Kirjallisuuskysymys

[bebeto]

Taiston tauottua ja hetken tappion karvasta kalkkia maistelleena esitän kysymyksen kaikille kirjansa lukeneille eli kenen kirjailijan tekstiä ja mistä teoksesta on seuraava pätkä:

"Muistan talvet jolloin joku helsinkiläisjoukkue sattui pelaamaan Tampereella hiihtoloman aikaan.Silloin Atti-täti tai joku Gnejsin suvun serkuista vei minut Hakametsän halliin,missä minä ainoana katsojana pomppasin pystyyn ja karjuin,kun HIFK tai Jokerit teki maalin(kun pelaamassa oli pelottava ja mahtava Tappara-jonka perustamiseen Hugo Gnejs oli vähän ennen kuolemaansa osallistunut-minä tein poikkeuksen ja hurrasin jopa vihaamilleni Jokereille)."

Oikein vastanneille palkintona hyvä mieli ja jos siltä tuntuu niin voi esittää mielipiteitä teoksesta.

Onneksi olkoon Jokereille mestaruuden johdosta,parempi voitti mutta ensi kaudella yritetään uudelleen.

 

[bebeto]

Helpotusta

Koska kukaan ei teosta ja kirjailijaa ole toistaiseksi tunnistanut,annan muutaman vihjeen.

Tämän ruotsinkielisen suomalaiskirjailijan kyseinen teos ilmestyi vuonna 1996.Romaaniin pohjautuvan elokuvan on ohjannut Peter Lindholm.

Laittakaa ne Aku Ankat pois ja tarttukaa kirjaan!

 

[Heikki Kesä]

No eikös toi oo...

Niin luulisin että toi on kirjasta Leijat Helsingin yllä ja kirjailija ois siis tommonen ku Kjell Westö. Osuinko oikeaan?

 

[Kidd]

Leijat Helsingin yllä
vaimo kertoi

 

[bebeto]

Drakarna över Helsingfors

Kyllä vain,kyseessä on Kjell Westön romaani Drakarna över Helsingfors,suomeksi Leijat Helsingin yllä.
Luin kirjan tuossa talviloman aikana,elokuvaa en ole nähnyt.
Kirjailija kaataa lukijan niskaan alussa(n.50 sivua) valtavan henkilögallerian joiden keskinäisistä suhteista on vaikea päästä selville.Mutta mitä pidemmälle teos etenee,sitä mielenkiintoisemmaksi se käy joten kärsivällisyys palkitaan tässäkin.
Kovin vähän oli kirjan tunnistaneita,elokuvan nähneitä luultavasti enemmänkin.
Suosittelen lukemaan,jos jaksaa alun henkilökavalkadin yli.Yksi syy miksi kirja kiinnosti on se että suurimmassa kertojan roolissa oleva Riku on elänyt nuoruutensa samaan aikaan kuin minä.
Ajan musiikki ja tapahtumat tulivat elävinä mieleen kun kirjaa luki.

 

[bebeto]

Tällainen viestiketju on tullut avattua reilut 12 vuotta sitten finaalisarjan tappion vitutuksen jälkimainingeissa.Alustus oli näköjään hieman puutteellinen mutta tarkoitus oli muistaakseni että tänne voisi palstalaiset kirjoittaa sitaatteja viimeksi lukemistaan tai muuten vaikutuksen tehneistä kirjoista joita sitten muut voivat arvailla tyyliin "Missä leffassa sanottu".

Seuraava sitaatti:
"-Mitä ne puhuu, ne puhuu että sie opit viime linnareissulla lukemaan.
-Ja vitut
-Sitä mieki, että paskapuhetta se on.
Jaakkolan veli on sen virkaveli, se kuuntelee isompaansa kunnioituksesta kankeana.Se tuijottaa peruutuspeiliä ja varmasti näkee kolme autoa takana odottamassa, muttei uskalla kaasuttaa pois.Jaakkola toistaa epäilynsä paskapuheista ja parkaisee naurun kuin RoPs:in kotiotteluissa.Se käy katsomassa ne kaatosateilla kun aikuiset miehet kaatuilevat.Se siirtyy opetukselliseen vaiheeseen ja kehottaa minua käyttäytymään ihmisiksi, se ei voi kuvitella mieluisampaa puuhaa kuin minun häkittäminen, minun on syytä pitää asia tuoreessa muistissa.Se veivaa ikkunan kiinni ja kahta senttiä ennenkuin se sulkeutuu sanon:
-Vieläkö vaimos tykkää että takaa."

Tämä on melko helppo näin aluksi, katsotaan lähteekö tämä vai meneekö seuraavat 12 vuotta ennenkuin seuraava sitaatti näkee päivänvalon.

