpade]

Oliko Vladin lainaus Stanislaw Lemin tekstiä?
Joskus 80-luvulla niitä tuli luettua ja itse asiassa pitäisi lukea uudelleen.
Sitten yksi hienoimmista aloituksista scifi-genressä mielestäni.
Englanniksi koska en ole suomennettua lukenut.
"When a day that you happen to know is Wednesday starts off by sounding like Sunday, there is something seriously wrong somewhere.

I felt that from the moment I woke. And yet, when I started functioning a little more sharply, I misgave. After all, the odds were that it was I who was wrong, and not everyone else – though I did not see how that could be. I went on waiting, tinged with doubt. But presently I had my first bit of objective evidence – a distant clock struck what sounded to me just like eight. I listened hard and suspiciously. Soon another clock began, on a loud, decisive note. In a leisurely fashion it gave an indisputable eight. Then I knew things were awry."

 

[bebeto]

Tämä runoilija jakaa sukunimen laulaja-Brucen kanssa.

Eikö kukaan ole kuullut Emily Dickinsonista?

 

[Noitarumpu]

Onko kyseessä kirjailija joka kirjoitti "Populäärimusiikkia Vittulanjänkhältä"? Asunee Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa mutta nimeä en muista.

Ei ollut Mikael Niemeä, mutta oletko kuullut sellaisesta kirjailijasta kuin Bengt Pohjanen? Ruotsin puoleltahan hän on, mutta kuten niin monilla muilla, niin juuria on tälle kamarallekin.

Nyt laitan mielestäni helpon tähän. Koska tykkään mustasta huumorista ja vähän muutenkin sellaisesta pikkuirvailusta, on tämä kirjailija yksi suosikeistani. sääli, että on jo kuollut, eikä voi enää nauttia hänen tuotannostaan. Tässä teille miehille juttua miten kaunis nainen valloitetaan=)

"Sitten keksin tekosyyn pyytää tapaamista isäukon kanssa, ojensin äidille kukkapuskan ja livertelin kuin lintu sitä ja tätä heidän rakkaista harrastuksistaan. Siitäkös tämä isäukko, kuiva rillipää, joka oli kaksinkerroin taipunut typerien postimerkkiensä päälle, pehmeni niin että lorautti lasilliset konjakkia kummallekin ja teki sinunkaupat kanssani. Äiti puuhasi kahvia posliinimukeihinsa ja hyysäsi tyttöä tutustumaan uuteen vieraaseen, ja tämä tuli paikalle aivan äimänä uudesta tempustani, nakkeli niskojaan ja poistui neitsytkammariinsa. Mutta minähän jatkoin juttua, nuolin matotkin lattiasta, ja kun lähdin pois niin vanhemmat huojuivat toisiaan vasten ihastuksesta lääpällään ja kehottivat käymään toistekin.
Ja minähän kävin, astuin tosi vankan polun tytön kotiportille, ja kerta kerralta höyry nousi talossa."

En tiedä, mutta mun nauruhermoon tämän kirjailijan teksti uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Tässä kirjassa on lyhyitä juttuja, joten on helppo tutustua kirjailijan tyyliin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eikö kukaan ole kuullut Emily Dickinsonista?

Tuota noin, kuullut olen. Siinäpä sitten onkin tiivistetysti kaikki, mitä Emily Dickinsonista pystyn sanomaan. Runous on selkeästi vähiten harrastamiani osa-alueita kirjallisuuden kentässä, ja vähänkin kohdevalaistuksen ulkopuolella kuljen kuin vieraassa pimeässä huoneessa.

Jatkoajassa ei liene runouden harrastajia kovin suurta joukkoa, vaikka muutaman sankarin tiedän julkaisseen peräti omaakin tuotantoa.

 

[Ilmari Ahde]

Oliko Vladin lainaus Stanislaw Lemin tekstiä?
Joskus 80-luvulla niitä tuli luettua ja itse asiassa pitäisi lukea uudelleen.
Sitten yksi hienoimmista aloituksista scifi-genressä mielestäni.
Englanniksi koska en ole suomennettua lukenut.
"When a day that you happen to know is Wednesday starts off by sounding like Sunday, there is something seriously wrong somewhere.

I felt that from the moment I woke. And yet, when I started functioning a little more sharply, I misgave. After all, the odds were that it was I who was wrong, and not everyone else – though I did not see how that could be. I went on waiting, tinged with doubt. But presently I had my first bit of objective evidence – a distant clock struck what sounded to me just like eight. I listened hard and suspiciously. Soon another clock began, on a loud, decisive note. In a leisurely fashion it gave an indisputable eight. Then I knew things were awry."

