Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 217 852
  • 2 038

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Näin vienti-alalla työskentelevänä, euroopasta katsottuna pitää ajatella Suomea saarena. käytännössä kaikki suomesta vietävä kama pitää laivata pois suomesta, joko Eestin tai Sakaan kautta. tietysti kärryn sisällöstä riippuu, kuinka suuri osuus rahdin hinnalla on kokonaishinnasta. Jos mietitään, että tavara menee kappaletavarakuljetuksena (ei siis täyttä autoa), sen matka suomesta Saksaan voi viedä viikonkin. Täyden auton saa nopeammin kyllä. Raftisti ajateltuna, tavaran kuljetus Eestistä Saksaan on noin puolet halvempaa kuin Suomesta.

Ei ihan kaikkea pidä laivata, meiltä menee pohjois-Ruotsiin ja pohjois-Norjaan kumipyörillä. Meidän asiakkaamme erityisesti Tanskassa ovat muutaman kerran kyselleet missä tavara viipyy vaikka se on meiltä lähtenyt viikko sitten. Ongelma on juuri kuten mainitsit kappaletavarakuljetuksissa jotka puretaan johonkin terminaaliin josta ne jatkavat toisella autolla perille. Lavat saattavat lojua terminaalin nurkassa päiväkausia kun eivät saa ajoja järjestymään.

Meiltä lähti juuri muutama päivä sitten merikontillinen tavaraa Australiaan, en muista mitä kontin rahtaaminen toiselle puolelle maapalloa maksaa mutta ei juuri enempää kuin perävaunullinen kumipyörillä pohjois-Norjaan. Merikontilliseen menee niin paljon tavaraa että rahdin osuus pienehkössä kappaletavarassa per tuote on aika mitätön. Mutta se on selvää että sijaintimme on huono keski-Euroopan markkinoiden kannalta mutta ei ratkaisevasti jotta sen takia häviäisimme kilpailussa. Juuri tänään tuli tilaus Virosta vaikka siellä valmistetaan vastaavia tuotteita mitä me teemme, ne vaan eivät pärjää laadussa. Meillä on hiukan kalliimmat hinnat mutta silti ottivat meiltä, ilmeisesti heillä on ollut paikallisen tuotteen laadun kanssa ongelmia.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tulli - Ulkomaankauppaa käyvät yritykset

Yrittäjyys Suomessa - yrittajat.fi

Noista tilastoista selviää että PK-yritysten osuus koko viennin arvosta on n.15%. Yrittäjien tilastoista käy ilmi että vv.2001-2012 suuryritykset (väh.250 työntekijää) työllistivät 7164 henkeä kun PK-yritykset työllistivät samalla jaksolla yli 100 000 henkilöä. Yrittäjien määritelmän mukaan olemme mikroyritys koska ulkopuolista väkeä on alle 10 henkilöä. Näissä pienissä yrityksissä paikallista sopimista tehdään jatkuvasti, ainakin meillä koska on pakko. Jos iltavuoron kaveri soittaa päivällä ja sanoo olevansa sairaana pitää jonkun aamuvuorosta vetää kaksi löysiä putkeen. Yleensä halukkaita löytyy koska lisätienetit kelpaavat. Ylityöt voi ottaa vapaana tai rahana, sopimuksen mukaan. Meillä ei ole tarvinnut perseitä penkissä istuttaa vaan aina on pystytty sopimaan.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
On jo saatettu mainita tässä ketjussa, mutta missä prosenteissa liikutaan kun puhutaan Suomen perusteollisuuden työvoimakustannusten osuudesta koko kustannuksista? Mikä taasen on isoin kuluerä perusteollisuudessa noin yleisesti? Energia/pääoma/työ/yms?

Jokin nyrkkisääntö kuluissa saattaisi auttaa ymmärtämään helpommin miten suuria helpotuksia teollisuus saa kikyn myötä.

Eiköhän noihin vaikuta eri raaka-aineiden maailmanmarkkinahinta. Muistan jostain lukeneeni että paperitonnin hinnasta n.10% olisi työvoimakustannuksia mutta vaihtelee tosiaan markkinahinnan mukaan.
 

Tuamas

Jäsen
Paperiteollisuuden kustannusrakenne on Suomessa seuraava:
Muut 35%
Raaka-aine 17 %
Pääoma 13%
Työ 13%
Kemikaalit 11%
Energia 11%

Sahateollisuudessa:
Puu 73%
Muu 8%
Työ 8%
Pääoma 7%
Energia 4%

Ei pääomaintensiivisillä suuryhtiöillä työvoimakustannus ole kuin pieni muuttuja.