Ja se finaalitappiosarja pelattiin Jokereita vastaan ja hävittiin katkerasti.

 

[Musta Nuoli]

En ole tuota teosta lukenut, mutta tyylillisesti haiskahtaa Jari Tervolta. Olisiko tuo sitten se Poliisin poika? Muita ei äkkiseltään tule Tervon biografiasta otsikkotasolla mieleen.

 

[bebeto]

En ole tuota teosta lukenut, mutta tyylillisesti haiskahtaa Jari Tervolta. Olisiko tuo sitten se Poliisin poika? Muita ei äkkiseltään tule Tervon biografiasta otsikkotasolla mieleen.

Minähän sanoin että tämä on helppo, Poliisin poikahan se.No niin, sana on vapaa, sitaatteja kehiin ja suomen kielellä mieluusti.Joko suomeksi kirjoitettua tai suomeksi käännettyä tekstiä.Ei tää niin vaikeeta oo hei, tää on vaan kirjallisuutta.

 

[Musta Nuoli]

Minähän sanoin että tämä on helppo, Poliisin poikahan se.No niin, sana on vapaa, sitaatteja kehiin ja suomen kielellä mieluusti.Joko suomeksi kirjoitettua tai suomeksi käännettyä tekstiä.Ei tää niin vaikeeta oo hei, tää on vaan kirjallisuutta.

Osui sitten tosiaan kohdalleen, vaikken tuota nimenomaista teosta olekaan lukenut. Tyyli vain oli niin tervomaista.

Kokeillaan sitten vähän vanhemmalla klassikolla, josta tämä katkelma. Kovan tason kirjailija, jonka tähän teokseen tutustuin jo ekaluokkalaisena jolloin luin tämän teossarjan läpi. Tämä pätkä on teossarjan ensimmäisestä osasta.

Jo helmikuun keskipaikoilla 1632 alkoi kuningas varustautua sotaretkelle, valloitti maaliskuussa kahden viikon piirityksen jälkeen vahvan Kreutznachin ja jätti kuningattaren sekä Akseli Oxenstjernan Mainziin. Mutta Tilly oli sillä välin salaa karannut Kustaa Hornin kimppuun Bambergissa ja tehnyt siellä pahaa jälkeä. Kuningas kulki hänen jäljessään alaspäin Tonavaa kohti ja koetti tunkeutua Lechin yli Baijeriin. Turhaan selittivät hänen sotapäällikkönsä, että virta on syvä ja vuolas sekä että vaaliruhtinas Tillyn, Altringerin ja 22,000 miehen kanssa odotti vastaisella rannalla. Kuningas vastasi Aleksanteri suuren sanoilla Granikon luona: "Onko meidän, jotka olemme kulkeneet yli Elben, Oderin ja Reinin, jopa yli itsensä Itämerenkin, pysähdyttävä avuttomina Lech-virran luo?" Ja ylimeno päätettiin tehtäväksi.

Kauan ratsasti kuningas rantaa pitkin, hakien sopivaa kaalauspaikkaa. Lopuksi löysi hän sen virran käänteessä; muuan hänen rakuunoistaan pukeutui talonpojaksi, oli pyrkivinään virran yli ja sai herkkäuskoiset baijerilaiset ilmaisemaan, että Lech oli 22 jalkaa syvä. Muutamia talonpoikaistupia revittiin, hirsistä tehtiin tarpeellisen korkeita siltapukkeja, neljä patteria yhteensä 70 kanuunaa varten, rakennettiin rannalle ja vallihautoja kaivettiin tarkk'ampujille, sill'aikaa kuin tuoreen puun ja märän sammalen savu peitti koko seudun pimeään vaippaansa.

Tilly oli kuitenkin vanha ja viisas; kohta oli hän kaikkine joukkoineen metsässä toisella rannalla rakentamassa vahvoja varustuksia ja kaivamassa vetelään maahan syviä ojia, joista hänen pyssymiehensä tähtäsivät murhaavan tulensa ruotsalaisia kohti. Huhtikuun 3. p:nä alkoivat ruotsalaisten kanuunat vastata ja lakasivat pian vastapäätä olevan niemekkeen puhtaaksi. Huhtikuun 5. p:nä oli pukit saatu virtaan aivan vihollisten nenän alla; nyt heitettiin niiden päälle lankkuja ja tavallisuuden mukaan lähetettiin suomalaiset ensimmäisinä tuleen. 300 jalkamiehelle, jotka kaikki olivat vapaaehtoisia ja joita johti pieni paksu Larsson ja urhokas savolainen Paavo Lyytikäinen, annettiin käsky juosta lankkujen yli ja kaivaa vastaisella rannalla vallitus sillan pään puolustukseksi; kullekin heistä luvattiin palkkioksi 10 talaria. Hetki oli juhlallinen ja ratkaiseva ja siitä riippui koko Baijerin kohtalo, sillä milloin tahansa saattoi jokin Tillyn kuulista sattua siltaan ja estää ylipääsyn.