Arvailuksi menee taas. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille ja sama englanniksi.

 

[SamSpade]

Jatkoajassa ei liene runouden harrastajia kovin suurta joukkoa, vaikka muutaman sankarin tiedän julkaisseen peräti omaakin tuotantoa.

Onhan meitä. Toisin tuskin näitä mainostetaan kovin usein tälläkään palstalla. William Blake ja Yeats varsikin toimivat. Jos tuntuu että kiinnostaa niin Blaken Poison tree voisi olla hyvä aloittaa. Upeat kuvituksetkin muuten herralla. Löytyy netistä kuvahaun kautta.
Edit: Ei ollut Douglas Adams. Voisi sanoa että dystopia tai post-apocalyptic olisi tarkempi genre lainaamalleni pätkälle.

 

[bebeto]

Ei ollut Mikael Niemeä, mutta oletko kuullut sellaisesta kirjailijasta kuin Bengt Pohjanen? Ruotsin puoleltahan hän on, mutta kuten niin monilla muilla, niin juuria on tälle kamarallekin.

Nyt laitan mielestäni helpon tähän. Koska tykkään mustasta huumorista ja vähän muutenkin sellaisesta pikkuirvailusta, on tämä kirjailija yksi suosikeistani. sääli, että on jo kuollut, eikä voi enää nauttia hänen tuotannostaan. Tässä teille miehille juttua miten kaunis nainen valloitetaan=)

"Sitten keksin tekosyyn pyytää tapaamista isäukon kanssa, ojensin äidille kukkapuskan ja livertelin kuin lintu sitä ja tätä heidän rakkaista harrastuksistaan. Siitäkös tämä isäukko, kuiva rillipää, joka oli kaksinkerroin taipunut typerien postimerkkiensä päälle, pehmeni niin että lorautti lasilliset konjakkia kummallekin ja teki sinunkaupat kanssani. Äiti puuhasi kahvia posliinimukeihinsa ja hyysäsi tyttöä tutustumaan uuteen vieraaseen, ja tämä tuli paikalle aivan äimänä uudesta tempustani, nakkeli niskojaan ja poistui neitsytkammariinsa. Mutta minähän jatkoin juttua, nuolin matotkin lattiasta, ja kun lähdin pois niin vanhemmat huojuivat toisiaan vasten ihastuksesta lääpällään ja kehottivat käymään toistekin.
Ja minähän kävin, astuin tosi vankan polun tytön kotiportille, ja kerta kerralta höyry nousi talossa."

En tiedä, mutta mun nauruhermoon tämän kirjailijan teksti uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Tässä kirjassa on lyhyitä juttuja, joten on helppo tutustua kirjailijan tyyliin.

Minulla on tapana silloin tällöin katsella Oddasat-uutislähetystä ja muistelisin että joskus on Pohjasen nimi mainittu, lukenut en hänen kirjojaan ole. Ehkä pitäisi.
Tuota lainaamaasi pätkää täytyy pohdiskella, ei ainakaan heti muistu mieleen.

 

[bebeto]

Onhan meitä. Toisin tuskin näitä mainostetaan kovin usein tälläkään palstalla. William Blake ja Yeats varsikin toimivat. Jos tuntuu että kiinnostaa niin Blaken Poison tree voisi olla hyvä aloittaa. Upeat kuvituksetkin muuten herralla. Löytyy netistä kuvahaun kautta.
Edit: Ei ollut Douglas Adams. Voisi sanoa että dystopia tai post-apocalyptic olisi tarkempi genre lainaamalleni pätkälle.

Kingiä lukuunottamatta en tuota genreä ole lukenut mutta koska lainauksessa puhuttiin kelloista niin vastaan tyhmyyksissäni Clockwork Orange.

 

[SamSpade]

Kingiä lukuunottamatta en tuota genreä ole lukenut mutta koska lainauksessa puhuttiin kelloista niin vastaan tyhmyyksissäni Clockwork Orange.

Maa osui jo oikeaan, mutta tämä kirjoitettu jo kymmenkunta vuotta ennen Kellopeliappelsiiniä.

 

[Noitarumpu]

Minulla on tapana silloin tällöin katsella Oddasat-uutislähetystä ja muistelisin että joskus on Pohjasen nimi mainittu, lukenut en hänen kirjojaan ole. Ehkä pitäisi.
Tuota lainaamaasi pätkää täytyy pohdiskella, ei ainakaan heti muistu mieleen.