Kiky on teollisuuden kilpailukyvyn tai viennin kannalta naurettavaa puuhastelua.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Merikontillinen tavaraa Kiina-Suomi maksoi kymmenen vuotta sitten n. 1800€ + kontin veto satamasta Tampereelle. Ei siis mitään, jos puhutaan vaikka kännyköistä. Esimerkiksi hakkeelle hinta taas on korkea.

Meiltä lähti 20-jalkainen kontti ja rahdin hinta Australiaan n.1900 euroa, kuljetus meidän pihasta asiakasta lähinnä olevaan satamaan. Asiakas maksaa sitten loppupätkän. Laskeskelin että rahdin osuus per kappale olisi noin 30 senttiä.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuntemani metallialan yrittäjä kertoi, että heillä eräs tuotannon osa maksaa omakustannushintaan 40 €/h. Virosta vastaavan työn saa 25 €/h (en usko, että hänellä oli mitään syytä valehdella minulle, täysin ulkopuoliselle henkilölle.) Hän joutui irtisanomaan kyseistä prosessia hoitaneet henkilöt ja alkamaan ostamaan Virosta, koska ei ollut mitään keinoa pärjätä kilpailijoille, jotka olivat jo alkaneet tehdä samaa.

Sinänsä tämä ei liity kilpailukykysopimukseen, koska tarpeeksi merkittävän hintaeron kohdalla muutaman prosentin alennus tuotantohintoihin ei merkitse mitään. Suomalaisen työelämän kannalta olennaista on että, kun työpaikkoja väistämättä häviää, niiden tilalle täytyisi saada syntymään jotain uutta. Vanhoja työpaikkoja ei tarvitse (eikä voi) suojella, mutta uusien syntymistä voi edistää - ennen kaikkea esteitä poistamalla.

TEM:n tuoreimman tutkimuksen Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2015 (PDF) mukaan vuonna 2015 työpaikkoja syntyi n. 840 per arkipäivä ja tuhoutui n. 880 per arkipäivä. Tämä lukema saadaan käännettyä vain, jos työllistäminen muuttuu tavalla tai toisella kannattavammaksi niiden uusien työpaikkojen kohdalla - ei vanhojen...
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Tuntemani metallialan yrittäjä kertoi, että heillä eräs tuotannon osa maksaa omakustannushintaan 40 €/h. Virosta vastaavan työn saa 25 €/h (en usko, että hänellä oli mitään syytä valehdella minulle, täysin ulkopuoliselle henkilölle.) Hän joutui irtisanomaan kyseistä prosessia hoitaneet henkilöt ja alkamaan ostamaan Virosta, koska ei ollut mitään keinoa pärjätä kilpailijoille, jotka olivat jo alkaneet tehdä samaa.

En tiedä pitääkö kuulemani juttu paikkaansa joten isolla varauksella, mutta parin suun kautta olen kuullut, että Virostakin on nykyään hankala löytää oikeasti päteviä kavereita metallialalle. Tämä johtuu kuulemma yksinomaan siitä, että ne osaavimmat kaverit ovat jo Suomessa ja Helsingissä. Ns. bulkkihommaa pystytään pyörittämään virolaisilla, mutta mutta muuten sekin alkaa jo hintojen ja laadun suhteen olla liian vaivalloista hyötyihin nähden.
 

Tuamas

Jäsen
Osittain samasta syystä suurin ulkoistamisvimma Aasiaankin on vähenemään päin.

Joko laatu tai kommunikaatio pätkii sen verran pahasti, että lopulta 5€/tunti tuottaa vähemmän kuin 40€/tunti, kun kaikki kerrannaisvaikutukset lasketaan.

Sinänsä toki viimeinen virhe mitä Suomessa voidaan tehdä, on panostaa bulkkituotantoon, vaan mitä erikoistuneempaa tuotantoa tai parhaimmillaan palvelua tuotetaan, sitä parempi kansantaloudelle.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
@Daespoo; kahvit lensivät paidalle ja housuille tuosta "Olet vihreä...." -kommentista. Anyhow. Ohessa EVA:n blogipohdintaa yleissitovuuden vaikutuksista Suomen elinkeinoelämälle. Pdf-osuudessa tarkempaa analyysiä. Blogipostaajana Henna "Hyvä Veli" Hopia.....