 

[bebeto]

Osui sitten tosiaan kohdalleen, vaikken tuota nimenomaista teosta olekaan lukenut. Tyyli vain oli niin tervomaista.

Kokeillaan sitten vähän vanhemmalla klassikolla, josta tämä katkelma. Kovan tason kirjailija, jonka tähän teokseen tutustuin jo ekaluokkalaisena jolloin luin tämän teossarjan läpi. Tämä pätkä on teossarjan ensimmäisestä osasta.

Minä luin tuossa iässä Pekka Töpöhäntiä.En tunnista tekstiä, toivottavasti joku muu tunnistaa.

 

[Musta Nuoli]

@Uleåborgir sekä @Pisin Kääpiö 186cm kumminkin tämän tietävät, tai niin ainakin oletan, joten heitän haasteen heille. Ketjun ideahan on hyvä, joten kenties edellä mainitut herrat pistävät omia tekstivalintojaan jahka tämä on selvä.

Pahoittelut Uleåborgirille @-merkin käytöstä, mutta se on lopulta ihan ok palstauudistus, koska tuolla voi "kutsua" muita nimimerkkejä ketjuihin joiden luulee heitä kiinnostavan. Kenties ei kiinnosta, mutta näkyypä ainakin omana hälytyksenä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jaa mää vai? Voisi olla Välskärin kertomuksia, Topeliuksen sedän pännästä. Pienellä varauksella, sillä kannesta kanteen en ole lukenut, ja kirjaan olen kajonnut syntymäpaikkakuntani kirjastossa noin 35 vuotta sitten.

 

[Uleåborgir]

@Uleåborgir sekä @Pisin Kääpiö 186cm kumminkin tämän tietävät, tai niin ainakin oletan, joten heitän haasteen heille. Ketjun ideahan on hyvä, joten kenties edellä mainitut herrat pistävät omia tekstivalintojaan jahka tämä on selvä.

Pahoittelut Uleåborgirille @-merkin käytöstä, mutta se on lopulta ihan ok palstauudistus, koska tuolla voi "kutsua" muita nimimerkkejä ketjuihin joiden luulee heitä kiinnostavan. Kenties ei kiinnosta, mutta näkyypä ainakin omana hälytyksenä.

Ei tarvitse pahoitella, muistelen ihan itse ehdottaneeni maininta- tai lainausasiaa palstan ylläpitäjille viime vuonna. Ja nimenomaan @-merkkiä hyväksikäyttäen.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kysymys Musta Nuolin lainauksessa. Vaan mikä klassikko alkaa sanoilla:

Kuljettiin ja kuljettiin ja laulettiin surulaulua. "Ollos iäksi muistettu". Ja kun laulu lakkasi, kaikui sävelmä edelleen askelten rytmissä, hevosten kavionkopseessa, jopa tuulen henkäyksessäkin.

 

[lautamies]

Niin, kyllä tuo Mustan Nuolen laittama lainaus on Artturi Leinosen kirjasta Hakkapeliitat.
Oli/on kolme osainen opus.

 

[Musta Nuoli]

Niin, kyllä tuo Mustan Nuolen laittama lainaus on Artturi Leinosen kirjasta Hakkapeliitat.
Oli/on kolme osainen opus.

Ei, kyllä tuo on Topeliuksen mahtiteoksesta eli Välskärin kertomuksista, kuten Uleåborgir jo vastasikin. Viimeksi luin tuon 30 vuotta sitten eka- ja tokaluokkalaisena, joten pitäisi ottaa Rex Regi Rebellisin hengessä uusintakierros topeliaaniseen kerrontaan. Aihepiiri on toki sama kuin tuossa mainitsemassasi Leinosen kirjassa eli Hakkapeliittain puuhastelusta tuossa on kyse kun Ruotsin armeija ottaa mittaa sakemanneista.

Aihepiiri on perin kiinnostava, "Suomi-turistit" olivat 1600-luvulla vähän erilaisia Prahassa ja Baijerissa ja jättivät moneksi vuosisadaksi lämpimät muistot.

Uleåborgirin laittama uusi lainaus taas ei taida olla kotimainen. Voisi olla rajan takaa, mutta kenen kädenjälkeä? Googlaamalla varmaan selviäisi, mutta sitähän ei tietysti viitsi tehdä. Kenties Kääpiöllä on asia jyvällä? Myös @vlad saattaisi tietää, mutta hän on valitettavasti kirjoituskiellossa asiasta, jonka seuraus oli ylettömän ankara verrattuna verbaalisen purkauksen oikeutettuun syyhyn.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei sytytä nyt tuo veli Uleån tekstinpätkä. Hänet tuntien kirja voisi muutoin olla Saatana saapuu Moskovaan, mutta sepä se ei ole. Venäläistä ja Venäjään liittyvää partta tuossa kumminnii on.