Pohjasen tekstit voivat olla herkkähipiäisille ainakin vähän ronskia tavaraa, mutta sinä tuskin lukeudut siihen joukkoon, otaksuisin.

Vinkkaan kysymykseeni vielä sen verran, että hän oli harvoja, suomalaisia satiirikkoja.

 

[Alamummo]

Maa osui jo oikeaan, mutta tämä kirjoitettu jo kymmenkunta vuotta ennen Kellopeliappelsiiniä.

Olisiko tuosta kirjasta tehty telkkusarja Triffidien kapina?

 

[SamSpade]

Olisiko tuosta kirjasta tehty telkkusarja Triffidien kapina?

Ding Ding, voittaja löytyi. Hitto kun oli pelottava sarja lapsena kun tuli telkkarista joskus 70-luvun lopulla.

 

[Alamummo]

Ding Ding, voittaja löytyi. Hitto kun oli pelottava sarja lapsena kun tuli telkkarista joskus 70-luvun lopulla.

Mikä kirjan alkuperäinen nimi olikaan? The Day of the Triffids? En muista kirjailijaakaan. Mutta sarja oli ihan törkeän pelottava, tulisipa joskus uusintana.

 

[SamSpade]

Mikä kirjan alkuperäinen nimi olikaan? The Day of the Triffids? En muista kirjailijaakaan. Mutta sarja oli ihan törkeän pelottava, tulisipa joskus uusintana.

John Wyndman - The day of the triffids. Kirjoittanut kyllä muitakin loistavia scifi klassikoita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Wyndham

 

[bebeto]

Pohjasen tekstit voivat olla herkkähipiäisille ainakin vähän ronskia tavaraa, mutta sinä tuskin lukeudut siihen joukkoon, otaksuisin.

Vinkkaan kysymykseeni vielä sen verran, että hän oli harvoja, suomalaisia satiirikkoja.

Edesmenneitä satiirikkoja jos miettii niin mieleen tulee Haavikko, Huovinen, E. Paasilinna nyt ainakin mutta heihin en osaa tuota tekstiä yhdistää.Toivottavasti joku muu tunnistaa.

 

[Noitarumpu]

Erno Paasilinna on oikein! Hyvä!Lyhyitä tositarinoita.Varmaankin olisit täsmentänyt Ernoon, jos olisin vähän lisännyt tekstiä:)

 

[ms.qvist]

Oliko Vladin lainaus Stanislaw Lemin tekstiä?
Joskus 80-luvulla niitä tuli luettua ja itse asiassa pitäisi lukea uudelleen.

SamSpade arvasi (tiesi) kirjailijan aivan oikein eli kyseessä on puolalaisen (jo edesmenneen) Stanislaw Lemin teos Voittamaton ja sen aloitus.

80-luvulla Voittamaton teki minuun suuren vaikutuksen Lemin teoksista, myöhemmin luettuna samaisen kirjailijan Solaris on se minkä hienoista nyansseista olen saanut eniten irti. Tarkovskin kehuttu elokuva on edelleen katsomatta - mutta aikomuksena on katsastaa se tässä tämän vuoden puolella.

vlad.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Laitetaanpa tähän laina pohdittavaksi. Helpotetaan sen verran jo kättelyssä, että 60-luvulla julkaistusta suomalaisesta kirjasta on kyse, ja tekijä on jo edesmennyt.

"Minä tapoin vaimoni, älköön siis kukaan olko jännityksessä sen tähden. Myöhemmin selviää miten hänet tapoin. Se oli kyllä hieno juttu sanoisinko teknisesti. Sellaisia murhia ei tehdä joka päivä eikä moukka semminkään. Mutta minä olenkin nero, sairas tosin. Aivoni ovat hyvin kehittyneet. Valitettavasti vain muun ruumiin kustannuksella."

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vielä toinen laina heti perään. Nyt kyse on omakätisestä muistelmateoksesta, ei varsinaisesti kaunokirjallisesta työstä. Kuka kertoo tässä itsestään?

"Jos minulla on ollut aikaisempi elämä, olen varmasti ollut Katariina Suuri. Vallanhimoinen, mutta tunteikkaan sydämensä armoilla. Miesmäinen, mutta sisimmissään niin nainen, niin nainen. Suuruudenhullu, ylellisyydestä nauttiva.

Niinhän nimittäin on, että paljon enemmän kuin seksuaalinen poikkeavuus on minun elämääni säädellyt suuruudenhulluus. Se on seurannut minua kuin tauti.

