10v sitten (yh, alkaa ahdistaa tuollaisista lukemista puhuminen) tuli noita public-pelejäkin pelailtua aktiivisesti, mutta niissäkin halusi lähinnä jonkun tutun tyypin kanssa päästä pelaamaan. Kahden tuntemattoman kanssa (3vs3 on toki ainut oikea pelimoodi!) oli liian suuri riski siitä, että todennäköisesti toisen hiirestä ei löytynyt syöttönappia ollenkaan ja toinen nylkytti laitaa vasten 4,5 minuuttia 5 minuutin erästä ja toisteli "LAGAAaa"-tekstiä. Ja toki jos itse mokasit jonkun tilanteen, niin siitäkös nämä energiajuomissaan tärisevät heliumäänet innostuivat. Autoplayssa kun ei päässyt enää oletuksena kaverin kanssa pelailemaan, niin tuollainen ei koskaan napannut. Etenkin kun Autoplayn tullessa kuvioihin mukaan oli itse tullut pelailtua jo aika kauan.
Mitä sitten on tullut yritettyä palata pelailemaan tätä aina välillä, niin ei oikein jaksa innostaa tuon uuden haastosysteemin myötä. Toisaalta toki ymmärrän tämän positiiviset puolet. Olihan se aikoinaan perseestä, kun oma tiimi sattui joskus pärjäämään ja sitten et saa millään vastusta. Aina joku tunnin haastoprosessi, että EHKÄ löydät pelin. Ja sitten nekin vastustajat karkaavat paikalta, koska sattuvat huomaamaan olet elite. Eli onhan tämä nykyinen systeemi koville / aktiivisille pelaajille huomattavasti parempi.
Ongelma onkin sitten siinä, että kun Kiekko voisi edelleen sinällään kiinnostaa, mutta vain kavereiden kesken, niin pitäisi päästä heti pelaamaan tiimipelejä. Ja kun lähdet pelaamaan vuosien taon jälkeen, niin eihän siitä pelaamisesta meinaa tulla edes sitäkään vähää, mitä aikoinaan. Ja se tarkoittaa sitten sitä, että kun vastaan tulee kokoajan jotain jeesustiimejä, niin omissa kolisee kokoajan. Ja itse pääsee pelin aikana ehkä kaksi kertaa hyökkäysalueelle. Ja silloin vetää kolme metriä avopaikasta ohi. Kilpailuhenkiselle ja häviämistä vihaavalle ihmiselle tämmöinen tylytys käy raskaaksi hyvin nopeasti ja siihen jää taas pelailut parin vuoden ajaksi.
Toki siinä nyt on jo saavutus sinällään, että nykyään saisi sen joukkueen kasaan, jossa on samanhenkistä porukkaa mukana. Aikoinaan Fortune Clubissa oli tämän suhteen asiat mallillaan, kun kaikki pelailivat aktiivisesti ja halusivat kehittää joukkuepeliä ja omaa suoritustaan. Mutta sitten koko hommassa oli kuitenkin äärimmäisen rento asenne. Vaikka joku tunaroi 10 maalipaikkaa putkeen, niin aiheelle vaan naureskeltiin - myös tunaroijan taholta. Eipä sitä kauhean vakavalla meiningillä tuollaista peliä jaksa pelailla. Etenkin kun itse on tavannut aina olla se, joka niitä paikkoja tuhlailee.