 

[Uleåborgir]

Uleåborgirin laittama uusi lainaus taas ei taida olla kotimainen. Voisi olla rajan takaa, mutta kenen kädenjälkeä? Googlaamalla varmaan selviäisi, mutta sitähän ei tietysti viitsi tehdä. Kenties Kääpiöllä on asia jyvällä? Myös @vlad saattaisi tietää, mutta hän on valitettavasti kirjoituskiellossa asiasta, jonka seuraus oli ylettömän ankara verrattuna verbaalisen purkauksen oikeutettuun syyhyn.

Vinkki: kirjailija jakaa etunimen Venäjän ensimmäisen presidentin kanssa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pasternak, sitten se on Zivago.

 

[Uleåborgir]

Pasternak, sitten se on Zivago.

Mainiota mainiota. Tohtori Zivagosta oli kysymys.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Otetaanpa lainaus erään edesmenneen suomalaisen kirjan alusta. Aika moni on näitä lukenut, vaikka kaikki eivät myönnä:

Elettiin vuoden 1999 alkua. Aurinko paistoi ja mä melkein lauloin. Mä olin menossa kansalaisuushaastatteluun Los Angelesin Federal Buildingiin. Tää oli viimeinen etappi. Musta tulisi Yhdysvaltain kansalainen. Mä ottaisin jenkkipassin ja vannoisin muiden mukana uskollisuutta tähtilipulle. Vapaa Amerikka oli mun mesta, tuhansien mahdollisuuksien maa, jossa mulla ja mun perheellä olisi edessä hyvä tulevaisuus.

Kenen teos, ja mikä nimeltään?

 

[bebeto]

Otetaanpa lainaus erään edesmenneen suomalaisen kirjan alusta. Aika moni on näitä lukenut, vaikka kaikki eivät myönnä:



Kenen teos, ja mikä nimeltään?

Tietoa ei ole mutta arvataan tekijäksi Tony "Viikinki" Halme.Mukava havaita että tämä aihepiiri on herättänyt kiinnostusta.Voisihan näitä tosiaan googlettaa mutta siinä pettäisi vain itseään joten osoitan rohkeasti tietämättömyyteni ja arvaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Bebeto oli jäljillä, Halmehan se siinä. Teos on, voisiko sanoa miehen Magnum Opus nimeltä Tuomiopäivä.

 

[bebeto]

Bebeto oli jäljillä, Halmehan se siinä. Teos on, voisiko sanoa miehen Magnum Opus nimeltä Tuomiopäivä.

Tuo edesmennyt johti jäljille.Tämän kirjan tekijä sensijaan voi edelleen hyvin, käsittääkseni.Sitaatti:

"Mitä helvettiä olen taas tehnyt!Mitä jumalauta olen antanut itselleni tehdä?Olen hevosella matkalla maanteitse Poriin.Toivonko edes pääseväni perille?En, sillä siihen mitä varten olen sinne menossa en voi tässä höykytyksessä valmistautua.Olen siis taas menossa jonnekin minne en tahdo mennä ja sellaisessa seurassa josta en tahdo kuin kauas ja äkkiä.Siinä elämäni taas!"

 

[bebeto]

Tuo edesmennyt johti jäljille.Tämän kirjan tekijä sensijaan voi edelleen hyvin, käsittääkseni.Sitaatti:

"Mitä helvettiä olen taas tehnyt!Mitä jumalauta olen antanut itselleni tehdä?Olen hevosella matkalla maanteitse Poriin.Toivonko edes pääseväni perille?En, sillä siihen mitä varten olen sinne menossa en voi tässä höykytyksessä valmistautua.Olen siis taas menossa jonnekin minne en tahdo mennä ja sellaisessa seurassa josta en tahdo kuin kauas ja äkkiä.Siinä elämäni taas!"

Pieniä vinkkejä kun ei meinaa löytyä.Teos on julkaistu vuonna -94 alaotsikolla Vaellusromaani ja on melko kovaa henkilökohtaista tilitystä.Ilmestyessään nosti pientä kohun tynkääkin koska tekijä, joka paremmin tunnetaan teatterin maailmasta, kertoo intiimistä suhteestaan omaan oppilaaseen.

 

[bebeto]

Lisää vinkkejä kun ei näköjään irtoa.Johtamansa oppilaitoksen oppilas, jonka kanssa kirjoittajalla oli seksisuhde tottelee nimeä Merja Larivaara.