PJ kirjoitti:
Ennen kisoja jo Dufva kertoi että ikäluokka on käytännössä huono ja hän ei pysty valmentamaan sitä mihinkään. Pääviesti mediassa oli lähinnä anteeksipyyntö siitä, että joutuu lähtemään kisoihin.
...
Voi hyvin pitää paikkansa, että muuan jortsu voisi olla vielä parempi. Mutta Aravirta on erityisesti junnujen juttuihin tuonut noin miljoona kertaa uskottavampaa ja parempaa touhua Aravirta angsteistasi huolimatta.
Vertasit sitten Araa Dufvaan :) Mikset verrannut Hannu Kapaseen tai Jortikkaan? Tässä sulle lisää flashbackia eräästä Jortsusta: Nuorten MM-kisat Tshekkoslovakiassa 1987. Suomi ei ollut tuohon mennessä voittanut kiekossa
yhtään mitään ikinä missään. Tuolloin pelattiin vanhalla sarjajärjestelmällä ja mm. Kanukeilla ja Neuvostoliitolla oli mukana parhaat pelaajansa. Jos Tshekkoslovakia olisi voittanut Suomen viimeisessä ottelussaan, se olisi ollut mestari. Ei voittanut. Jortsun poppoo nimittäin kaatoi viimeisessä pelissään kotijoukkueen täpötäydessä Nitran hallissa 5-3. Turnauksessa oli jäljellä yksi ottelu, jossa Kanadan olisi pitänyt voittaa Neukut vähintään viidellä maalilla ottaakseen kultaa. Tuo matsi päättyi tokan erän lopussa joukkotappeluun. Molemmat diskattiin ja Suomi voitti ansaitusti MM-kultaa (olisi siis voittanut diskauksesta huolimatta) ... ja millä materiaalilla(??). Hannu Kapasta en hehkuta sen enempää, koska en äijästä perusta, mutta joka tapauksessa Hannu Kapasella ja Hannu Jortikalla on
kultamitalit nuorten maajoukkueen peräsimestä. Aravirralla on mitä? Hyvä ilme verrattuna Dufvaan ja taas tavoitteena
mitali.
Sivuhuomiona. Itse en ole lainkaan vakuuttunut Jortsun sopivuudesta nykymaajoukkueen johtoon. Katsotaan uudestaan sitten kun koko Kalen sauna Juteineen ja Kurreineen on tuuletettu vittuun sähläämästä. Jortsuhan on aikoinaan keskustellut Kalen kanssa pariin otteeseen maajoukkuepestistä, mutta noiden keskustelujen jälkeen kieltäytynyt kunniasta. En ihmettele.
Karjalaturnaus voitettiin. Hieno homma. Se on hämmästyttävää, miten siitä ei osaa oikein iloita.
Kaikki tiedämme, että ilman Norrenan loisteliasta ja tuurillakin höystettyä työskentelyä Suomi olisi ollut turnauksen viimeinen. Se makuultaan otettu haamukaapaisu oli koko kauden komein ja tärkein koppi. Tuomaristakin saatiin sopivasti apua. Esim. Bumen jäähyjä edeltävässä tilanteessa Suomen pelaaja (en muista kuka) otti Ruotsin maalin takana päivänselvällä koukulla kaverin(Bumen?) maahan ja kiekon itselleen. Bumelta katkesi filmi, seurauksena 2+2+10 ja YV-maali Suomelle.
Yksittäisistä pelaajista tosiaan jäi mieleen nuo Nummelinin taitavat kuviot, mutta toisaalta on tuo miinusmerkintä masentava. Ei ne yleensä sattumalta kerry.
Totta ja samasta syystä tekisi mieli kyseenalaistaa Olli Jokisen asema kakkossentterinä Torinossa, mutta en sitä ääneen tee, koska en ole nähnyt Floridan pelejä. Tosiasia kuitenkin on, että Ollin ollessa kentällä Floridan oma häkki heiluu aina enemmän kuin vastustajan verkko. Jos hepulla on 15 tehopistettä ja 8 miinusta, kun koko joukkueelle on tehty 51 maalia, niin jätkähän on kentällä melkein joka toisessa omiin tehdyssä maalissa. Ei ne miinukset sattumalta synny.
Salmelainen oli ok, mutta ei oikein päässyt vauhtiin. Hauhtonen taisi jännittää.
Salmelainen oli hyvä ja tuolla esityksellä pitäisi ainakin MM-paikka aueta. Keskinkertaiset kädet, mutta nopeus toiselta planeetalta. Mulla ei ole Hauhtosta vastaan mitään, mutta pakosti tulee mieleen, että aika moni olisi yltänyt samoihin ja kovempiikin pojoihin liigassa Salmelaisen rinnalla.
lihaani kirjoitti:
Aravirran peluutus otti nopeista keskimäärin varsin kädettömistä pelajista ihmeteltävän paljon irti.
Summanen ja Jortsu aikoinaan ottivat irti vielä enemmän. Summanen ei mennyt kuuhun, mutta Aran ohi kuitenkin, heittämällä. Currellakin sentään MM-kulta, MM-hopea ja Olympiapronssi, Penan hopeaa unohtamatta. Minähän kommentoin alunperin väitettä, että Ara muka olisi kiistatta paras. Ei ole, eikä koskaan saada tietää mihin oltaisiin ylletty noina Aran kurjuuden vuosina, jos tilalla olisi ollut valmentaja, jolla olisi ollut edes tavoitteena kulta.