Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 218 189
  • 2 038

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tottakai viennin kasvu on positiivinen indikaattori talouskasvulle. Monet luvut näyttävät nyt siltä, että Suomi olisi päässyt pahimman vaiheen yli, mutta toisaalta epävarmuustekijöitä on paljon ja pitkälle aikavälille edelleen.

Olisi parempi muotoilla, että viennin kasvu olisi positiivinen indikaattori talouskasvusta. Mutta vienti laski 11 prosenttia huhtikuussa 2016 vrt huhtikuu 2015.

Tulli - Tavaroiden ulkomaankauppa

Ainakin Danske Bankin ekonomisten mukaan odotettua ripeämpi talouskasvu johtui kotitalouksien luottamuksen paranemisesta ja rakentamisen noususta. Suuri osa yksityisen kulutuksen noususta tuli päivittäistavaroiden ja palveluiden puolelta. Yksityisen kulutuksen volyymi nousi tammi-maaliskuussa 1.7 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityisen kulutuksen volyymista on poistettu hintojen muutosten vaikutus.

Tällä hetkellä Suomen talouskasvu nojaa on siten yksityisen kulutuksen varassa kun BKT kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 2016 noin 1.6 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on ollut jo kuusi vuotta alijäämäinen, minkä vuoksi julkinen velka on kasvanut voimakkaasti. Velka kaiketi jo ylitti 68 % suhteessa BKT:hen ja on vuonna 2017 arviolta yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkatilanteeseen. Velkaantumisvauhti on huolestuttava, koska Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot pitkittyneen taantuman, työikäisen väestön määrän supistumisen ja teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi.

Toisin sanoen, vaikka Suomen vientimaissa on selvää taloudellista kasvua, Suomen viennissä ei ole, vaan se on selvästi vuoden 2007 tasoa alempana ja on pudonnut mainitun 11 prosenttia vuositasollakin. En tiedä ymmärtääkö hallitus, mistä tämä johtuu, mutta jos ymmärtää, toivoisi vähitellen jotain tekoja.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toki tuossa on vain tavaroiden vienti, palveluiden viennissä (2015 yhteensä 16,9mrd€, kasvua edellisvuoteen 15%) lepää nähdäkseni kansantaloutemme tulevaisuus..

Totta. Ajelinpa miinaan eli tein virheen, kun en huomannut, että palvelut tuosta puuttuivat kokonaan. Ja samaa mieltä, niissä on pitkälti tulevaisuus.
 

Tuamas

Jäsen
Olen myös kysellyt näiltä em. yritysjohtajilta tästä palkkojen vaikutuksesta yrittämiseen Suomessa ja kaikki olivat samaa mieltä kuin itsekin, eli tottakai ne vaikuttavat, mutta sitä ylikorostetaan Suomessa aivan hillittömästi ja suurimmat syyt heikkoon nykytilanteeseen kuten riistoverotus (+ osin byrokratia ja valuutta) vaietaan lähes kokonaan. Tämän ilmiön taustaksi on arveltu epäpyhää allianssia Suomen poliittisen eliitin ja globaalien suuryritysten kesken. Poliittisen eliitin intresseissä on ylläpitää korkeita veroja ja globaalien suuryritysten intresseissä madaltaa palkkatasoa. Globaalit suuryritykset kykenevät myös osittain kiertämään Suomen verotuksen, joten se ei ole niille monissa tapauksissa suurikaan ongelma.

Sinänsä verotuksen näkeminen suurimpana ongelmana on näköalattomuutta ja kyvyttömyyttä verotuksen optimointiin, varsinkin hiukkaakaan isommissa firmoissa.

Suomi ei verota yrityksiä mitenkään poikkeuksellisen paljon, eikä Suomi ole mitenkään poikkeuksellisen byrokraattinen valtio. Tämä siis kun verrataan tärkeimpiin ja verrannollisiin kilpailijamaihin Saksaan, Ruotsiin ja ylipäätään Keski- ja Länsi-Eurooppaan.

Toki kilpailuetua maatasolla tulisi hakea verotusta keventämällä ja byrokratiaa karsimalla.
Tai oikeammin Suomen vero- ja yritystukijärjestelmä tulisi räjäyttää ja lähteä nollasta, tulee purkaa kaikki verovähennyshimmelit, lopettaa käytännössä kokonaan suurin osa yritystuista, rakentaa verolait siten että yritysten on pakko maksaa maakohtaiset verot ja optimoida yhteisöverotus esim. 5-10% tasolle.
 