EVA - Elinkeinoelämän Valtuuskunta » Suomessa yleissitovuus on poikkeuksellisen kattavaa

Hienoa että sait kahvit lentämään, ehkä ensi kerralla vastaat vähän kattavammalla otteella. Pisteet siitä että tiedostat yleissitovuuden ongelmat.

Kuten Edustaja ansiokkaasti paasaa, valtion tulisi helpottaa näiden yritysten syntyä ja kasvua. Ei se teollisuuden kustannuskilpailukyky (joka sitä paitsi on hyvällä tasolla) ratkaise kansantaloudellisesti mitään vaikka kyseinen teollisuus onkin merkittävin veronmaksaja..

Voi veljet...Teollisuuden kustannuskilpailukyky on elintärkeä Suomelle ja ratkaisee kansantaloudellisesti hyvin paljon. En tajua miten kukaan normaalijärkinen voisi samassa lauseessa vättää ensiksi että teollisuuden kustannuskilpailukyvyllä ei ole merkitystä kansantalouden osalta ja heti perään toteaa että teollisuus on merkittävin veronmaksaja.

Uskomatonta.

Hallitusohjelman tavoite yksikkötyökustannusten alentamisesta 5% vaikka ne kilpailijamaita alhaisemmat.

Virta päälle, about jokaikinen ekonomisti ay-liikkeestä Suomen pankkiin on julkisesti tiedostanut Suomen kilpailukykyongelman, sen nopein korjaus tapahtuu nimenomaan palkkojen kautta kun valuutan arvoon ei voida suoraan vaikuttaa.

Se että EK:ssakin viitsitään todeta faktat koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysleikkausten järjellisyydestä ei ole mikään todiste sille etteikö Suomen (porvareiden) talouspolitiikka sataisi enemmän teollisuuden kuin kansantalouden pussiin. Myönnäthän sinä sen kai itsekin että sataa.

"kun Suomesta lähti kuppa niin tilalle tuli kateus". Tämä lentävä lause elää ja voi hyvin suomalaisten punavihreiden keskuudessa.

Täällä jotkut valittivat että Suomeen ei investoida mutta kuten yllä olevasta uutisesta voimme lukea rahaa maailmalta löytyy kyllä jos idea on hyvä ja kasvupotentiaalia nähdään.
Yhteisöverotus - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Miksi Suomeen ei tule ulkomaisia investointeja vaikka yritysten verotus on kevyempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, teollisen työn yksikköhinta on alempi kuin em. maissa? En tiedä mutta syyt eivät ole ne joita täällä on lueteltu.

No kerro mitä ne syyt sitten ovat? Työn hinta pitää aina suhteuttaa tuottavuuteen ja jalostusasteeseen ja faktisesti Suomen kilpailukyky on heikentynyt rajusti viimeisen 10v sisällä.

Päälle vielä lakkoherkkä ay-liike niin ei tarvitse ihmetellä miksi ulkomaiset investoinnit eivät kasva.

Koko juttu lähti liikkeelle siitä että sinä ja Edustaja olitte sitä mieltä että Venäjän läheisyys selittää ulkomaisten investointien vähyyden Suomeen. .

Onko oikeasti joku muka väittänyt moista vai rakentelitko itsellesi olkiukkoja?

Tästä olen eri mieltä, osittain. Kokoomus on ainoa puolue RKP:n ohella, jota yrittäjyys aidosti kiinnostaa.

Itse olin samassa uskossa aikaisemmin mutta nykyään en tähän usko, joskin Kokoomus/RKP on vähemmän paha kuin muut vaihtoehdot.

Osittain samasta syystä suurin ulkoistamisvimma Aasiaankin on vähenemään päin.

Joko laatu tai kommunikaatio pätkii sen verran pahasti, että lopulta 5€/tunti tuottaa vähemmän kuin 40€/tunti, kun kaikki kerrannaisvaikutukset lasketaan.
.

Suurin ongelma on se että Kiina/Intia -akselilla palkat kasvavat ~10% vuositasolla mutta tuottavuus ei, se mikä nyt voisi olla kannattavaa ei sitä ehkä ole 3-5v päästä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Itse olin samassa uskossa aikaisemmin mutta nykyään en tähän usko, joskin Kokoomus/RKP on vähemmän paha kuin muut vaihtoehdot.

