...Sanna ei tullut tänään. Eikä Jarikaan...
Puuttuuhan siitä, jos se on lause. Lauseet erotetaan pääsääntöisesti pilkulla toisistaan, ja lauseen tunnusmerkki on predikaatti eli persoonamuotoinen verbsundaali. Tosin parempi tuo olisi kai kirjoittaa "Sanna ja Jari eivät tulleet tänään."
Tai mistä minä sen tiedän.
Vai tarkoitatko nyt kuitenkin virkettä, etkä niinkään lausetta? Vai pitääkö joka lauseessa olla tosiaan predikaatti?Puuttuuhan siitä, jos se on lause. Lauseet erotetaan pääsääntöisesti pilkulla toisistaan, ja lauseen tunnusmerkki on predikaatti eli persoonamuotoinen verbsundaali.
Sanna ei tullut tänään, tullut eikä Jarikaan.Tuossa tapauksessa lisäisin pilkun jälkeen predikaatin tullut.
Sanna ei tullut tänään, eikä tullut Jarikaan.
Sama ihmetyttää täälläkin. Ei tuon nyt niin vaikeaa pitäisi yhtäkkiä olla, ja kyseinen tunarointi todellakin tuntuu vasta hiljattain nostaneen kunnolla päätään. Onhan tämä ennen osattu?! Lievää ahdistuneisuutta tällä hetkellä aiheuttaa myös kirjoitusasua "Stanley Cup-finaalit" mukaileva toiminta.Olenko minä muuten ainoa, jota häiritsee suunnattomasti jostakin ilmaantunut tapa kirjoittaa "täytän 30-vuotta" tuolla tavalla täysin päin honkia? "Olen käynyt 4-kertaa ulkomailla"... Mikä ihme tuossa nyt on yhtäkkiä noin vaikeaa? Varsinkin kun yleensä väliviiva nimenomaan puuttuu yhdys-sanoista.
Toimii juu, ihan ok, mutta sitähän tuossa ei haettu. Pilkunnussintaa siis oli se.Noin tuo kyllä minusta toimii, mutta ei kovin sujuvasti.
Jostakin syystä myös HS:n "ruuan, ruuasta, ruukaan" -epätaivutus häiritsee laatulehtenä itseään pitävässä julkaisussa. Amatöörit.
Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.Vai tarkoitatko nyt kuitenkin virkettä, etkä niinkään lausetta? Vai pitääkö joka lauseessa olla tosiaan predikaatti?
No joo, pilkunviilaus on aina hauskaa. En kuitenkaan sanonut, että tuon pitäisi tulla välittömästi pilkun jälkeen.Sanna ei tullut tänään, tullut eikä Jarikaan.
Ei se ihan oikealta kuulosta sekään.
Nus nus.
Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.
Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.
No joo, pilkunviilaus on aina hauskaa. En kuitenkaan sanonut, että tuon pitäisi tulla välittömästi pilkun jälkeen.
Virke koostuu lauseista, yhdestä tai useammasta. Miten virke voi olla ilman predikaattia, jos lause sellaisen kuitenkin vaatisi?
Virke koostuu lauseista, yhdestä tai useammasta. Miten virke voi olla ilman predikaattia, jos lause sellaisen kuitenkin vaatisi?
Olisko nyt sampiolta menneet lause ja virke sekaisin. Virke on siis se, kun alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Yhdessä virkkeessä voi olla enemmän kuin yksi lause, esimerkiksi päälause ja sivulause.
Tuskin Hesari "ruukaan" kirjoittaa, vaan "ruokaan", sen sijaan kaksi muuta mainitsemaasi taivutusmuotoa ovat nykyään hyväksyttyjä siinä missä aiemmin ainoana oikeana pidetyt "ruoan" ja "ruoasta" - Kotus kun on hyväksynyt myös nämä puhekielestä tulleet muodot.
No tuohan on helppo systeemi, virhe lakkaa olemasta virhe kun sääntö mukautetaan siihen. Sanojen taivutushan on helppo juttu, ei ole mitään "oikeana pidettävää" muotoa vaan yksi ainoa oikea muoto. Se, että joku ääliö ei osaa äidinkieltä, ei voi olla syy hyväksyä virheitä. Varsinkin kun tässä poikkeus ilmeisesti koskee vain sanaa "ruoka". Emme edelleenkään puhu mäntysuuvasta?
Kohta on varmaan oikein kirjoittaa "täytän 30-vuotta" ja "ostan tänään maksa laatikkoa". Samalla laillahan nuokin ovat yleisiä virheitä, helpommalla päästään kun tehdään niistä hyväksyttäviä muotoja...
Mäntysuopa on muuten huono rinnastus ja heikko esimerkki jo siksikin, ettei mäntysuuvasta puhuta puhekielessäkään - muutos- tai hyväksyntätarvetta ei ole koskaan ollutkaan.
Ei ole mitään tarvetta, jos ihmiset osaisivat. Suopa ja ruoka taipuvat tietääkseni samalla tavalla.
Vaikka itseäni ei kielioppivirheet paljoa ärsytä, mutta IL:n F1-seurannassa olevat numeraalien taivutukset kyllä pistivät niin paljon silmään, että huhhuh. 15:sta, 16:sta 17:sta. Jokaisessahan ollaan tarkoitettu, että noustu kyseiselle sijalle ja -ksi pääte olisi oikein. viisitoistasta... ARGH.
Mutta mitä voi nyt olettaa paskalehtien tyypeiltä.
Eivätkä taivu. Toisessa on astevaihtelussa kato, toisessa on toinen konsonantti. Muuttaa juuri tätä tarkastelua olennaisesti, koska konsonantin vaihtuminen helpottaa lausumista verrattuna katoon. Kadossa tulee vaikea kolmen vokaalin yhdistelmä, joka on sitten johtanut myös kirjoitusasun monimuotoistumiseen.
Peruslogiikkasi on kuitenkin outo siksikin, että tuolta pohjalta kieli ei muuttuisi koskaan pl. uudissanat. Onhan suomen kielessä sitten Agricolan tapahtunut paljon muutoksia - kaipaatko siis sen aikaiseen kielioppiin?
Kieli voi muuttua. Seuraavat ilmaisut ovat siis jatkossa täysin OK ja hyväksyttäviä:
-ompa kaunis ilma
-enään ei sada
-sydämmeeni mahtuu kaksi ämmää
-vihdoin tulee kesä tännekkin
En toki mene takuuseen siitä, onko esimerkiksi sanojen taivutussääntöjä muutetta 1950- ja 2000-lukujen välissä.
Tekstiä