LAITAHYÖKKÄÄJÄT (osa 2)
Hermes menetti kaikki neljä viime kauden tehokkainta hyökkääjäänsä, joista isoin menetys on peräti 60 pistettä takonut Aleksi Antti-Roiko. Joukkueessa ei ole myöskään yhtään selvää Mestis-tason kärkihyökkääjää. Hyökkääjistö on siis tasapaksu, mutta ei missään nimessä huono.
Joukkueessa jatkavista hyökkääjistä viime kaudella tehokkain oli Topias Liljamo. Yllättäjä otti paikan ykköskentästä ja teki 39 pinnaa. Häntä kaavaillaan ykkösketjuun myös tällä kaudella. Ketjun toisella laidalla on pelannut Kalle Matikainen. IPK:sta siirtyvä Matikainen on tehnyt aiemmilla Mestis-kausillaan 33 ja 32 pistettä. Hän on ollut ns. hyvä kakkosketjutason hyökkääjä, mutta nyt hänelle on aukeamassa hyvä mahdollisuus tehdä läpimurto.
Kokkolassa saadaan joka tapauksessa kasaan kaksi tasavahvaa ketjua. Kakkosketjussa Arttu Lausniemen laidoilla ovat pelanneet Eemeli Takala ja kärppälaina Joonas Lohisalo. Takalan viime kausi oli vaikea. Hän aloitti pelit Ketterässä, mutta jäi siellä hyvin vähälle vastuulle, ja siirtyi TuToon. Turussa peli kulki taas hyvin, mutta loukkaantumiset haittasivat. Nyt hän palaa takaisin Hermekseen, jossa iski toissa kaudella peräti 21 maalia. Lohisalo tuskin yltää samaan kuin viime kauden oululaislaina Antti-Roiko, mutta pisteitä on lupa odotella myös tältä nuorukaiselta. Lohisalo esiintyi edukseen Hermes-paidassa jo viime keväänä. Hän on ollut nuorten maajoukkueringissä ja myöskin Kärppien U20-joukkueen parhaimmistoa.
Liljamon lisäksi joukkueessa jatkaa vain Arttu Heikkilä. Viime kaudella rotaatiopelaajaksi jäänyt Heikkilä on ollut aiemmin Suomi-sarjassa tehokas, mutta mahtuu tuskin tälläkään kaudella Hermeksessä kärkipään kenttiin. Jerry Sammalisto on puolestaan uus-vanha tuttavuus Kokkolassa. Hän on ollut terveyshuolien johdosta käytännössä jo kolme kautta pelaamatta. Sammalistolle tehtiin nyt sopimus vasta tryoutin jälkeen, eli luultavasti miehen kunto on pystytty varmistamaan. Sammaliston voi oikeastaan heittää kehiin mille tahansa hyökkäyspään pelipaikalle.
Loput laitahyökkääjät ovat tulokkaita. Lupaavin heistä lienee Kärppien U20-joukkueen runko-/kärkipelaajiin kuulunut Eero Klintrup. Myös Ville-Pekka Pietilä teki hyvät pisteet Sportin nuorten joukkueen ykkössentterinä. Molemmille heistä lohkeaa varmasti kauden aikana näyttöpaikkoja myös isommassa roolissa.
Thomas Galimberti ja Aki-Petteri Antti-Roiko sen sijaan taitavat taistella lähinnä pienemmistä peliminuuteista. Molemmat heistä ovat kuitenkin mielenkiintoisia pelaajia. Pelicansin U20-joukkueen runkopelaajiin kuulunut Galimberti on vasta 19-vuotias, mutta pelannut jo Italian maajoukkueessa sekä myöskin miesten pelejä. Aki-Petterin kaksoisveli Aleksi taisteli viime kaudella jopa Mestiksen pistepörssin voitosta. Aki-Petterikin on takonut aivan hurjia pisteitä U20-Mestiksessä, mutta oli koko viime kauden pelaamatta.
Ketterä-hyökkääjistön nimilista kalpenee melkoisesti siitä, mihin Imatralla on aiemmin saatu tottua. Kun esimerkiksi viime kaudella joukkueessa riitti entisiä pistepörssin kärkinimiä vielä kolmosketjuunkin asti, niin nyt profiilipelaajia ja oletettuja syömähampaita ovat Mikko Haaparanta, Miku Ronkainen ja Jani Taskula.
Mikko Haaparanta on harvoja menestysdynastiasta jäljellä olevia pelaajia. Kokenut ja luotettava hyökkääjä on parantanut kausi kaudelta. Viime kaudella syntyi jo komeat 17 maalia ja 32 pistettä, ja pudotuspeleissä tahti parani vielä entisestään. Pystyykö hän petraamaan vielä niin, että täyttää kärkihyökkääjän tontin?