Tuo lienee parempi määritelmä... Oman kokemukseni perusteella koen, että yrittäminen Suomessa on suhteellisen helppoa. Se vaatii ainoastaan sen, että tietää mitä tekee ja on tuotteistanut tekemisensä alusta loppuun. Toisin sanoen, omaa realistisen arvion siitä, mitä tavoittelee, mitä tekee ja miten tekee saavuttaakseen tavoitteensa. Iso osa itkuista, joihin joskus törmää, kertoo siitä, että liikeideaa ei alunperin ollut. Siitä on paha päättäjiä syyttää.

Nykyisen hallituksen osalta ohjelma oli yrittämisen kannalta hyvä, mutta plussalle taidetaan jäädä, vaikka paikallinen sopiminen ei ole lopulta sitä, mitä sen pitäisi olla ja mitä hallitus tavoitteli.
 
Voi veljet...Teollisuuden kustannuskilpailukyky on elintärkeä Suomelle ja ratkaisee kansantaloudellisesti hyvin paljon. En tajua miten kukaan normaalijärkinen voisi samassa lauseessa vättää ensiksi että teollisuuden kustannuskilpailukyvyllä ei ole merkitystä kansantalouden osalta ja heti perään toteaa että teollisuus on merkittävin veronmaksaja.

Uskomatonta.

Virta päälle, about jokaikinen ekonomisti ay-liikkeestä Suomen pankkiin on julkisesti tiedostanut Suomen kilpailukykyongelman, sen nopein korjaus tapahtuu nimenomaan palkkojen kautta kun valuutan arvoon ei voida suoraan vaikuttaa.
Jälkiviisaana voidaan tietysti todeta että kaikki tämän laman aikana tehdyt palkankorotukset olisi pitänyt jättää tekemättä, mutta helppohan se nyt on sanoa kun tilannekuva on täysin erilainen kuin tuolloin jolloin mainitsemasi ekonomistit eivät tiedostaneet kyseistä kilpailukykyongelmaa vaan luulivat että kun laitetaan Nokiaan Windows ja pidätetään hetki hengitystä niin kännykät ja paperit alkavat taas mennä kaupaksi kuten ennenkin, ja sopivat siksi palkankorotuksista.

En väitä etteikö teollisuuden kustannuskilpailukyvyllä olisi merkitystä, vaan että tämä marginaalinen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen palkanalennuksin (kiky) joka sinänsä on hyvä juttu, ei käännä kansantaloutta kasvu-uralle. Työttömyys, kiinnostavien vientituotteiden puute, kikyn ja velkapelottelijoiden massiivisten leikkauksien vaikutus talouskasvua ylläpitävään kotimaiseen kysyntään pitävät huolen siitä että (porvareiden) omilla toimilla emme lyhyellä tähtäimellä nouse. Pitkällä tähtäimellä asiat suhteessa tehtyyn politiikkaan ovat vielä synkemmin johtuen koulutus-, tutkimus- ja tk-leikkauksista.

Mutta kai se homma hoituu näin muiden euromaiden perässäkin raahautuen, kun porvarithan kuulemma ymmärtää talousasioista ja hoitaa taloutta vastuullisesti.

Edit. p.s. Andersson-ketjussa tais jäädä parit kysymykset auki.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jälkiviisaana voidaan tietysti todeta että kaikki tämän laman aikana tehdyt palkankorotukset olisi pitänyt jättää tekemättä, mutta helppohan se nyt on sanoa kun tilannekuva on täysin erilainen kuin tuolloin jolloin mainitsemasi ekonomistit eivät tiedostaneet kyseistä kilpailukykyongelmaa vaan luulivat että kun laitetaan Nokiaan Windows ja pidätetään hetki hengitystä niin kännykät ja paperit alkavat taas mennä kaupaksi kuten ennenkin, ja sopivat siksi palkankorotuksista.
Vaikka olen samaa mieltä jälkiviisauden hyödöllisyydestä, niin ei kai nyt ekonomistit mistään palkankorotuksista tai käyttöjärjestelmistä päätä.