Toisin sanoen, vaikka Suomen vientimaissa on selvää taloudellista kasvua, Suomen viennissä ei ole, vaan se on selvästi vuoden 2007 tasoa alempana ja on pudonnut mainitun 11 prosenttia vuositasollakin. En tiedä ymmärtääkö hallitus, mistä tämä johtuu, mutta jos ymmärtää, toivoisi vähitellen jotain tekoja.

Hallituksen näkemys lienee se, että johtuu hintakilpailukyvyn heikentymisestä. Mysteeri on se, ymmärtääkö hallitus, ettei hinnalla ole (lähes) mitään merkitystä, jos lisäarvo asiakkaalle on kohdillaan. Tästä syystä on suorastaan ääliömäistä leikata tutkimuksesta. Hyvä esimerkki on nyhtökaura, jolla on ihan mukava vientipotentiaali. Tuotteen kehittäjä Reetta Kivelä on tutkinut kauraa, sen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Lopputulos on hyvin tuotteistettu kaura-papuseos, jota myydään 20 €/kg.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hallituksen näkemys lienee se, että johtuu hintakilpailukyvyn heikentymisestä. Mysteeri on se, ymmärtääkö hallitus, ettei hinnalla ole (lähes) mitään merkitystä, jos lisäarvo asiakkaalle on kohdillaan. Tästä syystä on suorastaan ääliömäistä leikata tutkimuksesta. Hyvä esimerkki on nyhtökaura, jolla on ihan mukava vientipotentiaali. Tuotteen kehittäjä Reetta Kivelä on tutkinut kauraa, sen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Lopputulos on hyvin tuotteistettu kaura-papuseos, jota myydään 20 €/kg.

Mitä vientiin, kyseessä oli mun virhe. Tullin tilasto jonka linkitin, koski vain tavaravientiä. Kun mukaan otetaan palvelutkin, luvut näyttävät melkoisesti paremmalta. Hyvä niin.

Tutkimuksen osalta olen vastustanut leikkauksia alusta asti. Tästähän oli mm. syksyllä ja alkuvuodesta erilaista keskustelua. Ylipäätään tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkaus on typerää kaikissa muissa tapauksissa paitsi siinä, jos Suomesta halutaa luoda vääräntyyppinen bulkkimaa. Vääräntyyppinen siksi, että meillä palkat ovat bulkkimaaksi aivan liian korkeat. Sen toki ymmärrän, jos karsitaan turhia kuluja ja niin pitääkin tehdä. Tekniset alat ja niihin liittyvä tutkimus on omasta taustastani johtuen ns. sydäntä lähellä. Joskus viime kesänä Tekniikka ja Talous kirjoitti tekniikan tutkimuksen kärsivän leikkauksista eniten, koska mm. Tekes on mukana osassa ulkomaisten isojen teknisten yritysten investointeja Suomeen.
 
Hallituksen näkemys lienee se, että johtuu hintakilpailukyvyn heikentymisestä. Mysteeri on se, ymmärtääkö hallitus, ettei hinnalla ole (lähes) mitään merkitystä, jos lisäarvo asiakkaalle on kohdillaan. Tästä syystä on suorastaan ääliömäistä leikata tutkimuksesta. Hyvä esimerkki on nyhtökaura, jolla on ihan mukava vientipotentiaali. Tuotteen kehittäjä Reetta Kivelä on tutkinut kauraa, sen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Lopputulos on hyvin tuotteistettu kaura-papuseos, jota myydään 20 €/kg.
Tämäkin vaati sen, että innovaatioyrittäjä (Itkonen) sattui tuntemaan kyseisen elintarvikekemistin (Kivelä) ja houkutteli tämän "bruteforcettamaan" kauran lähtökohtanaan tällainen lopputuote jonka keksi lentokoneessa luettuaan yhdysvaltalaisesta kasviproteiiniyrityksestä.

Näin Itkonen visioi: "Minun Suomeni on sellainen, jossa käydään pitchaamassa sijoittajille nyhtökauraa, saadaan ne innostumaan, vuokrataan tehdas Järvenpäästä, käydään työkkärissä katsomassa, olisiko siellä innokasta työvoimaa, mietitään, montako raaskittaisiin palkata, ja ollaan että jes, ihan mahtavaa!"