Toiseksi ykköskentän laidaksi kaavailtu Ronkainen on myöskin kokeneempaa kaartia. Hän pelasi huikean kauden FPS:ssa: aiempi yhden kauden piste-ennätys (8) jäi kaukaiseksi muistoksi, kun Ronkainen pyssytteli peräti 43 pistettä. Nyt tilanne on sikäli ihan toinen, että häneltä odotetaankin kärkipelaajan tehoja ja otteita. Taskula on puolestaan nuorempi, valmentaja Kari Martikaiselle tuttu pelaaja. Myös hän teki viime kaudella läpimurtonsa Mestiksessä paukuttamalla 20 maalia JoKP:n paidassa.
Ketterän kokoonpano on vaihtunut harjoitusotteluissa todella tiuhaan, joten kentälliset ja joukkueen sisäinen hierarkia ovat arvoituksia. Kärkiketjuihin ovat joka tapauksessa tyrkyllä myös Jesse Ruotsi ja Anri Ravinskis. Ruotsi on täyttänyt aiemmin paikkansa mestaritason joukkueen kahteen suuntaan pelaavana kolmossentterinä hyvin, mutta tulee nyt ainakin aloittamaan laidalla.
Latvian U20-maajoukkuepelaaja Ravinskis on pelannut viime kaudet kovatasoisessa Kanadan junioriliigassa ja voi olla kovan luokan pelaaja myös Mestiksessä. Ainakin harjoitusotteluissa verkko on heilunut mukavaan tahtiin. Myös KooKoon U20:sta yhdessä sentteri Akseli Mäkisen kanssa tullut Ossi-Petteri Jaakola pelasi viimeisissä harjoituspeleissä isossa roolissa.
Kesken viime kevään Imatralle tullut Aleksi Sinkkonen jäi pudotuspeleissä rotaatiopelaajaksi, eikä pelannut yhdessäkään harjoitusottelussakaan. Hänellä on kuitenkin kokemusta Liigasta ja oli SaiPan U20-joukkueessa kärkipelaajia, joten potentiaalia saattaa olla jopa kärkiketjuihin.
Alempiin ketjuihin Ketterällä riittää kilpailua jatkajista. 25-vuotias Joona Lankinen on jo semikokenut luottoduunari. Hän on pelannut Mestiksessä jo neljä täyttä kautta, vaikkakin spottivalojen ulkopuolella. Aleksi Akkila nousi viime kaudella Ketterän omista junioreista edustukseen ja pelasi suurimman osan kaudesta neloskentän laidalla tai keskellä. Suurimman osan viime kaudesta junioreissa pelannut Tomi-Petteri Ansio on hänkin kuulunut harjoituspeleissä Ketterän vakiokokoonpanoon.
Ketterä saa helposti kasaan neljä kelpo ketjua ja variaatiomahdollisuuksia riittää. Se on kuitenkin kokonaan toinen asia, että löytyykö tästä porukasta todellista ykkösnyrkkiä? Tai ainakaan sellaista, mitä Imatralla on menestysvuosina totuttu näkemään.
Kokenut Tuomas Komulainen jatkaa Hokin ainoana tähtihyökkääjänä myös tällä kaudella. Komulaisen ja sentterinsä Samu Pyykkösen harteilla painaa iso vastuu joukkueen tehoista myös tällä kaudella. 29-vuotias Komulainen on kärsinyt viime vuosina loukkaantumisista, mutta viime kausi oli ehjä ja hyvä: 47 pistettä 49 ottelussa.
Komulainen tunnetaan ennen kaikkea paikkojen rakentelijana. Esimerkiksi viime kaudella hän teki itse vain kuusi maalia. Iso kysymys kuuluukin, että kuka Hokin hyökkääjistä saisi nuo namupassit hyödynnettyä? Läheskään samanlaista maaliruiskua joukkueesta ei nimittäin löydy kuin Oskari Siiki viime kaudella.
Harjoituspelien perusteella näyttöpaikka on ainakin ensimmäisenä luvassa tulokaspelaaja Veikka Hahlille. Hahl on ollut kahdella viime kaudella KalPa-nuorten paras maalintekijä, joten voihan se hyvinkin olla, että maaliverkot heiluvat myös Mestiksessä.
Tehoja odotellaan myös joukkueessa jatkavilta Janne Jokiselta ja Julius Korjukselta. Jokinen on mennyt kausi kaudelta eteenpäin ja teki viime kaudella 26 pistettä. Korjus siirtyi kesken viime kauden Joensuusta Kajaaniin, pääsi pelaamaan isommassa roolissa ja kiitti vastuusta kelpo tehoin. Myös Kasperi Heinänen jatkaa joukkueessa. Hän nousi viime kaudella kakkos-kolmoskenttiin, mutta tehot jäivät pieniksi.
Kaikki Hokin uudet pelaajat ovat nuoria. Heistä potentiaalisin pistemies lienee Juuso Aaltonen, joka oli viime kaudella Lukon U20-joukkueen kärkipelaajia. Myös toinen Raumalta siirtyvä nuori, Iivari Säkkinen, voi saada ison roolin Hokin hyökkäyksessä. Säkkinen on pelannut yhden kauden Liigassa ja ollut mukana myös nuorten maajoukkueessa. Hän ei ole ollut koskaan junioreissakaan mikään pistemies, mutta saattaa olla sellainen voimahyökkääjä, joka pystyy omilla ominaisuuksillaan luomaan tilaa ja paikkoja ketjukavereilleen.
Myös Antti Myllyaho on iso koljatti ja mahdollinen vääntäjä alempiin ketjuihin. Hän on pelannut Kärppien U20-joukkueessa runko-/rivipelaajana. Atte Peltonen tulee puolestaan Hokkiin Pelicansin nuorista.
Jokerikortteina joukkueessa ovat mukana myös Teemu Selänteen pojat Eetu ja Leevi. Hokin kanssa sopimuksen tehnyt Eetu oli viime kaudella Peliitoissa debytoidessaan koko Mestiksen seuratuin pelaaja. Nyt suurin häslinki lienee jo takana, tosin armeija vaikuttaa hänen tähän kauteensa.
Eetu Selänne todisti viime kaudella olevansa Mestis-tason pelaaja, mutta sarjan kärkipelaajaksi hänellä on vielä pitkä matka. Eetu saattaa pelata missä tahansa roolissa: alaketjujen laiturina tai kakkossentterinä. Tryoutilla olevalla Leevi Selänteellä ei ainakaan vielä ole sopimusta Hokin kanssa. Hän on pelannut aiemmin hyvinkin vaikeasti arvioitavilla sarjatasoilla, mutta voi olla silti Mestis-tason pelaaja isoveljensä tavoin.
Hokki-hyökkäyksellä on mahdollisuudet onnistua. Komulaisen takaa löytyy muutama ihan mahdollinen 15 maalin pelaaja sekä kourallinen enemmän ja vähemmän lupaavia nuoria. Mutta myös riski todella tukkoisesta kaudesta on olemassa. Joukkueesta ei löydy yhtään vuorenvarmaa ja tasonsa jo todistanutta maalintekijää.
Kiekko-Vantaa menetti viime kauden joukkueestaan käytännössä kaikki ykkös- ja kakkosketjujen hyökkääjät. Sentteristöstä ei hurraa-huutoja irronnut, mutta laitahyökkääjäosastolleen seura on saanut tehtyä kaksi kovaa värväystä: Okko Kangasniemen KooVeesta ja Niklas Nordgrenin Pelicansista.
Kangasniemi, taiturimainen pikku-ukko, oli varmasti yksi viime kauden viihdyttävimmistä pelaajista Mestiksessä. Väkkärä pelasi aivan huikean kauden KooVeen ykköskentässä ja on Vantaalla joukkueen tärkein yksittäinen kenttäpelaaja. Toinen kärkihyökkääjä on Niklas Nordgren. NHL:ään varatun entisen junnustaran ura on ollut todella pahasti rikkonainen. Ehjä kausi voisi tuoda hänelle kuitenkin läpimurron ja Liiga-sopimuksen.
Muilta osin Kiekko-Vantaan kokoonpanosta on vaikea löytää selkeitä kärkikenttien laitahyökkääjiä. Ehkäpä siksi katseita on suunnattu vähän myös HIFK:n puolelle. Aleksanteri Kaskimäki kävi pelaamassa viimeisen harjoitusottelun vantaalaisten ykkösketjussa. Viime kaudella 41 peliä Liigassa pelannut Kaskimäki on yksi ikäluokkansa lupauksista ja olisi hyvä vahvistus Kiekko-Vantaalle.
Kärkikenttiin sovitellaan myös tehokkaasti harjoitusotteluissa pelannutta Jasper Matilaista. Hän pelasi tulokaskautensa pitkälti Kiekko-Vantaan nelosketjussa, mutta teki tuossakin roolissa peliaikaan nähden oikein hyvät pisteet (20). Myös Leevi Kannistolla on hyvä mahdollisuus kasvattaa rooliaan. Kannisto iski toissa kaudella 13 maalia FPS:ssa, mutta jäi yllättäen Peliitoissa ilman vastuuta ja siirtyi kesken kauden Vantaalle. Kiekko-Vantaassa hän pelasi viime kaudella lähinnä neloskentän sentterinä.
Myös muut hyökkääjät ovat pelanneet aiemmin Mestistä lähinnä alemmissa kentissä. FPS:n runkopelaajiin jo useamman kauden ajan kuulunut Totte Moberg pelasi tosin viime kauden forssalaisten kakkossentterinä, mutta Kiekko-Vantaassa hän näyttää hakevan paikkaansa lähinnä laidalta. Sama tilanne on myös Ville Sivosella, joka pelasi Joensuussa kolmos-nelossentterinä. Voi tosin olla, että sentterinpestit menevät vielä kauden mittaan kiertoon ja Miko Rautama, Mikael Menna tai Niko Somppi nähdään laidalla.
Peliaikaa jahtaavat myös Perttu Iso-Kuortti, Markku Kitunen ja Dani Scheiman. Iso-Kuortti nousi viime kaudella Kiekko-Espoon neloskentän pelaajaksi ja on ollut espoolaisten U20-joukkueen runkopelaajia. Aiemmin Suomi-sarjaa pelannut Kitunen sai sopimuksen Vantaalle tryoutin jälkeen. Aiemmin Jokereiden U20-joukkueessa hyökännyt Scheiman oli puolestaan lähes koko viime kauden pelaamatta.
FPS oli jo saamassa paremmat pisteet laitahyökkääjistään, mutta viime hetken menetys pudotti sen keskikastista muutamaa pykälää alemmas. Minulla oli nimittäin kova luotto siihen, että Samuli Aaltonen saattaisi tehdä läpimurron ja olla yksi joukkueen syömähampaista. Nähtävistä Maso Lehtonenkin ymmärtää jotain jääkiekosta, koska kaappasi Aaltosen Liigaan.
Forssalaisten pärjääminen ei jää ilman Aaltostakaan kiinni siitä, etteikö joukkueessa löytyisi riittävän hyvät laitahyökkääjät kärkiketjuihin. Sellaisia löytyy nimittäin vähintään kaksi, mutta mahdollisesti jopa viisikin kappaletta.
Joukkueen harvoihin jatkajiin kuuluva Mika Huhtasalo on kuulunut FPS:n kärkiketjujen hyökkääjiin jo kahden kauden ajan. Kokenut pelaaja on tarpeeksi hyvä ainakin kakkosketjuun. Miro Lehtimäeltä on puolestaan lupa odottaa jopa 40 pisteen kautta. Lehtimäki on pelannut useamman kauden ulkomailla, viimeksi Ruotsin divarissa. Sitä ennen hän esitti lupaavia otteita Mestiksessä, mutta ei tehnyt ihan lopullista läpimurtoaan.
Tomi Palolla on puolestaan alla kelpo tulokaskausi. Hän pääsi Kiekko-Vantaassa kärkikenttiin ja teki kymmenen maalia. Kärkikenttiin sovitellaan myös kahta nuorta ruotsalaispelaajaa. Joel Ratkovic Berndtsson on heistä isompi lupaus. Ei ihan yhtä ison profiilin prospect kuin IPK:n Ludwig Persson, mutta seitsemännen kierroksen NHL-varaus kuitenkin. Ratkovic Berndtsson on ollut hyvä Frölundan junioreissa, mutta miesten peleistä hänellä on kokemusta vain muutaman ottelun verran.
Malte Hasselgren kuulostaa nimen perusteella Kummeli-elokuvan hupihahmolta. FPS myös uutisoi hankkineensa joukkueeseen keskushyökkääjän, mutta ainakin harjoituspeleissä Hasselgren on pelannut ykköskentän laidalla. Ja on muuten pelannut tehokkaasti! Viime kaudella Hasselgren pelasi Pohjois-Amerikassa. Myös hän on pelannut hyvin Ruotsin junnusarjoissa, mutta kokemusta miesten peleistä ei ole hänelläkään.
Kärkiketjuihin FPS:sta siis löytyy riittävästi vaihtoehtoja, mutta koko muu sakki kapeassa hyökkäyksessä onkin sitten sellaista porukkaa, joilla olisi monessa muussa joukkueessa vaikeuksia mahtua edes neloskenttään.
Kolmosketjussa kokeiltaneen ainakin aluksi Eetu Santasta. Hän jäi tulokaskaudellaan Hokissa hyvin pieneen rooliin. Santanen on kuitenkin aiemmin väläytellyt U20-Liigassa – tosin lähinnä ”yli-ikäisenä”. Tulokkaita ovat myös Erik Heikkilä (Sport U20), Kasper Seppälä (Sport U20) ja Miska Vilppola (Ässät U20). Kaikki heistä pelasivat juniorijoukkueissaankin lähinnä kolmos-nelosketjuissa, eli heistä tuskin on edes paikkaajiksi kärkikenttiin.
Viime kaudella rotaatiopelaajana ollut Jere Ohtonen jatkaa joukkueessa ja lienee vakiopelaaja nelosketjuun. Muista sopimuspelaajista Jalmari Mäkelä ja maineikkaan kiekkoperheen saagaa jatkava Santtu Rantanen pelaavat (tai ainakin heidän pitäisi vielä pelata) tulevan kauden junnujen puolella.
Kysymysmerkkejä ja riskitekijöitä on jonkun verran. Harjoituspeleissä ei nähty HPK-lainoja, mutta sieltä saattaa tulla apuja jo sarja-avaukseen. Pari lisäpelaajaa ei tekisi yhtään höpöä.
Viime kauden vakiopelaajista KeuPassa jatkaa vain superyllättäjä Joni Airo. 30 maalia iskenyt Airo on joukkueen selvä ykköshyökkääjä. Toisaalta hän lähtee nyt ensimmäistä kertaa kauteen onnistumispaineet harteillaan. Eikä ketjukavereiksi taida olla tulossa Mikko Perttua ja Rasmus Heljankoa.
Viimeisissä harjoitusotteluissa ykkösketjun toisella laidalla pelasi Atte Tiitinen. Viime kaudella nipin napin KeuPan neloskenttään mahtunut Tiitinen teki vain yhden maalin. Eli melkeinpä tekisi mieli veikata häntä stunt-mieheksi, jonka tehtävänä oli täyttää ketjussa paikka, joka on varattu tulevalle vahvistukselle tai laina-avulle.
Kakkoskenttään voisivat puolestaan olla tyrkyllä Konsta Keteli ja Markus Lahtinen, jotka molemmat pelasivat viime kauden seuroissaankin isossa roolissa. Keteli hyökkäsi FPS:n ykköskentässä ja iski 30 pistettä. Se oli selvä parannus siihen nähden mitä hän on saanut aikaiseksi aiemmilla Mestis-kausillaan juurikin KeuPassa. Lahtinen on kuulunut Peliittojen kärkihyökkääjiin, mutta hänen kautensa Mestiksessä ovat olleet varsin rikkonaisia.
Yllättävän isossa roolissa harjoituspelejä on pelannut myös tryout-mies Juuso Kekarainen. Viime kaudella Kekarainen oli Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueessa reservi ja U20-porukassakin melko pienessä roolissa. Sekä Keteli että Kekarainen voisivat pelata myös keskushyökkääjinä.
Jonkun verran Mestis-kokemusta on myös Iisalmesta siirtyvällä Jules Galletilla sekä Espoosta tulevalla Jasper Rantasella. Ranskalainen Gallet on vahva vääntäjä alempiin ketjuihin. Rantanen kuului puolestaan Kiekko-Espoon nuorten joukkueen runkohyökkääjiin.
Tulokashyökkääjistä sekä Emil Kangasniemellä että Joonas Parviaisella voisi olla jotain pientä potentiaalia parempaankin, mutta luultavasti he jäävät pienille minuuteille. Pienikoinen Kangasniemi oli viime kaudella JYPin U20-joukkueen runkopelaajia. Hämeenlinnasta siirtyvän Parviaisen pelimäärät ovat puolestaan jääneet viime kausina pieniksi.
Joukkueessa jatkaa lisäksi Tomi Mäntynen. Hän jäi viime kaudella hyvin pienelle vastuulle, mutta vantterarakenteinen hyökkääjä saanee nyt näyttömahdollisuuden ainakin kolmosketjusta.
KeuPan materiaali on hyvin kapea ja epävarma. Airo oli viime kaudella todella tehokas, mutta voidaanko luottaa siihen, että hän pelaa toisen samanlaisen kauden? Muilta osin kaikilta pelaajilta vaaditaan selvää tasonnostoa, jotta he täyttäisivät tarjolla olevan tontin. Toisaalta: runko on ihan ok. Jos tähän nippuun tulee kaksi kovaa vahvistusta, niin arvosana muuttuu kertarysäyksellä alkamaan numerolla 8.
Jos Kiekko-Poikien kokoonpanossa ei ole minkään osa-alueen suhteen ollut ainakaan liiaksi kehuttavaa, niin kaikkein vähiten sitä löytyy laidalta. Viime kauden runkomiehistä yksikään ei jäänyt Joensuuhun. Jonas Peterek on ainoa varma ja selkeä Mestiksen kärkipään tasoa oleva hyökkääjä tässä porukassa. Hermeksen parhaimmistoon kuulunut tshekki tulee saamaan todella suuren vastuun ykkösketjussa.
Joukkueen toinen tshekkihyökkääjä, nuori Ivo Sedlacek, on pelannut harjoituspelit kakkosketjussa. Sedlacek on ollut junioreissa hurjan tehokas ja kuuluu maansa nuorten maajoukkuerinkiin. 19-vuotias nuorukainen on nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa ulkomailla ja myöskin pelaamassa ensimmäistä täyttä kauttaan miesten sarjoissa. Hän voi olla yksi kauden positiivisista yllättäjistä – ja se auttaisikin jo paljon Kiekko-Poikia. Mutta yhtä mahdollista on sekin, ettei hän täytä edes kakkosketjutason hyökkääjän vaatimuksia.
Kaikki muut JoKP-hyökkääjät ovat käytännössä joko omista junnuista nostettuja tai sitten muualla ilman roolia jääneitä nuoria. Isoimman näytönpaikan heistä on saamassa Niklas Meriläinen. Hän nousi Mestis-ryhmään mukaan jo viime keväänä ja täräytti pudotuspeleissä pari maaliakin. Nuorten Liigassa Meriläisellä oli vaikeuksia mahtua kokoonpanoon, mutta U20-Mestiksessä hän kuului sarjan kärkipelaajiin. Loikka siitä sarjasta miesten Mestiksen ykkösketjuun on kuitenkin melkoinen. Harjoituspeleissä Meriläinen on kuitenkin ollut todella tehokas, joten hän voi olla yllättäjä.
Harjoitusotteluissa kakkosketjun toisena laitahyökkääjänä on kokeiltu sekä Taneli Kovaniemeä ja Jasper Viitalaa. Kumpikaan heistä ei kyennyt vakiinnuttamaan paikkaansa edellisissä Mestis-seuroissaan edes neloskentässä. Kovaniemi oli rotaatiopelaaja Hokissa ja teki 33 ottelussaan vain yhden maalin. Viitala pääsi puolestaan pelaamaan Kiekko-Espoossa vain muutaman pelin. Molemmat ovat kuitenkin esittäneet lupaavia otteita junioreissa, joten ehkäpä läpimurto Mestiksessä on jäänyt vain kunnollisesta näyttöpaikasta kiinni?
Joko Rasmus Kuiri tai Patrick Isiguzo pelaa keskushyökkääjänä. Toisen rooli lienee sitten kolmosketjun laitahyökkääjänä pelaaminen. Kuiri oli viime kaudella rivi-/runkopelaaja KalPan nuorissa. Pohjois-Amerikassa pelannut Isiguzokaan ei ollut Kiekko-Espoon U20-joukkueessa pelatessaan erityisen ison roolin pelimies. Kolmosketjuun on tyrkyllä myös Veeti Matikainen, joka pelasi parisenkymmentä Mestis-peliä jo viime kaudella.
Pienemmän roolin pelipaikoista kisaavat Riku Vähäniitty ja Valtteri Vaittinen. Vähäniityllä oli vaikeuksia mahtua viime kaudella vakiokokoonpanoon JYPin U20-joukkueessa. Vaittinen on puolestaan joensuulaisten omia junnuja, ja voi pelata myös keskushyökkääjänä.
Kiekko-Poikien hyökkäyksestä puuttuu oikeastaan yhtä kärkihyökkääjää lukuun ottamatta kaikki muu. Toinen ykköskentän laituri, kakkos- ja kolmosketjujen varmat pelaajat sekä myös varamiehet. Neloskentälliset pelaajat ovat jo nyt junnutasoa, joten mahdolliset paikkaajat olisivat vielä alemman kategorian omia junnuja.
Näyttäs olevan Rasmus Heljanko liittynyt KeuPan joukkueeseen lainasopimuksella. Se mielestäni hiukan nostaa laiturien kokonais arvosanaa.Viime kauden vakiopelaajista KeuPassa jatkaa vain superyllättäjä Joni Airo. 30 maalia iskenyt Airo on joukkueen selvä ykköshyökkääjä. Toisaalta hän lähtee nyt ensimmäistä kertaa kauteen onnistumispaineet harteillaan. Eikä ketjukavereiksi taida olla tulossa Mikko Perttua ja Rasmus Heljankoa.
Viimeisissä harjoitusotteluissa ykkösketjun toisella laidalla pelasi Atte Tiitinen. Viime kaudella nipin napin KeuPan neloskenttään mahtunut Tiitinen teki vain yhden maalin. Eli melkeinpä tekisi mieli veikata häntä stunt-mieheksi, jonka tehtävänä oli täyttää ketjussa paikka, joka on varattu tulevalle vahvistukselle tai laina-avulle.
Kakkoskenttään voisivat puolestaan olla tyrkyllä Konsta Keteli ja Markus Lahtinen, jotka molemmat pelasivat viime kauden seuroissaankin isossa roolissa. Keteli hyökkäsi FPS:n ykköskentässä ja iski 30 pistettä. Se oli selvä parannus siihen nähden mitä hän on saanut aikaiseksi aiemmilla Mestis-kausillaan juurikin KeuPassa. Lahtinen on kuulunut Peliittojen kärkihyökkääjiin, mutta hänen kautensa Mestiksessä ovat olleet varsin rikkonaisia.
Yllättävän isossa roolissa harjoituspelejä on pelannut myös tryout-mies Juuso Kekarainen. Viime kaudella Kekarainen oli Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueessa reservi ja U20-porukassakin melko pienessä roolissa. Sekä Keteli että Kekarainen voisivat pelata myös keskushyökkääjinä.
Jonkun verran Mestis-kokemusta on myös Iisalmesta siirtyvällä Jules Galletilla sekä Espoosta tulevalla Jasper Rantasella. Ranskalainen Gallet on vahva vääntäjä alempiin ketjuihin. Rantanen kuului puolestaan Kiekko-Espoon nuorten joukkueen runkohyökkääjiin.
Tulokashyökkääjistä sekä Emil Kangasniemellä että Joonas Parviaisella voisi olla jotain pientä potentiaalia parempaankin, mutta luultavasti he jäävät pienille minuuteille. Pienikoinen Kangasniemi oli viime kaudella JYPin U20-joukkueen runkopelaajia. Hämeenlinnasta siirtyvän Parviaisen pelimäärät ovat puolestaan jääneet viime kausina pieniksi.
Joukkueessa jatkaa lisäksi Tomi Mäntynen. Hän jäi viime kaudella hyvin pienelle vastuulle, mutta vantterarakenteinen hyökkääjä saanee nyt näyttömahdollisuuden ainakin kolmosketjusta.
KeuPan materiaali on hyvin kapea ja epävarma. Airo oli viime kaudella todella tehokas, mutta voidaanko luottaa siihen, että hän pelaa toisen samanlaisen kauden? Muilta osin kaikilta pelaajilta vaaditaan selvää tasonnostoa, jotta he täyttäisivät tarjolla olevan tontin. Toisaalta: runko on ihan ok. Jos tähän nippuun tulee kaksi kovaa vahvistusta, niin arvosana muuttuu kertarysäyksellä alkamaan numerolla 8.
Näyttäs olevan Rasmus Heljanko liittynyt KeuPan joukkueeseen lainasopimuksella. Se mielestäni hiukan nostaa laiturien kokonais arvosanaa.
Tosin ei tietoa, kuinka pitkään laina kestää.
Mites kun Strömberg siirtyi Espooseen? Ei vaiskaan, ei tarvinne noita mun puolesta rukkailla enää varsinkin kun Strömberg tuskin koko kautta Espoossa pelailee.Heljangon lainasta on tällä erää sovittu vain näihin tämän aloitusviikonlopun peleihin, mutta varmasti ihan mahdollista sekin, että tulee pelaamaan suurimman osan kaudesta Keuruulla.
Mutta jos laskettaisiin Heljanko mukaan, niin laitahyökkääjien arvosana nousisi mun systeemissä lukemaan 8-. Yksi mies riittäisi siis nostamaan KeuPan sijalta 12. sijalle 7. tässä kategoriassa.
Mites kun Strömberg siirtyi Espooseen? Ei vaiskaan, ei tarvinne noita mun puolesta rukkailla enää varsinkin kun Strömberg tuskin koko kautta Espoossa pelailee.
| Pistekeskiarvo | 2022-23 | 2021-22 | 2020-21 | 2019-20 | 2018-19 | 2017-18 | Pienin | Suurin | Keskiarvo | Mediaani | |
| Sijalle 1 | 2,13 | 1,93 | 1,91 | 1,81 | 1,90 | 1,93 | 1,81 | 2,13 | 1,94 | 1,92 | |
| Sijalle 4 | 1,70 | 1,55 | 1,78 | 1,65 | 1,61 | 1,59 | 1,55 | 1,78 | 1,65 | 1,63 | |
| Sijalle 6 | 1,53 | 1,53 | 1,46 | 1,55 | 1,43 | 1,45 | 1,43 | 1,55 | 1,49 | 1,50 | |
| Sijalle 10 | 1,14 | 1,34 | 1,08 | 1,19 | 1,27 | 1,19 | 1,08 | 1,34 | 1,20 | 1,19 | |
| "säilymiseen" | 0,93 | 1,14 | 1,08 | 1,19 | 1,27 | 1,19 | 0,93 | 1,27 | 1,13 | 1,17 |
Tämän yltiöpositiivisen kirjoituksen näkisin niin mielelläni kevään koittaessa ja miksipä ei jo aiemmin ksidella olevan roskakoriin kuuluvaa kamaa.KEUPA
Haistelin ennakossa, että Keuruulle on luvassa vaikea kausi. Ja eipä tainnut tämä haisu olla ihan tuulesta temmattu. Siellä on annettu jo valmentajalle kenkääkin, mutta saas nähdä auttaako mitään. Väkisinkin tulee mieleen aina, kun kakkosvalkku nostetaan ykköseksi, että mahtaako olla rahat, resurssit vai ideat vähissä? KeuPassa mahdollisesti nuo kaikki.
Kuuden ottelun tappioputki katkesi tänään komeaan voittoon Kiekko-Espoosta. Kolmen pisteen lisäksi tässä matsissa oli hyvää se, että Vitols pelasi loisto-ottelun maalillaan, sekä myös se, että puolustaja Tumanovs oli mukana JYP:istä. Lisäksi ylivoima onnistui. Mutta ei KeuPa tällaisilla peliotteilla silti olisi ansainnut edes pistettäkään. Pelin pitää siis parantua ihan huimasti jatkoa ajatellen.
KeuPan materiaali tiedettiin alusta alkaen kapeaksi. Kolmikko Ring-Keteli-Airo onkin tehnyt yli puolet joukkueen maaleista. Se sen sijaan on yllättänyt, että peräpää on vuotanut.
Jos edistyneitä tilastoja on luottaminen, niin KeuPalla ei pitäisi olla kasassa edes kymmentä pistettään. Joukkue on hännillä käytännössä jokaisessa mahdollisessa tilastossa.
KeuPa on ollut koko kauden ajan ihan jyrän alla. Vastustaja on laukonut keskimäärin jokaisessa pelissä tasaviisikoin pelattaessa 16,5 laukausta enemmän KeuPa-maalia kohden kuin mitä KeuPa itse on saanut aikaiseksi! Aloituksista vain joka kolmannes on ollut KeuPan hyökkäyspäässä. Lisäksi alivoimakaan ei ole toiminut lainkaan.
Hyvä juttu on siinä, että KeuPa on pelannut vasta kymmenen peliä. Sillä on siis vielä 38 peliä aikaa muuttaa kurssiaan ja kerätä pisteitä. Ihan kuten Hokillakin, niin sillä on tilastolliset mahdollisuudet periaatteessa jopa kuuden sakkiin, mutta en näe todennäköisenä että homma kääntyisi merkittävästi parempaan tällä miehistöllä. Jokunen lainamies JYPistä ja pari helpottavaa voittoa plakkariin, niin nousu säälipleijareihin onnistuu, mutta tämän surkeuden jatkuessa karsinnat kutsuvat ja ihan oikeutetusti.
@Everton miten JoKP:n tilanne? Joko uskotaan että sarjapaikka säilyy ilman karsintoja? Jopa "sääleihin" kiusaamaan isompiaan?
Kiitos näistä luvuista!Nämä nyt tietysti on teoreettisia laskelmia ja perustuvat lähinnä siihen, millaisilla pistelukemilla millekin sijalle on yleensä päästy.
Mutta putoaminen säälipleijareista ulos (saati sitten vielä kymppisijaakin alemmas) alkaa näyttää jo hyvin epätodennäköiseltä.
JoKP:n pistekeskiarvo on nyt 1,7.
Jos 10. sijalle tarvitaan noin 60 pistettä, niin JoKP:lle riittäisi noin pinna / peli -lopuista matseista.
Suoraan pudotuspelipaikkaan (eli sijaan 6.) tarvittaneen yli 70 pistettä. Siihen riittäisi, että loppukauden peleistä tulisi keskimäärin 1,3 pinnaa / ottelu.
Kotiedun (eli sijan 4.) säilyttämiseksikin on mahdollisesti varaa himmata ihan pikkaisen nykytahdista. Siihen on yleensä tarvittu 75-80 pistettä. Tarvittava saalis loppupeleistä tähän olisi noin 1,50-1,65 pinnaa / peli.