Parasta olisikin ettei työmarkkinajärjestöillä jotka asioista päättävät olisi nykyisenlaista valtaa joka heillä yleissitovuuden myötä on. Menkööt huonojen sopimuksien tekijät konkurssiin mutta eivät hinaisi mukanaan koko maata.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hyvä huomio kielikukkasestani, ideologit päättävät ja ekonomistit palkataan keksimään perustelut.
Ei nyt ihan vieläkään aukea, että mitä ideologiaa työmarkkinaosapuolet edustavat. Työnantajat jotain austernityä ja työntekijät keynesiläistä laskukauden elvytystä?
En myöskään tiedä mitä ideologiaa kännyköiden käyttikset edustavat, paitsi androidit varmaan piraattipuoluetta ja olisi winkkarit sitten konservatiivisiä?
 
Ei nyt ihan vieläkään aukea, että mitä ideologiaa työmarkkinaosapuolet edustavat. Työnantajat jotain austernityä ja työntekijät keynesiläistä laskukauden elvytystä?
En myöskään tiedä mitä ideologiaa kännyköiden käyttikset edustavat, paitsi androidit varmaan piraattipuoluetta ja olisi winkkarit sitten konservatiivisiä?
No jopas on hauskaa hassuttelua.

Työmarkkinaosapuolet edustavat jäseniään jotka sopivat tuottamansa kakun jakamisesta lyhyellä tähtäimellä. Ideologia liittyy tähän sopimiseen siten, että työmarkkinajärjestöissä ja niiden ulkopuolella esim. kakusta oman siivunsa verottavalla julkishallinnolla on sopimiseen vaikuttamassa ideologeja jotka uskovat kukin omaavansa parhaan reseptin pitkän tähtäimen kakun kasvuun.

Mikäli Suomen talouden rakennemuutoksen laajuus olisi ymmärretty viisi vuotta sitten niin tuolloin vallalla olleet ideologit ideologiaansa katsomatta olisivat yksissä tuumin jättäneet nuo korotukset tekemättä, kuten nyt yksissä tuumin sovittiin askeleesta takaisinpäin. Noin muutoin siellä taitavat kamppailla jonkinlainen uusliberalismi ja jonkinlainen konservatiivinen sosiaalidemokratia, joista kummastakin taitaa olla vain lähinnä haittaa tällä ajanhetkellä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No jopas on hauskaa hassuttelua.

Työmarkkinaosapuolet edustavat jäseniään jotka sopivat tuottamansa kakun jakamisesta lyhyellä tähtäimellä. Ideologia liittyy tähän sopimiseen siten, että työmarkkinajärjestöissä ja niiden ulkopuolella esim. kakusta oman siivunsa verottavalla julkishallinnolla on sopimiseen vaikuttamassa ideologeja jotka uskovat kukin omaavansa parhaan reseptin pitkän tähtäimen kakun kasvuun.
Kiitoksia vilpittömistä kehuista.

Yleensä kun Jatkoajassa puhutaan ideologioista niin sillä tarkoitetaan epärationaalista toimintaa joka voidaan perustella vain ideologialla. Nähdäkseni työmarkkinaosapuolien omien etujen ajaminen on vähintäänkin lyhyellä tähtäimellä rationaalista toimintaa. Tämä toisaalta tarkoittaa ettei kumpikaan osapuoli aja yhteiskunnan etua eli sitä ei neuvotteluissa aja kukaan. Siksi kulloiseenkin lopputulokseen tuleekin suhtautua sillä asenteella.

Se muuten hieman huvittaa ja mietityttää niin kun vajaa 10v sitten sovittiin massiivisista palkankorotuksista niin siitä ei seurannut havaittavissa olevaa talouskasvua aiheuttavaa kysynnän kasvua. Nyt kuitenkin kun on todettu että palkankorotukset olivat ylimitoitettuja, niin niitä ei kuitenkaan voida perua sillä tuostahan ilman muuta seuraisi niin radikaali kysynnän lasku että seurauksena olisi hirveä lama.

Matemaattisesti tämän voi todistaa kaavalla 0 + 10 - 10 = -5
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Se muuten hieman huvittaa ja mietityttää niin kun vajaa 10v sitten sovittiin massiivisista palkankorotuksista niin siitä ei seurannut havaittavissa olevaa talouskasvua aiheuttavaa kysynnän kasvua. Nyt kuitenkin kun on todettu että palkankorotukset olivat ylimitoitettuja, niin niitä ei kuitenkaan voida perua sillä tuostahan ilman muuta seuraisi niin radikaali kysynnän lasku että seurauksena olisi hirveä lama.

Matemaattisesti tämän voi todistaa kaavalla 0 + 10 - 10 = -5
Mielestäsi kysyntään ei ole vaikutusta sillä, että viimeisen 10 vuoden aikana yleinen hintataso (kts. vaikka kuluttajahintaindeksi tai elinkustannusindeksi) on noussut n. 20 %? Kyllä minulle sopii palkkojen palautus v. 2006 tasolle, mutta kannattaisi palauttaa sitten vuokrat jne. kanssa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mielestäsi kysyntään ei ole vaikutusta sillä, että viimeisen 10 vuoden aikana yleinen hintataso (kts. vaikka kuluttajahintaindeksi tai elinkustannusindeksi) on noussut n. 20 %? Kyllä minulle sopii palkkojen palautus v. 2006 tasolle, mutta kannattaisi palauttaa sitten vuokrat jne. kanssa.
Mihin tuo 20% perustuu?
Tuon tilaston mukaan inflaatio on näinä vuosina on ollut n.prosentin luokkaa ja on nyt nollassa. Lisäksi perusteltua on todeta, että vuosien 2006-2009 pieni piikki oli suoraa seurausta palkankorotuksista. Ehkä tuo jäljellä jäävä muutama prosentti voitaisiin huomioida.
http://www.findikaattori.fi/verti/G...kaattori/talous/inflaatio&x=800&y=600&lang=fi
 

Tuamas

Jäsen
Mihin tuo 20% perustuu?
Tuon tilaston mukaan inflaatio on näinä vuosina on ollut n.prosentin luokkaa ja on nyt nollassa. Lisäksi perusteltua on todeta, että vuosien 2006-2009 pieni piikki oli suoraa seurausta palkankorotuksista. Ehkä tuo jäljellä jäävä muutama prosentti voitaisiin huomioida.
http://www.findikaattori.fi/verti/G...kaattori/talous/inflaatio&x=800&y=600&lang=fi

Olettaisin että tähän:
Tilastokeskus -
(Tilastokeskus, Elinkustannusindeksi)

Pisteluvut:
5/2016 1912
5/2006 1623

Muutos 289 eli nousua noin 17,8%
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Mihin tuo 20% perustuu?
Tuon tilaston mukaan inflaatio on näinä vuosina on ollut n.prosentin luokkaa ja on nyt nollassa. Lisäksi perusteltua on todeta, että vuosien 2006-2009 pieni piikki oli suoraa seurausta palkankorotuksista. Ehkä tuo jäljellä jäävä muutama prosentti voitaisiin huomioida.
http://www.findikaattori.fi/verti/G...kaattori/talous/inflaatio&x=800&y=600&lang=fi
Tuamas jo linkkasikin tarkat lukemat EKI:n osalta, vastaavasti samalle aikavälille kuluttajahintaindeksi on noussut käytännössä saman verran, n. 17,9 %. Saman näkee tuosta itse linkkaamastasi käyrästä, ihan vaikka pisteintegrointina laskemalla vuosittaiset arvot yhteen väliltä 2007-2016.

Ja ennen kuin palstan oikeistosiipi pillastuu, niin todettakoon myös ansiotason nousseen tällä välillä - jopa enemmän. Tarkemmin, pienimmän liksan desiilissä nousua välillä 2006-2014 (tuorein palkkarakennetilasto) on 23,7 %, mediaaniliksassa 25,7 % ja suurimmassa desiilissä 26,6 %. Näiden lukujen erotuksesta varmaan päästään taas tähän Sipilän 5 %:iin. Pointti kuitenkin on se, että ei ostovoimaan ole mitään massiivista ylijäämää jäänyt jemmaan, ja palkkojen laskulla olisi varmasti negatiivinen vaikutus kysyntään.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja ennen kuin palstan oikeistosiipi pillastuu, niin todettakoon myös ansiotason nousseen tällä välillä - jopa enemmän. Tarkemmin, pienimmän liksan desiilissä nousua välillä 2006-2014 (tuorein palkkarakennetilasto) on 23,7 %, mediaaniliksassa 25,7 % ja suurimmassa desiilissä 26,6 %. Näiden lukujen erotuksesta varmaan päästään taas tähän Sipilän 5 %:iin. Pointti kuitenkin on se, että ei ostovoimaan ole mitään massiivista ylijäämää jäänyt jemmaan, ja palkkojen laskulla olisi varmasti negatiivinen vaikutus kysyntään.