En tiedä mitään ihanampaa kuin kalliin samppanjan maku: Keltaista Leskeä, Veuve Clicquota tai Dom Perignonia vain, ei koskaan - huh! - Elyséetä. Minkin kosketusta ei mikään voita. Minut on luotu solahtamaan valkealta nahkasohvalta marmorisen uima-altaan veteen, ja nousemaan sieltä Yves St. Laurentin silkkilakanoille kauniin, ruskettuneen pojan syleilyyn. Lakanat ovat mustat."

 

[ms.qvist]

Laitetaanpa tähän laina pohdittavaksi. Helpotetaan sen verran jo kättelyssä, että 60-luvulla julkaistusta suomalaisesta kirjasta on kyse, ja tekijä on jo edesmennyt.

"Minä tapoin vaimoni, älköön siis kukaan olko jännityksessä sen tähden. Myöhemmin selviää miten hänet tapoin. Se oli kyllä hieno juttu sanoisinko teknisesti. Sellaisia murhia ei tehdä joka päivä eikä moukka semminkään. Mutta minä olenkin nero, sairas tosin. Aivoni ovat hyvin kehittyneet. Valitettavasti vain muun ruumiin kustannuksella."

Ensimmäisenä mieleeni tulee Kalervo Palsan sarjakuvateos Eläkeläinen muistelee. Harmaa komedia.

Luin kyseisen taidonnäytteen vuosi pari sitten ja jotenkin on sellainen muistikuva, että näin sanoin kyseinen sarjakuva alkaa.

vlad.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ensimmäisenä mieleeni tulee Kalervo Palsan sarjakuvateos Eläkeläinen muistelee. Harmaa komedia.

Vladin päätelmä on hyvä ja tietyllä tapaa myös ansiokas. Eläkeläisestä ei kuitenkaan ole nyt kyse, eikä Kalervo Palsastakaan.

 

[arvee]

Vielä toinen laina heti perään. Nyt kyse on omakätisestä muistelmateoksesta, ei varsinaisesti kaunokirjallisesta työstä. Kuka kertoo tässä itsestään?

"Jos minulla on ollut aikaisempi elämä, olen varmasti ollut Katariina Suuri. Vallanhimoinen, mutta tunteikkaan sydämensä armoilla. Miesmäinen, mutta sisimmissään niin nainen, niin nainen. Suuruudenhullu, ylellisyydestä nauttiva.

Niinhän nimittäin on, että paljon enemmän kuin seksuaalinen poikkeavuus on minun elämääni säädellyt suuruudenhulluus. Se on seurannut minua kuin tauti.

En tiedä mitään ihanampaa kuin kalliin samppanjan maku: Keltaista Leskeä, Veuve Clicquota tai Dom Perignonia vain, ei koskaan - huh! - Elyséetä. Minkin kosketusta ei mikään voita. Minut on luotu solahtamaan valkealta nahkasohvalta marmorisen uima-altaan veteen, ja nousemaan sieltä Yves St. Laurentin silkkilakanoille kauniin, ruskettuneen pojan syleilyyn. Lakanat ovat mustat."

Elysééstä päättelen hänen olevan suomalainen ja muusta päättelen hänen olevan nainen.
Jatkoaika liittyy urheiluun ja urheiluun liittyy myös arvaukseni: Tabe Slioor

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Elysééstä päättelen hänen olevan suomalainen ja muusta päättelen hänen olevan nainen.
Jatkoaika liittyy urheiluun ja urheiluun liittyy myös arvaukseni: Tabe Slioor

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana... Tabe Slioor kuului edellä siteeraamani kirjoittajan tuttavapiiriin, joskin heidän tuttavuutensa säröili myöhemmin.

En paljasta vielä. Palstan vanhemmasta kaartista löytyy varmasti heitä, jotka oivaltavat nopeasti kenestä on kyse.

 

[bebeto]

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana... Tabe Slioor kuului edellä siteeraamani kirjoittajan tuttavapiiriin, joskin heidän tuttavuutensa säröili myöhemmin.

En paljasta vielä. Palstan vanhemmasta kaartista löytyy varmasti heitä, jotka oivaltavat nopeasti kenestä on kyse.

Kokeillaan kepillä keväistä ja arvataan Virpi Miettinen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kokeillaan kepillä keväistä ja arvataan Virpi Miettinen.

Ei ole Virpi, mutta Virpin aikalaisia kyllä. Helpotetaan sen verran, että kirjoittaja on mies, ja hänet tunnettiin paremmin taiteilijanimellään.