Kuten Edustaja ansiokkaasti paasaa, valtion tulisi helpottaa näiden yritysten syntyä ja kasvua. Ei se teollisuuden kustannuskilpailukyky (joka sitä paitsi on hyvällä tasolla) ratkaise kansantaloudellisesti mitään vaikka kyseinen teollisuus onkin merkittävin veronmaksaja.

Valtio vain on näillä 2015 puoluekannatusvoimasuhteilla teollisuuden taskussa ja ajaa sen etuja joko vain uskotellen tai sitten itsekin luullen että tämä on myös kansakunnan etu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Valtio vain on näillä 2015 puoluekannatusvoimasuhteilla teollisuuden taskussa ja ajaa sen etuja joko vain uskotellen tai sitten itsekin luullen että tämä on myös kansakunnan etu.

Onko sulla tuosta jotain faktapohjaista näyttöä, jonka mukaan hallitus on tässä asiassa teollisuuden taskussa?

Itselläni on asiasta erilainen kuva. Jo ennen nykyistä hallitusta, mm. EK sekä iso joukko yritysjohtajia kampanjoi mm. Tekesin supistuksia ja eri yliopistojen kuten Aalto-yliopiston supistuksia vastaan:

Yritys- ja järjestöjohtajat esittävät Tekesin rahoitusvaltuuksien leikkauksen perumista | Tekes
Häkämies: Aalto-yliopiston ja tutkimusrahojen leikkaus olisi vakava isku kasvulle ja työllisyydelle | Elinkeinoelämän keskusliitto

Nykyisen halltuksen aikana vastaavia ulostuloja ei kaiketi ole tullut, mutta lasken sen johtuvaksi siitä, että on haluttu antaa rauha mm. Kiky-sopimiselle. Suomalaisen teollisuuden kanta tulee mielestäni hyvin selväksi Häkämiehen ja EK:n sekä yritysjohtajien aiemmissa ulostulossa.
 
Onko sulla tuosta jotain faktapohjaista näyttöä, jonka mukaan hallitus on tässä asiassa teollisuuden taskussa?
Hallitusohjelman tavoite yksikkötyökustannusten alentamisesta 5% vaikka ne kilpailijamaita alhaisemmat. Kun tämä perskekon uuskielellä yhteiskuntasopimukseksi naamioitu palkanalennus kaatui, uhkailivat legendaarisilla pakkolaeilla jotka olisivat iskeneet, eivät teollisuusyrityksiin, vaan julkisen sektorin pienipalkkaisiin naisiin. Sekin kaatui, saatiin kiky. Tämänkertainen raamisopimus tulonsiirrosta palkansaajilta yritysten omistajille.

Se että EK:ssakin viitsitään todeta faktat koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysleikkausten järjellisyydestä ei ole mikään todiste sille etteikö Suomen (porvareiden) talouspolitiikka sataisi enemmän teollisuuden kuin kansantalouden pussiin. Myönnäthän sinä sen kai itsekin että sataa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämänkertainen raamisopimus tulonsiirrosta palkansaajilta yritysten omistajille.

Alla olevasta linkistä voi poimia kuviot 2-7, joista selviää hyvin mistä on kysymys.

Kuinka paljon kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? – Euro ja talous

Se että EK:ssakin viitsitään todeta faktat koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysleikkauksista, ei ole mikään todiste sille etteikö Suomen (porvareiden) talouspolitiikka sataisi enemmän teollisuuden kuin kansantalouden pussiin. Myönnäthän sinä sen kai itsekin.

Minusta tässä on nyt kyse suuremmasta asiasta. Meillä on hallitus, joka jatkaa edeltäjiensä linjaa tukemalla kuolevaa teollisuutta ja ylipäätään kuolevia tai supistuvia aloja. Oikea tapa olisi tietenkin antaa niiden kuolla tai supistua, sillä täytyy olla täysin uuno ellei ymmärrä sitä, miten yritystukia käytetään ns. väärin eli niillä rahastetaan ennen ovien sulkemista. Samaan aikaan EK ja monet yritykset halusivat julkisuudessa satsauksia muualle kuten mm. korkean teknologian tutkimukseen ja investointeihin. EK pelaa ilman muuta edustajiensa pussiin, mutta onhan se kansantalouden kannalta helvettiä, että EK:n suunnalta tulee tutkimushankkeista fiksumpaa tekstiä kuin hallituksen.

Joka tapauksessa Suomen taloudessa ollaan nyt tilanteessa, jossa yksityinen kulutus on vähintään yhtenä vetojuhtana seuraavat 3-5 vuotta. Osa ekonomisteista näkee yksityisen kulutuksen merkityksen vielä paljon suurempana eli pitkälti sen varassa Suomen talous kasvaa... Tätä taustaa vasten erilaisten ostovoimaa supistavien etujen tms karsiminen ei palvele kansantaloutta.

e: lisätään nyt kaiken varalta se, että ansiosidonnainen työttömyysturva tuli pudottaa vähintäänkin 75 prosentin tasoon määrältään ja 50 prosenttiin kestoltaan, jotta ei tuettaisi työttömyyttä työllistymisen tukemisen sijasta. Tällöin päästäisiin vähitellen samaan linjaan muiden Pohjoismaiden kanssa. Samoin asumistuki tulisi lopettaa asteittain, koska suurin osa tuesta siirtyy vuokraan. Nämä kaksi mainittua ovat osa työn tekemiseen ja muuttamiseen liittyvää rakenneongelmaa samalla tavalla kuin yritystuet ovat monessa suhteessa.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Noniinno, hehkutettu ns. Tanskan malli on työttömyysturva joka on Suomen tasoa korkeampi, mutta kesto on lyhyempi.

Nähdäkseni ansiosidonnaisen keston leikkaus ja sen irrottaminen työttömyyskassoista olisi kansantalouden kannalta oikea suunta.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Mitä vientiin, kyseessä oli mun virhe. Tullin tilasto jonka linkitin, koski vain tavaravientiä. Kun mukaan otetaan palvelutkin, luvut näyttävät melkoisesti paremmalta. Hyvä niin.

Tutkimuksen osalta olen vastustanut leikkauksia alusta asti. Tästähän oli mm. syksyllä ja alkuvuodesta erilaista keskustelua. Ylipäätään tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkaus on typerää kaikissa muissa tapauksissa paitsi siinä, jos Suomesta halutaa luoda vääräntyyppinen bulkkimaa. Vääräntyyppinen siksi, että meillä palkat ovat bulkkimaaksi aivan liian korkeat. Sen toki ymmärrän, jos karsitaan turhia kuluja ja niin pitääkin tehdä. Tekniset alat ja niihin liittyvä tutkimus on omasta taustastani johtuen ns. sydäntä lähellä. Joskus viime kesänä Tekniikka ja Talous kirjoitti tekniikan tutkimuksen kärsivän leikkauksista eniten, koska mm. Tekes on mukana osassa ulkomaisten isojen teknisten yritysten investointeja Suomeen.

Suomalaisella terveysteknologialla menee lujaa: viennissä jälleen uusi ennätys | Yle Uutiset | yle.fi

Minua häiritsee talouskeskustelussa se, että kaikki alat ja yritykset laitetaan yhteen nippuun kun puhutaan viennin vetämättömyydestä, ihan valtion johtoa myöten. Täällä on paljon yrityksiä ja aloja (palveluvienti) joilla vienti vetää ihan hyvin, minusta pitäisi mennä enemmän lukujen taakse ja katsoa, millä aloilla ja yrityksillä vienti sakkaa ja pyrkiä löytämään lääkkeet näiden alojen ja yritysten auttamiseksi.

Suomalaiset kasvuyritykset Euroopan kärjessä pääomasijoitusten haalimisessa | Yle Uutiset | yle.fi

Täällä jotkut valittivat että Suomeen ei investoida mutta kuten yllä olevasta uutisesta voimme lukea rahaa maailmalta löytyy kyllä jos idea on hyvä ja kasvupotentiaalia nähdään.
Yhteisöverotus - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Miksi Suomeen ei tule ulkomaisia investointeja vaikka yritysten verotus on kevyempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, teollisen työn yksikköhinta on alempi kuin em. maissa? En tiedä mutta syyt eivät ole ne joita täällä on lueteltu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Miksi Suomeen ei tule ulkomaisia investointeja vaikka yritysten verotus on kevyempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, teollisen työn yksikköhinta on alempi kuin em. maissa? En tiedä mutta syyt eivät ole ne joita täällä on lueteltu.