PK-yritykset luovat lähes kaikki Suomen uudet työpaikat. Jos niiden kustannustaso alenee, PK-yritysten valmiudet uusiin investointeihin ja sitä kautta uusiin työpaikkoihin paranevat. Suuressa kuvassa kyse on myös Suomen ns. kustannuskilpailukyvystä EU:n sisällä. Jos kustannuskilpailukyky kasvaa, vientikin kasvaa. Jos vienti kasvaa, BKT kasvaa.

Tällä kertaa en linkitä aiemmin linkittämiäni tutkimuksia ja lukuja. Halukkaat voivat kaivella ne tästä ketjusta tai googlata esimerkiksi kustannuskilpailukyky Lauri Kajanoja Suomen Pankki tai Juha Tervala Helsingin Yliopisto fiskaalisen devalvaation vaikutukset.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ja ennen kuin palstan oikeistosiipi pillastuu, niin todettakoon myös ansiotason nousseen tällä välillä - jopa enemmän. Tarkemmin, pienimmän liksan desiilissä nousua välillä 2006-2014 (tuorein palkkarakennetilasto) on 23,7 %, mediaaniliksassa 25,7 % ja suurimmassa desiilissä 26,6 %. Näiden lukujen erotuksesta varmaan päästään taas tähän Sipilän 5 %:iin. Pointti kuitenkin on se, että ei ostovoimaan ole mitään massiivista ylijäämää jäänyt jemmaan, ja palkkojen laskulla olisi varmasti negatiivinen vaikutus kysyntään.
Oikeistosiipi saa vastata omasta puolestaan mutta minun pointtini on, että palkankorotusten merkitystä ostovoimaan usein liioitellaan, koska sitä halutaan käyttää poliittisena vipuvartena, jolla pyritään estämään oman ideologian vastaisen politiikan harjoittaminen. Ostovoima ei nouse tai laske läheskään samassa suhteessa palkanmuutoksiin, sillä muutokset heijastuvat suoraan vuokra- yms hintoihin.

Pitää silti korostaa että en minä ole vakavissani ajamassa palkanalennuksia. Se on käytännössä poliittisesti mahdotonta; ajallisesti juna meni jo enkä muutenkaan halua sortua jälkiviisasteluun.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vaikka tätä asiaa on avattu monta kertaa uudelleen, avattakoon vielä kerran. Suomen yksi suurimmista ongelmista on tehdasteollisuuden toimialarakenne. Paperiteollisuuden osuus Suomen viennistä on edelleen suuri ja sen tuotteiden hinnat laskeneet. Elektroniikkateollisuuden osuus oli Nokian suuruuden aikaan merkittävä, ja senkin hinnat laskivat. Niinpä Suomessa tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus on laskenut, mutta yksikkötyökustannukset ovat nousseet.

Jos Suomen kustannuskilpailukyky on parannettavissa muulla tavalla kuin ns. sisäisellä inflaatiolla, uskoisin että sitä olisi jo kokeiltu. Opposition esitykset työajan lyhentämisestä, mutta samasta kokonaispalkalla, ovat aika kädettömiä ratkaisuja. Tätä ovat tarjonneet ainakin vassarit ja vihreät, joskin jälkimmäiset puhuvat tyylilleen epämääräisesti mm. "pelkkä jäykkä työajan lyhentäminen ei riitä" jne.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suurin vientityönantajaliitto, Metsäteollisuus, otti ja lähti EK:sta. Päätös astuu voimaan ensi vuoden alkupuolella. Metsäteollisuus katsoi, että jo pitempään on käsiin jäänyt vain vesitettyjä kompromisseja.

Ymmärrän Metsäteollisuuden näkökannan. Kiky on sisällöltään aivan jotain muuta, mitä Suomi tarvitsisi. Ennen kaikkea paikallinen sopiminen on hiertänyt ja nyt sovittu kompromissien kompromissien kompromissi on itseasiassa pelkkää vatulointia Suomen talousongelmien osalta: vähän oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Iso osa itkuista, joihin joskus törmää, kertoo siitä, että liikeideaa ei alunperin ollut. Siitä on paha päättäjiä syyttää.

Liikeidea lienee kaikilla, liian usein idea on vain perseestä. Yrittämisen ja tärkeämmin työllistämisen suuria esteitä on jäykät säännöstöt jotka estävät paikallisen sopimisen tehokkaasti. Nimimerkillä miten kerrot työntekijälle ettei voi ottaa häntä normipalkalla sunnuntaina duuniin vaikka kuinka hän olisi tyytyväinen normipalkkaan ja sen jälkeet teet itse sunnuntaiduunit ko. syystä.

Jälkiviisaana voidaan tietysti todeta että kaikki tämän laman aikana tehdyt palkankorotukset olisi pitänyt jättää tekemättä, mutta helppohan se nyt on sanoa kun tilannekuva on täysin erilainen kuin tuolloin jolloin mainitsemasi ekonomistit eivät tiedostaneet kyseistä kilpailukykyongelmaa vaan luulivat että kun laitetaan Nokiaan Windows ja pidätetään hetki hengitystä niin kännykät ja paperit alkavat taas mennä kaupaksi kuten ennenkin, ja sopivat siksi palkankorotuksista.

Tähän vastattiinkin jo, jos ekonomeja oltaisiin oikeasti kuunneltu niin 2007->2012 palkankorotukset olisivat olleet jotain ihan muuta ja ne oltaisiin päätetty ihan jossain muualla kuin Hakaniemessä ja Etelärannassa. Klassinen esimerkki jäykkien työmarkkinoiden ongelmista jotka realisoituvat työttömyytenä.

En väitä etteikö teollisuuden kustannuskilpailukyvyllä olisi merkitystä, vaan että tämä marginaalinen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen palkanalennuksin (kiky) joka sinänsä on hyvä juttu, ei käännä kansantaloutta kasvu-uralle.

Ei mutta KiKy on yksi asia jolla kilpailukykyä parannetaan ja kilpailukyvyn parantaminen noin yleisesti on se joka kääntää talouden kasvu-uralle.

Työttömyys, kiinnostavien vientituotteiden puute, kikyn ja velkapelottelijoiden massiivisten leikkauksien vaikutus talouskasvua ylläpitävään kotimaiseen kysyntään pitävät huolen siitä että (porvareiden) omilla toimilla emme lyhyellä tähtäimellä nouse. Pitkällä tähtäimellä asiat suhteessa tehtyyn politiikkaan ovat vielä synkemmin johtuen koulutus-, tutkimus- ja tk-leikkauksista.

Höpöhöpö. Työttömyys on täysin poliittinen valinta, keinot sen poistamiseen on olemassa mutta ideologiat ja betoniin valetut valtarakenteet estävät näiden keinojen käyttämisen. Ja turha mussuttaa mistään porvareiden toimista, Vihreiden, demareiden ja vassujen mukana ollessa hallitus teki rajuja leikkauksia julkisiin menoihin ja koulutukseen, nosti veroja ja teki muutenkin kaikkea sitä mistä huutelet nyt.

Pitkällä tähtäimellä asioiden hyvyys/huonous riippuu ainoastaan siitä kykeneekö mikään hallitus tekemään oikeita rakenteellisia uudistuksia, kaikki muu on kosmeettista siihen verrattuna.

Edit. p.s. Andersson-ketjussa tais jäädä parit kysymykset auki.

Käynpä katsomassa mitä on jäänyt vastaamatta.

Oikeistosiipi saa vastata omasta puolestaan mutta minun pointtini on, että palkankorotusten merkitystä ostovoimaan usein liioitellaan, koska sitä halutaan käyttää poliittisena vipuvartena, jolla pyritään estämään oman ideologian vastaisen politiikan harjoittaminen. Ostovoima ei nouse tai laske läheskään samassa suhteessa palkanmuutoksiin, sillä muutokset heijastuvat suoraan vuokra- yms hintoihin.

Vasemmiston ja ay-liikkeen mantrat ovat noususuhteessa "meillä on varaa palkankorotuksiin" ja laskusuhdanteessa "kotimainen ostovoima pitää turvata palkankorotuksilla". Odotan sitä hetkeä kun Antti Rinteeltä ja kumppaneilta kysytään vaalitenteissä milloin EI ole aika palkankorotuksille.

Ymmärrän Metsäteollisuuden näkökannan. Kiky on sisällöltään aivan jotain muuta, mitä Suomi tarvitsisi. Ennen kaikkea paikallinen sopiminen on hiertänyt ja nyt sovittu kompromissien kompromissien kompromissi on itseasiassa pelkkää vatulointia Suomen talousongelmien osalta: vähän oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi.

Tämä on taas yksi askel työmarkkinakorporaatioiden valta-aseman purkamisessa. Kauan sitä onkin odoteltu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös