Sateinen sunnuntai päivä, joten pohditaan vähän näitä ketjuja lisää miltä ne voisi näyttää.
Case Myllymaa, joka nyt ollut tapetilla.
Eli eiköhän Myllymaa keskellä saa pelata. Se, että onko Liigan sivuilla ketjunumero 3 tai 4 ei loppujen lopuksi merkkaa mitään, vaan enemmänkin se, ketä siinä vierellä pelaa. Myllymaalle saattaa olla jopa YV aikaa tulossa, mistä nuori pelaaja varmaan saa kivasti jo "mielihyvää".
Selkeästi Ässillä on jokaiseen ketjuun laittaa myös tehopisteiden tekoon potentiaalia omaavia pelaajia.
Luulisin myös, että tarkoituksena ei ole, että Järvisen ketju pelaa 25 minuuttia ottelua kohden, vaan peliaikoja jaetaan tasaisemmin myös 5vs5 pelissä, varmaan AV:lla ja YV:llä päävastuut myös eri äijillä.
Varsin mielenkiintoiselta vaikuttaa miten nuo ketjut Järvisten takaa muotoutuu, kun Turgeon ryhmään liittyy.
Menisiko Turgeon jopa Graberin ohi sentterihierarkiassa?
No ei silläkään suurta merkitystä ole, vaan tärkeintä Ässien kannalta on saada ketjut toimimaan.
Graber ja Turgeon taitavat olla pelityyliltään erilaisia.
Graber on mielestäni enemmän AUK:n/Järvisen tyylinen.
Turgeon on enemmän perinteinen sanotaan vaikka Lammikon tyylinen kahden suunnan sentteri, jolla ei vältämättä tietokone raksuta ja pyri skannaamaan koko kenttää, vaan edetään suoraviivaisesti ja kun tila syöttää tulee niin syötetään ja jos ei tule, niin kiekko toimitetaan maalille tai päätyyn.
Turgeon voisi olla vahva juuri sellaisessa shutdown roolissa vastustajan kärkiketjuja vastaan ja hyökkäyspeli perustuisi vastahyökkäyksiin ja päätypainiin...johon pitäisi melkein toiseen laitaan saada Joensuu, toki Talajakin kävisi.
Kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa tulee itselle mieleen, lihavoidut ne joiden paikat omissa papereissa sinetöitynä toistaiseksi.
Järviset
Joensuu - Turgeon - Rohdin
Talaja - Graber - Viitala
Appeli - Myllymaa - Ruuttu
Haluaisin Rohdinille enemmän kiekollista vastuuta ja toisaalta Graberille selkeitä maalintekijöitä, joilla joku vahvuus. Tyyliin Graber jakaa ja Viitala tällää, Talaja lyö karat sisään.
Tämä olisi sellainen, high reward kokeilu, jossa potentiaali samaan ketjuun kolmoseen höystettynä kokeneella Talajalla. Tämä olisi selkeästi hyökkäävä ketju, jonka tehtävä olisi tehdä pisteitä.
Kakkonen olisi suhteellisen varmaa peruspeliä shutdown roolissa, tehot tulee mitä tulee vastustajan kärkiketjuja vastaan.
Nelosessa, Myllymaalla taas rinnalla tuttu Ruuttu ja neloseen orientoitunut Appeli. Uskon, että laidalla saadaan myös Appelista hyökkäyspäähän enemmän iloa, mitä aiemmin.
Järviset
Joensuu - Graber - Rohdin
Talaja - Turgeon - Ruuttu
Appeli - Myllymaa - Viitala
Nykyinen kakkonen ja kolmoseksi tuli suoraviivainen shutdown ketju, joka pelaa suoraviivaista hyökkäyspeliä.
Nelosessa Myllymaalla isompaa vastuuta myös puolustuspelissä ja pitäisi pystyä ruokkimaan Viitalaa.
Tämä voisi olla valmennuksen ajatus. Myllymaalle hyvä tontti vetää 60 pelin kausi, vähän pienemmällä vastuulla joukkueesta, mutta ketjun sisällä taas isompi rooli, jossa ei voi hirveästi mennä muiden selän taakse.