Syitä - siis minusta - on täällä kyllä varmaan kerrottu, mutta ne ovat varsin hajallaan, ja osittain eri ketjuissakin. Itse olen nostanut esille mielestäni yhden oleellisen syyn, jota harvoin pohditaan. Suomea pidetään riskisijoituksena vrt Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan. Suomella on noin 1 300 km maarajaa Venäjän kanssa eikä Suomi ole NATO:n jäsen. Jälkimmäinen ei ole mikään investointeja automaattisesti lisäävä asia, mutta saattaisi hieman auttaa kuitenkin. Suomen osalta riski on kuitenkin aina Venäjä, Venäjä, Venäjä - ja se näkyy kiinnostuksessa Suomea kohtaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hyvä kirjoitus, @Edustaja ja palaan asiaan paremmalla ajalla tarkemmin. Pikaisesti sen verran, että Suomen ylimääräinen maksuerä sijainnistaan vrt Keski-Eurooppa tai edes Ruotsi (josta pääsee sillan kautta) ja Neuvostoliiton ajoilta - ja jopa jo sotakorvausten ajoilta - periytyvä teollisuuden yksipuolisuus ovat merkittäviä ongelmia.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena. Rahdin osuus lopputuotteen hinnasta on vielä marginaalisempi kuin työvoimakustannukset. Jos salibandymailojen valmistaja Exel rahtasi täällä valmistetut lavat ja varret kokoonpantavaksi Kiinaan ja valmiit tuotteet takaisin ei rahdin osuudella ole juuri merkitystä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena. Rahdin osuus lopputuotteen hinnasta on vielä marginaalisempi kuin työvoimakustannukset. Jos salibandymailojen valmistaja Exel rahtasi täällä valmistetut lavat ja varret kokoonpantavaksi Kiinaan ja valmiit tuotteet takaisin ei rahdin osuudella ole juuri merkitystä.

En tunne mailan valmistuksen prosessia, mutta ei kai niitä mailoja rahdattu Kiinaan, jossa ruuvattiin niillä parilla ruuvilla lapa varteen ja sitten vielä grippi varren ympärille? ;)
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
En tunne mailan valmistuksen prosessia, mutta ei kai niitä mailoja rahdattu Kiinaan, jossa ruuvattiin niillä parilla ruuvilla lapa varteen ja sitten vielä grippi varren ympärille? ;)

Kyllä, nimenomaan näin toimittiin ja kokoonpanon jälkeen valmiit mailat konttiin ja takaisin pohjoismaiden markkinoille. Olivat Exelillä laskeneet että rahti on halvempi kuin suomalainen työ. Merikonttiin menee melko paljon noita mailoja ja työn hinta oli noin 10 vuotta sitten Kiinassa todella halpa. Tämän päivän käytännöistä en tiedä, näin toimittiin siis n.10 vuotta sitten.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena.

Vähän aikaa sulta tuli asiallista tekstiä, mutta nopeasti se sitten loppuikin. Ei muuta tarvittu kuin Venäjän mainitseminen riskinä...

Jokainen maa arvioidaan sijoittajan näkökulmasta ns. riskianalyysina. Maailmasta löytyy useita tahoja, jotka tekevät maariskiarvioita. Mitä aggressiivisemmin Venäjä toimii, sitä lähempänä on tilanne, jossa Suomen riskit nousevat sijoittajan näkökulmasta. Kun lähellä NATO:a on arvioitu, että Venäjän seuraava kohde on Baltia jollain tasolla, Suomen tilanne vaikeutuu entisestään. Tällä hetkellä ei akuuttia ole:

Venäjästä uhkaa tulla Suomen riski kansainvälisten sijoittajien silmissä | Venäjä | HS
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyllä, nimenomaan näin toimittiin ja kokoonpanon jälkeen valmiit mailat konttiin ja takaisin pohjoismaiden markkinoille. Olivat Exelillä laskeneet että rahti on halvempi kuin suomalainen työ. Merikonttiin menee melko paljon noita mailoja ja työn hinta oli noin 10 vuotta sitten Kiinassa todella halpa. Tämän päivän käytännöistä en tiedä, näin toimittiin siis n.10 vuotta sitten.

Mahtavaa, vaikka eikös jonkun norjalaisen lohen liikkeissäkin ole ollut vastaavia mutkia, ja varmasti etsimällä löytyisi rutkasti lisää. Mutta ihan ympäristön ja luonnon varojenkin kannalta tällaiset voisivat jäädä vähemmälle, vaikka yritysten taloudelliset intressit ymmärränkin.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Vähän aikaa sulta tuli asiallista tekstiä, mutta nopeasti se sitten loppuikin. Ei muuta tarvittu kuin Venäjän mainitseminen riskinä...

Jokainen maa arvioidaan sijoittajan näkökulmasta ns. riskianalyysina. Maailmasta löytyy useita tahoja, jotka tekevät maariskiarvioita. Mitä aggressiivisemmin Venäjä toimii, sitä lähempänä on tilanne, jossa Suomen riskit nousevat sijoittajan näkökulmasta. Kun lähellä NATO:a on arvioitu, että Venäjän seuraava kohde on Baltia jollain tasolla, Suomen tilanne vaikeutuu entisestään. Tällä hetkellä ei akuuttia ole:

Venäjästä uhkaa tulla Suomen riski kansainvälisten sijoittajien silmissä | Venäjä | HS

Luitko ollenkaan tuota linkkaamaasi juttua? "Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia. "En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantumaan Viron tai muiden Baltian maiden asioihin", toteaa lontoolaisen Chatham House-ajatuspajan maariskeihin perehtynyt tutkija, tohtori Mina Toksoz."

Eli Venäjän läheisyys ei tällä hetkellä selitä vähäisiä investointeja Suomeen mutta tilanne saattaa muuttua. Miten sinä tuon tekstin tulkitset?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Luitko ollenkaan tuota linkkaamaasi juttua? "Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia. "En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantumaan Viron tai muiden Baltian maiden asioihin", toteaa lontoolaisen Chatham House-ajatuspajan maariskeihin perehtynyt tutkija, tohtori Mina Toksoz."

Eli Venäjän läheisyys ei tällä hetkellä selitä vähäisiä investointeja Suomeen mutta tilanne saattaa muuttua. Miten sinä tuon tekstin tulkitset?


Kahdella tavalla:

1. Väittämäsi "Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on venäjäriskin puhtaaksi pesemistä Putin-sienellä.

2. Passiivinen riski on olemassa koko ajan mm. Ruotsia suurempana ja osalle sekin riittää. Siis tilanteessa, jossa Suomi ja Ruotsi ovat muuten tasavertaiset kilpailemaan sijoituksesta.

Itsellä on asiasta myös hieman kokemusta eli sijoittaja A perusteli miksi ei sijoita meidän firmaan: "muuttakaa vaikka Norjaan, silloin onnistuu."

Kuten eräs ministeri sanoi, Suomella on kolme uhkaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Meillä on myös samat kolme sanaa Venäjä, Venäjä, Venäjä kun puhutaan ulkomaisten sijoittajien riskeistä. Niiden merkitystä ei tule yliarvioida, mutta kyllä ne olemassa ovat ja osalla maariskiarvioijista varmasti jo nyt korkeammalla kuin HS:n haastatteleman analyysitalon.

Eipä tästä muuta kun Venäjä-riskin vaikutus on jotain erityisaloja huomioimatta erittäin pieni. Mainitsinkin sen vain siksi, että asia tulee harvoin Suomessa esille.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Rahdin osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa sitä mukaa, mitä halvemmasta/bulkimmasta lopputuotteesta on kyse. Jotakin Nokian älypuhelimia kuljetettaessa, ei rahdin osuus ole käytännössä mitään, mutta esim. jonkun peruspaperin tai selluloosan hinnasta rahdin osuudet ovat jo merkittäviä. Tämä itsestäänselvyys pitäisi jokaisen peruskoulun käyneen ymmärtää. Ja kun kyse ei ole edes pelkästä laivakuljetuksesta, vaan rekkoja tarvitaan sekä Suomessa, että Saksassa, ennen kuin suomalainen paperi on samalla viivalla saksalaisen paperin kanssa.