Järviset
Viitala - Graber - Rohdin
Joensuu - Turgeon - Ruuttu
Appeli - Myllymaa - Talaja
Mustana heppana, Viitala ja Graber jälleen yhdessä ja Rohdin siihen tekemään duunia. Kolmonen olisi edelleen shutdown kenttänä, toki siellä hyökkäys suuntaan löytyy myös eväitä. Nelosessa hyvältä vaikuttanut Myllymaa - Talaja höystettynä tällä kertaa kokeneemmalla Appelilla.
Viitalalla on myös haastajia, ehkä hivenen monipuolisemmasta Hämeenahosta. Nelosketjua ajatellen myös Juhola voi laidassakin haastaa Viitalan, koska ehkä sopii sinne rooliin paremmin kuin Leevi. Samoin myös Virtanen voi nelosen roolissa oman lusikkansa laittaa soppaan.
Toki siellä täytyy myös muidenkin kuin Viitalan lyödä jotain pöytään, että peliaikaa tulee.
Siinäpä omat tämän hetkiset ajatukset hyökkäyksestä.
Pakiston suhteen vaikuttaisi, että on yksi pari, mikä on sinetöity, jos myötäillään harjoituspeleissä nähtyjä valmennuksen näkemyksiä, joten pidän myös siitä kiinni.
Eri variaatioita on olemassa, mutta oikeastaan se merkittävin asia on, kenen kanssa Heimosalmi pelaa ja kenen kanssa peli toimii yhdessä.
Periaatteessa ketä vaan kolmikosta McCoshen, Sevänen ja Laakso voisi siihen Aleksin viereen istuttaa.
Muuta kaksi sitten muodostaisi sen kolmannen parin ja on se mikä vaan vaihtoehdoista, mielestäni ei juuri mikään ole toisiaan merkittävästi parempi yhteensopivuudeltaan tai huonompi, eli yksinomaan tärkeintä on löytää se sopivin pari Heimosalmelle.
Vielä on siinä mielessä hankalaa, kun ei ole Heimosalmea nähnyt kesän jälkeen miesten peleissä, että onko saanut heikkouksia parannettua.
Ehkä paras tapa olisi lähteä kolmosparista liikkeelle ja siihen YV aikaa lisäksi.
On myös vaikea sanoa, miten McCoshenin syöttöpeli omissa toimii. Heimosalmi tarvitsee paineen alle lähdöissä myös tukea, kuten myös puolustamisessa. Jälkimmäinen ei McCoshenilla lyhyellä otannalla vaikuttaisi olevan ongelma, mutta syöttöpelistä ei vielä kovin selkeää kuvaa saanut.
Sevänen tietenkin olisi jo tuttu pari viime kaudelta, mutta viime kausi ei kummaltakaan ollut ihan sellainen mitä odotettiin. No oliko se yksinomaan pelaajien syy, niin vaikea sanoa, olisikin mielenkiintoista nähdä miten pärjäisivät nyt yhdessä.
Laakso voisi olla myös realistinen valinta, on kokenut ja monipuolinen, sekä käyttää myös ääntään kentällä ohjaamaan, joka voisi Heimosalmelle tehdä hyvää. Olisi Aleksille uusi alku myös Seväseen verrattuna.
Kolme selkeää variaatiota olisi siis pakistonkin suhteen, mutta itse kallistuisin ajatukseen laittaa Heimosalmi ja McCoshen kokeneiden Liigapelaajien pareiksi. Toki vielä on pari harkkapeliä jäljelläkin, missä voi kokeiluja tehdä.
Phillips - Määttä
McCoshen - Sevänen
Laakso - Heimosalmi
Matinpalo
Onneksi kuitenkin ykkösketju ja pari on suht selkeästi naulattu ja vaikuttaisi toimivan ainakin harkkapeleissä ihan hyvin. Se helpottaa loppujen hiomista kohdalleen.