Uusi sellutehdas kääntää puuvirrat Äänekosken suuntaan | Yle Uutiset | yle.fi

Suomi on sijainnut tällä maantieteellisellä paikalla joulukuusta -17 joten siltä osin mikään ei ole muuttunut mutta ilmeisesti Metsä Groupissa ei osata laskea. On totta että bulkkitavarassa rahdin osuus korostuu mutta me teemme bulkkia rakennusteollisuudelle ja toimitamme tavaraa Pohjoismaihin, Saksaan, Espanjaan ja nyt myös Australiaan. Meillä on ollut hyvin töitä oikeastaan koko ajan lukuunottamatta pientä notkahdusta kun tämä taantuma alkoi. Vienti vetää vaikka kilpailijoita on mm. Puolassa ja Baltiassa. Tuotteen hinta/laatusuhteen pitää olla kunnossa ja meillä se on.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Kahdella tavalla:

1. Väittämäsi "Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on venäjäriskin puhtaaksi pesemistä Putin-sienellä.

2. Passiivinen riski on olemassa koko ajan mm. Ruotsia suurempana ja osalle sekin riittää. Siis tilanteessa, jossa Suomi ja Ruotsi ovat muuten tasavertaiset kilpailemaan sijoituksesta.

Itsellä on asiasta myös hieman kokemusta eli sijoittaja A perusteli miksi ei sijoita meidän firmaan: "muuttakaa vaikka Norjaan, silloin onnistuu."

Kuten eräs ministeri sanoi, Suomella on kolme uhkaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Meillä on myös samat kolme sanaa Venäjä, Venäjä, Venäjä kun puhutaan ulkomaisten sijoittajien riskeistä. Niiden merkitystä ei tule yliarvioida, mutta kyllä ne olemassa ovat ja osalla maariskiarvioijista varmasti jo nyt korkeammalla kuin HS:n haastatteleman analyysitalon.

Eipä tästä muuta kun Venäjä-riskin vaikutus on jotain erityisaloja huomioimatta erittäin pieni. Mainitsinkin sen vain siksi, että asia tulee harvoin Suomessa esille.

Putin-sienen voit työntää sinne mihin aurinko ei paista. Nyt oli kyse siitä mikä juuri tällä hetkellä selittää vähäiset ulkomaiset investoinnit Suomeen, ei mistään hypoteettisesta tilanteesta. Sinulla on ilmeisesti parempaa tietoa kuin maariskeihin perehtyneellä tohtorilla, ei huano.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Putin-sienen voit työntää sinne mihin aurinko ei paista. Nyt oli kyse siitä mikä juuri tällä hetkellä selittää vähäiset ulkomaiset investoinnit Suomeen, ei mistään hypoteettisesta tilanteesta.

Minusta väittämäsi Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on tästä hetkestä taaksepäin ja eteenpäin katsottuna kuin suomettumisen syvin persereikä. Siitä voidaan aina keskustella, onko vaikutus nyt hyvin pieni tai pieni tai jotain muuta, mutta ei siitä, että kyse olisi foliohattuilusta - paitsi jossain toveripiireissä.

Suosittelen katsomaan vaikkapa aina niin ylistämäsi YLE:stä yhden ohjelman. Yhteinen sävel, 4/6 Moskovan valot. Siinä kommari Seppänen sanoo ja kommari Nikkilä säestää, että Neuvostoliitto oli oikeasti koko ajan uhkana, mutta siitä ei vaan puhuttu. Putinin Venäjä on vielä pahempi, mutta siitäkään ei puhuta julkisuudessa kuten puhua pitäisi.

Sinulla on hyvin, hyvin vahvat Venäjä-lasit päässäsi, jos Venäjän vahingollinen vaikutus kriisiaikoina (kuten nyt kun Venäjän hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan) ulkomaisten investointien osalta Suomeen kuittaantuu sillä, että kyse on foliohattuilusta.

Nobel-palkittu Ahtisaari katsoo myös - kuten minäkin tuossa ylempänä - että NATO-jäsenyys lisäisi ulkomaisia investointeja. Ahtisaarella on erittäin laaja kokemus ja kenties paras kontaktipinta suomalaisista:

Länsimaiset sijoittajat saattavat mennä Suomen sijaan Baltian maihin, koska nämä ovat Nato-maita.

Ahtisaari: Nato-jäsenyys lisäisi investointeja Suomeen | Kotimaa | Kaleva.fi
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös