Kanadan junioriliigat 2010–2011

  • 84 538
  • 443
Ben Dubois löysi sijoituskodin O:n kartalta ja jätkä pukeutuu jatkossa 67´s uniformuun, joten Southwesternin Belle Riverin "Ontarois" voi matkata baskeri päässään itään kohden rajaa ja kaiken kaikkiaan sähäkkänä osallistujana hyvä lisä ottelevaan.

Vaikka Dalton Smith johtotähtenä Ottawa totutusti rypee joukkuetason aktiivisuuden pohjamudissa ja tässähän ei historiallisella poimintaotoksella mitään yllättävää, mutta pettymykseksi on ennen kaikkea muodostunut Wolvesin hylkäämä Jake Cardwell ja piileskellyt harmaudessa hanskat kädessä nyt 15 iltaa.

Toivottavasti sama henki ei kosketa Duboisia ja tiedä sitten olisiko jätkän kasvonsa säilyttääkseen pitänyt ennen iskeytyä Jr.C:n Great Lakesin kehiin Belle River Canadiens paidassa, mutta raamit on tehty rikottavaksi ja lähdönvastaisuuden lumous kyllä haihtuu kintaiden pudotessa.

Toki vetihän Belle Riverin Mike Natyshak yliopistopoikana muutaman illan Show`ssa vaikka polki vielä 18-vuotiaana kauden Jr.C:n kehissä ja ei taida nykyisellään halleissa pyöriä NCAA:n Scholarshipin tarjoajia, joten onko homman ydinajatuksena lähtöjä lähdönjanoisille sekä viihdettä viihdejanoisille ja Game lähdöstä politiikalla myrkytetään kiekkoilullisilta syrjäseuduilta viimeisetkin elinvoimain rippeet.
 
GOJHL:ssä Strathroyn Troy Craig saattelee hommaa jouluun ja primeikäinen poimii Game liigassa villisti kolmen lähdön putkessa, joten hurmoksessa tarttuu ja tiistaihin Craig tulessa Chathamin Evan Makaricin kanssa.

Craig lähtötarinassaan vetänyt Jr.C:n Georgian Midin tai tunnetummin Mid O:n kehissä parin lähtösesongin ajan ja ei näihinkään kehiin kyllä aurinko pahemmin paista, mutta ei myöskään Mid O:n kellareissa johtoajatuksena Gongshow kulttuurin antaumuksellinen vaaliminen ja Craig GOJHL:ssä hyvässä poimintavauhdissa ajetellen yli 10 lähdön rajapyykin ylittämistä.

Tuo Game liigassa kyllä merkki aktiivisesta sisällön tuottamisesta ja Jr.A:n OJHL:n syyskauden ykköstykin Miltonin Tyler Badhamin edessä siintää tuo sama haasteellinen merkkipaalu joulupukin heitettyä visiittinsä, mutta HCH:n myös tarkoitus pistää pakettiin kuninkaan tarinaa ja Probert Ontarion ison näyttämön Gongshow iltamista valoittaa hyvin tuota Houndsin sekä Steelhawksin penkkien tyhejntymiseen johtanutta sotaisaa yhteenottoa.

Hysteerikko Branch ennen O:n viikkomatsina televisioitavaa iltaa Houndsin kopissa jakamassa huolestumistaan etupihan julkisuuskuvasta ja tarinankulku sitten tästä eteenpäin tuttua tarinaa HCH:n toimesta, joten onko näiltä osin viime kädessä mikään muuttunut ja 80-luvulla vain siivouskomerosta jahdattiin bench clearing brawleja, yksipuolisia päällekarkausia sekä Bill LaForgea.
 
Jr.A:n AJHL:ssä alkukauden sairasosastolla viettänyt 1993-syntynyt Dylan Schellenberg esiintynyt paluunsa jälkeen aktiivisesti ja raivannut tiensä suorittamisen ytimeen nyt viidesti, joten noussut taistelemaan AJHL:n aktiivisuustilaston kärkipaikoista ja kovin hurmoksellisesti kärki ei siis kulmakunnalla ole poiminut.

Viime poimintarupeamaan Dubissa nyt loistava Darren Kramer otti AJHL:ssä 22 lähtöä ja toki lähdönvastainen puhuri puhalsi kesän aikan yli preerian, joten takapajuisille farmipojille sisäistettäväksi visiirinaamojen viisautta ja toivottavasti hyvää odotusarvoa lähtöhahmoonsa luonut Kootenayn varaus Schellenberg nähdään aikanaan suorittamassa Dubissa

Missä sitten BC:n Cranbrookissa majaileva organisaatio vetää jatkossa ja Schellenbergin tavoin AJHL:n Drumheller Dragonsissa vetävä primeikäinen Josh McEwan napsinut poimintakoriinsa neljä, mutta tämä on tulkittavissa selväksi alisuorittamiseksi lähtövirrassa ja kyllä McEwan voisi jättää kintaansa keihäineen suosiolla vaihtopenkille.

O:ssa pitkän uran Show´ssa vetänyt Scott Walker Guelphin uusi vastuullinen ja onnistuuko sitten itse O:ssa OS Platersin paitaan kantanut Walker tuomaan väriä organisaation harmauteen, mutta kävihän penkin takana kääntymässä itse väkivaltakiekon ylipappi Bill LaForge aikanaan ja taisi tosin terävin puhti ollut LaForgelta jäänyt 80-luvulle.

Toki sinne jäi myös Major junior kiekon räväkän värikylläinen kulta-aika ja maineteoissa otti muuten LaForge lietsojana siivouskomerosta 21 iltaa koutsaamisestaan tuossa taianomaisessa Hounds illassa.
 
Joululahjoissa Hurricanesin Machacek otti illan näpäytyksenä warm-up rikkomuksesta ja hakiko siis lämpöä Tigers iltaan liian omistautuneesti tai perinnetietoisesti, mutta Hitmenin Beachin kanssa heitetty ilme postinkantajana syyskauden iskevää antia ja pysähdyksistä pitää tarttua Bruinsin Gogolin vasurin terävään jutteluun Dubin lähtövirrassa.

Herkkupaloissa Giantsin Lyon sekä Oil Kingsin Pearson eivät palauttaneet ja erityisesti tuota Lyonin kanssa otettua mukaansatempaavan sähköistä tykitystä haastamaan Wheatiesin Ferlandin sekä Raidersin tulokasottelijan Connorin kiistaton helmi, jossa lähtöainekset kyllä viihdearvollisesti kohdallaan ja hanskatoman neuvonpidon oikeallaan päättänyt poistui paikalta tyylikkäästi verta luovuttaen.

Cougarsin OA Acolatse otti myös jouluun tultaessa parin illan hyllyksen Blazers matsin lopun tapahtumista ja tuo kuin kruunu jätkän haudasta nousemiselle vai oliko se tuo Hawksin Jordanin jyrääminen jäänrakoon, joten eiköhän kevätpuolen lähtöohjelmistoon sisälly painoarvoiset kohtaamiset Caronin sekä McNaughtin kanssa ja riittääkö Chiefsin Kramerille 40 lähdön vetoinen poimintakori?
 
Toki vedettäessä O:n syyskauden tarjontaa pakettiin sieltä nousee esiin tuo Gensin sekä Petesin Gongshow tapahtuma heti poimintarupeaman alkuun ja todellakin kuin olisi 80-luvulta herännyt, mutta toki silloin olisi pysähdyksen vastustamaton imu vetänyt penkit tyhjäksi ja tärkeinpänä loistavaa perinteiden vaalimista perinteiseltä O:n taisteluparilta.

Tehkään perässä Bulls sekä Fronts ja onko Petesin tulokasottelija Mathersille sitten varmasti varattu 35 lähdön vetoinen poimintakori, mutta vaikka syksyyn heitettiin muutama mukaansatempaava toe-to-toe vuoropuhelu kyllä Troopsin O´Neil sekä IceDogsin Andrews vievät keskinäisellään ja ei palanut valo Andrewsin majakakassa O´Neilin purevan oikean jälkeen.

Toki iso rooli pysähdyksen toimivuudessa itseään kasaavalla, ympäristöään hahmottelevalla sekä verta luovuttavalla Andrewsilla ja turhan vähän tämänkaltaista etupihaa likaavaa heittäytymistä O:n tapahtumavirrassa nähty, joten kevääseen enemmän siivouskomeron hysteerikon härnäämistä ja toki Sarnian taparikollinen Flemington ansaitsee tunnustuksen kahdesta viiden illan öykkäröintikakusta.

Bullsin OA Mascioli kohtaa joulun mukavasti hyllyllä ja odottaa edelleen lopullista arviointia Fronts illan panostuksestaan, joten ilmettä tarjoillut Mascioli ainakin yritti sähköistää sekä herättää henkiin ja Frontsin vastuullisella Gilmourilla tuossa jäi kuti piippuun.

Toki Frontsin Stokes ollut myös pirteä HCH:n makuun ja harmillisesti omistaunut säväyttämiselle vain linjurien roikkuessa välissä, mutta miksi ei viitatussa Probertin opuksessa sanaakaan tajunnanräjäyttävistä Coxe lähdöistä (tai vaikkapa myös siitä O:ssa otetusta) ja noista Show`n lähtövirran valovoimaisista merkkipaaluista voisi molemmista kasata omat kirjansa.

Ollaanhan tässä jumissa 80-luvulla ja tästäkin huolimatta kyllä GA lyö Bananaraman.
 
Viimeksi muokattu:
Kenties Show´n jatkumon viihdyttävin lähtöhahmo Coxe Jr.A:n AJHL:n kautta O:n Bullsin riveihin lähtötarinassaan ja veti tuon kauden 1981-1982 AJHL:ssä säilyttääkseen yliopistokelpoisuutensa, mutta olisivatko nuo Probertin kanssa otetun helmet jääneet lähtövirrassa ottamatta Coxen valitessa yliopistopolun ja lähtöbongarien onneksi Red Wingsin varaus 1982 varmisti lopulta Major junior kehiin siirtymisen.

Jatkatarinassa LaForge halusi Coxen Canucksin organisaatioon 1984-1985 sesongin alla ja teiden kohdatessa Coxe tunnetusti totesi painavansa vaikka vastustajan penkille LaForgen näin halutessa, mutta tämän teki sitten ohjeistettuna Brad May myöhemmin O:n NF Thunderin paidassa ja toki nopeasti palasi LaForge Show´n kirkkaista valoista istuvampaan ympäristöön junnukiekon pariin.

Nykypäivään iskeytyen Jr.A:n BCHL:ssä joulu kohdattiin Cowichan Valley Capitalsin Dillon Houghtonin vetäessä letkaa ja 1992-syntynyt BC:n kehissä operoiva Albertan jätkä napsinut poimintakoriinsa kuusi lähtöä, mutta Dubissa oikeudet omistaa Amerks ja kutsun käydessä varmasti tarttuisi nälkäisesti vaihtoihinsa.

Saako sitten lähtötarinassaan kokea ylösnousemuksen hurmoksen vai jääkö leimaltaan Jr.A:n kehien lähtöparoniksi, mutta odotusarvoa on hahmoon haalittu ja viime poimintarupeamaan BCHL:ssä Josh McEwan otti aktiivisuuskuninkuuden 19 lähdöllä.
 
Juuri tässä ja Jr.B:n GOJHL:ssä Spitsin varaus Ty Bilcke suorittanut runkosarjaan nyt viidesti, joten 1994-syntynyt luo kyllä edelleen odotusarvoa nimeensä ja ehdottomasti yksi kiinnostavimmista pinnan alla operoivista nousevista lähtöhahmoista.

17-vuotiaana sitten O:ssa Mathersin hanskattomissa jalanjäljissä poimintajuna puskemaan pysähdyksestä pysähdykseen ja Jr.B:n kehissä Kitchenerin 1992-syntynyt Ted Anstett otti silmiinpistävän aktiivisuuspiikin ennen joulua poimimalla kolme viiteen iltaan, joten mukavasti tarttui Game liigassa ja jätkä kauden alla mukana O:n Rangersin training campilla.

Säilyykö terävä ote sitten yli vuoden vaihtumisen ja Anstett lusinut yhden 10 illan kakun jo poimintarupeamaan GOJHL:ssä poikittaisen keihään tarjoilemisesta, mutta katsottaessa lähtösilmällä 25 vuotta taaksepäin esiin nousee Coxen tähtiviikko joulusta vuoden vaihtumiseen ja otti ensin 15 tikkiä Brownin vasureista sekä perään kaksi päivää myöhemmin viisi lisää Don Jacksonin oikeista.

Sitten kepillä jäätä kokeilevana lähtötarinan kruununa tästä pysähdyksestä taas parin päivän päästä Coxe tulessa Show`n lähtövirran viihdearvollisessa klassikossa Bob Rousen kanssa ja heitti kyllä kuningasluokan viihdevaihdetta silmään vuoden viimeiseen lähtöviikkoon 1985, joten ainakin HCH on edelleen vastaanottavainen 25 vuotta myöhemmin ja ennen kyseisen lähtöhelmen viskomista olisi siinä alkupaloina valokeilassa vielä O:n kauhugalleriasta Tim Coulis.

Pistäähän se äärilaidalla hymyilyttämään ja toki pisti myös Coxen puuskuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kiekko-Kolli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks & KooKoo

Kiekko-Kolli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks & KooKoo
WHL:ää on mahdollista seurata ilmaiseksi kolmen seuraavan yön aikana edellyttäen, että striimit toimivat myös Euroopassa. Linkki.

Eiköhän ne toimi, ainakin viime vuonna vastaava paketti joulun/uudenvuoden kieppeillä näkyi ilman ongelmia. Harmi että on noita töitä, olisi ollut kiva muutama peli katsoa. Noh, ehkä sitä voisi vähän nipistää yöunista lisää ja katsella matseja ennen töihin menoa, johan tässä nuo nuorten mm-kisat valvottaa kuitenkin. Nukutaan sitten ensi vuonna.
 
Kenen muunkaan kuin OS:n Zweepin vetoavulla HCH iskeytyy takaisin lähtösorvin ääreen ja HCH:n kyseenalaistamisien jälkeen taas vahvaa hanskatonta viestiä äärilaidalle, joten Coltsin 1992-syntynyt Mitch Bennett vastaantulijana O:n tiistain poimintakierroksella ja murjoi kyllä pysähdyksessä Zweep mallikelpoisesti menemään oikeallaan.

Varteenotettava hahmo kiistatta Zweep ja Bennett myös ne omat leimansa rystysiinsä ansainnut, mutta ei nyt mitään lähtäautomaatin sädekehää Zweepin ylle ja lähtövirrassa jokainen työnäyte bongaillaan kyllä nöyrän kiitollisina.

Dubissa Blazersin Caronin ollessa ottelukuntoinen Giants ilmoittanut McNaughtin viettävän sairasosastolla koko loppurupeaman, joten vyö lähtee kiertoon ja näpäyttivätkö kiekkojumalat kyseenlaisesta paluusta Dubin kehiin OA ruudussa?

O:ssa Bullsin Mascioli odottelee edelleen viestiä siivouskomerosta ja meneekö yliampuvana hätävarjeluna pesuvesien mukana vai saako uuden mahdollisuuden luoda vielä sykähdyttävämpää meteriaalia, mutta kyseisen illan tilanteeseen äärilaidalta jälkikäteen vielä tarttuen kyllä se taitaa olla lopultakin Michal eikä Mike ja olisi tuossa ollut kouriintuntuva sauma tehdä Hamiltonin terästeollisuudessa puurtava isä ylpeäksi sekä ottaa koko K-town haltuun.
 
Itseään likoon heittänyt Guelphin Carroll otti taas sädekehää O:n keskiviikon poimintakierroksella ja sammutti ensin pää alhaalla nukkuneen Knightsin Michael D'Orazion lyhdyn raiteilla, jonka jälkeen nuiji oikeallaan postinkantajana sisään uineen Jarred Tinondin jäihin ja pyyhki näin urakalla Knightsin jätkillä kenttää.

Lähtövalona Derek Froats ottelukuntoisena Frontsin ottelevassa ja onko luvassa helmiä sioille iltojen virrassa, mutta 67´s vei 9-0 ja ei merkkiäkään turhautumisesta tai lokaan painetun paidan kunnian puolustamisesta.

Bullsin Masioli otti palautteessa maltillisen kolmen illan tuomion ja näin ollen ei tarvitse levitellä punaista mattoa eteen, mutta keskiviikkoon kattoon jäi roikkumaan Whalersin Devanen sekä Sarnian Flemingtonin lähtö ja kyllä nuo pitäisi vain ottaa pois.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran pitää äärilaidalta korjata, että DeSousa Knightsin jätkistä tuossa nukkui pää alhalla ja kaikkihan tietävät ettei raiteilla pidä neppailla.
Hysteerisen kupolinsuojelun puuskassa Carroll kuitenkin otti tuosta tyylipuhtaasta merkaamisestaan viisi iltaa siivouskomerosta ja pitäisikö varoittaa ennen kuin kolahtaa, mutta pyyhki joka tapauksessa Carroll Knightsin jätkillä kentää ja eiköhän DeSousakin vain maksanut hintaansa iltojen virrassa.

Vaisuhkosti aktiivisuustasolla odotusarvoonsa nähden esiintynyt Spits pisti ennen joulua nyrkkivahvuudestaan OA jätkät Tarinin sekä Clouthierin ulos ja näin mukavat joululahjat jätkille, mutta haukkasihan tuo lähtömittareilla ison palan kakusta ja nyt korvaamaan Spits kaupannut OA Jeff Brownin sisään Gensin riveistä.

Terävimmillään Brown kyllä hyväntason ottelija sekä aktiivinen kaukalokola, mutta tuollaisena perusosaston suorittajana ei istu johdattamaan laivaa ja selkeät punaviivan roolinottajat uupuvat Spitsin kattauksesta saumaan.

Toki siihen sini-ja punaviivan väliin HCH istuttaisi Brownin ja Spitsin mukana edelleen oleva 1993-syntynyt Brendan McCann piileskellyt harmaudessa hanskat kädessä, mutta roolia olisi nälkäiselle tarjolla ja nyt lupaavaa taustaa omaava McCann tyytynyt venyttelemään kulmissa.
 
Liikkunut Brown otti roolia ja heitti itseään uuden paidan puolesta likoon Ottersin 1993-syntyneen David Brollin kanssa suoraan aloituksesta, mutta silmiinpistävästi haki myös tunnetusti lähtöfanaattista yleisöä taakseen ja edelleenkin tehokkain paikka mainostaa itseään on pysähdyksen suoma valokeila.

Frontsin Froats heti avausiltansa perään ulkona ottelevasta ja Troops illassa Frontsin vahvuudesta Stokes astui esiin, joten kolasi ensin match penaltyn arvoisesti Philip Lanen laitaan ja sen jälkeen loisti suorittamisen ytimessä postinkantajana sisään uineen Stephon Thornen kanssa.

Terävää juttelua oikealla ja kaipa tuostakin merkkaamisesta kaivetaan palkintoloma vaikka ei mitään järin sykähdyttävää tarjoiltu, mutta iskevää ilmettä Frontsin jätkältä ja mukava oli bongailla Knightsin Jarred Tinondi ottamassa Sarnian Flemingtonin oikeaoppisesti suoraan aloituksesta.

Oli suorittamisessa viihdearvollisesti Tinondin osalta kyllä taas samaa henkeä kuin isällä terävimmillään Show´ssa ja toisaalta eikö ottelevasta löydy muita ottamaan Flemington suoraan aloituksesta, mutta olisihan Hunterin pitänyt tyhjentää penkkinsä jo Carrollin pyyhkiessä Knightsin jätkillä kenttää ja Dubisssa Giants sekä Tips pesivät paskantuoksuista pyykkiä antaumuksellisesti vuoden vaihtumista kunnioittaen.

Räjähtävä aikamatka 80-luvulle ja kyllä siellä pysähdyksen luomisvimmassa vaikkapa Giantsin Jordan Martinook otti omistusta haltuunsa, mutta välillä pitää puhdistaa ilmaan ja kyllähän hengettömän harmaa surffailu on tuskaisen painostavaa.
 
Nyt oli Knightsin Terreri työpaikallaan kellokortti leimattuna ja lähti Flemingtonin kanssa matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta roolinsa mukaisesti, mutta ei elämää suurempaa lähtötaidetta roolinsa ammattijätkien keskinäisessä ja perussuorittamiseksi iltojen virrassa menee.

Toki raivopäisempää otetta Flemingtonilta HCH edelleen kaipaisi lähdön sykkeessä ja kyllähän nuo kaksi viiden illan öykkäröinti tuomiota siivouskomerosta mairittelevat, mutta lauantain pysähdyksissä kipinöivämpää tarjontaa oli bongattavissa Missyn Jamie Wisen sekä Frontsin Pat Harrisonin lähdössä ja polttelevan sähköistä mukaansatempaavuutta aina äärilaidalle asti tässä lähtövirran taistelussa.

Turhaan kyllä väläytellyt Harrison pitää itseään O:n lähtökartan taustahahmona ja liekehtien pysähdysten kautta kiinni lähtömaineeseen, mutta HCH:n suosikkihahmoista illassa myös Missyn Rob Flick piti postinkantajana yksipuolisen puheenvuoron kahdella kädellä ja harmillisesti ei nyt mitään säkenöivää viihdekavalkaaria tämäkään jätkä pitänyt yllä poimintarupeamaan.

Stokes oli vielä puskemassa perässä boksiin jatkoneuvotteluihin ja ei tällä kertaa innostunut repimään tietään vapaaksi läpi raitapaitojen, mutta olisihan siinä ollut sankarinviittaa tarjolla Stokesille ja varmasti olisi nostanut nimen paistattelemaan otsikoihin.

Harmauden sanansaattajat ammuttakoon ja ilmeikkyys ansaitsemalleen jalustalle nostettakoon.
 
Farmipoikien Dubissa ohi lypsyjen tai kastrointien Chiefsin lähtöautomaatti Kramer tulessa Rocketsin 1993-syntyneen Jessey Astlesin kanssa, mutta ohi poimintahurmion kyllä tämä Rocketsin jätkä tarttuu silmään ja tekee itseään tykö lähtörintamalla.

Mutta mitä tekivät raitapaidat Blazersin Hanesin sekä T-Birdsin Dotyn selkeästi sähköisillä askelmerkeillä alkanessa ja miksi syödään elävöittävä tunne pelistä, mutta värikynäähän eivät harmaat heitä edes villeissä unissaan ja hyvällä ilmeellä olivat mukana tunnelman luomisessa molemma soturit.

Värittämisestä kaikessa julkitulossa on kysymys ja olivathan ne aikoja Dubin ollessa kuin pimeä varjo aikanaan, mutta sitten tuli myös HCH:lle 90-luvun alussa se T-Birds nauha ja kuinka Dody Wood varasti kuvan?

Oliko sitten Show:sta väärin omaksua vaikkapa Torrie Robertsonin panostus vielä aikaisemmin ja kyllä siellä aktiivisessa tuotannossa omatkin helmensä ovat, mutta historiaan taotusti tuokin sitkeä vääntäjä sähisi itsensä harmaudesta ylös ja kyllä "Fight Tape" aikakauden soturi tietää perustotuudet.
 
Missyn Flick jatkoi sunnuntain Saginaw illassa siitä mihin lauantaina jäi ja postinkantajan keikkaa oli taas ohjelmassa, joten äärilaidalta tarjoillusta ilmeestä pisteet ja tilaukseen suoraan aloituksesta vihdyttämistä.

Illassa myös Gasinawin 1993-syntynyt Anthony Camara sekä Missyn 1992-syntynyt Gregg Sutch mukaansatempaavan kipinöivässä ja Camara heittelee näyttöjä kesän varaustilaisuutta silmälläpitäen aina valokeilaan hakeutuessaan, mutta ei ehkä terävintä hanskatonta työnäytettä tästä pysähdyksestä irti ja painoarvoa taas oli sijoitettu Dubin sunnuntaihin.

Triben Dylan McIlrath sekä Cougarsin OA Sena Acolatse keskinäisessä tasonmittauksessa ja HCH:n tulkinnalla ympäripyöreäksi menee lähtövirrassa, mutta tämän vuoksi siellä on paikalla ne kenttämiehet, toimitsijat sekä kioskimyyjät ja helmien koriin sijoitettavan viihdepalan sunnuntaihin tarjosivat Blazersin 1994-syntynyt Chase Souto ja Rocketsin samanikäinen Tyrell Goulbourne.

Tunnetta oli juttutuokiossa mukavasti polttoaineena mukana ja puheenvuoroja ei säästelty suoraan aloituksesta otetussa, joten Souto jatkaa odotusarvon luomista hahmoonsa ja viihdyttämisen ehdoilla edettiin.
 
Tapahtumakartoituksessa Dubissa Giants kaupannut primeikäisen Brett Lyonin Warriorsiin ja viihdearvollisesti yksi korkeatasoisimmista lähtöhahmoista Dubin ottelijakartalla, mutta hämmentävää liikehdintää McNaughtin kasatessa itseään sairasosastolla ja ottaako sitten Vannieuwenhuizen sitten kaikki roikkuvat pois?

Kolmetoista kertaa on tarttunut ja toisaalta Triben ottelevassa nyt Lyon, McIlrath sekä Beach, joten uskottavuutta ottelevasta löytyy Saskatchewanin iltojen sähköiseen kuumuuteen ja tosin kulmakunnan perinteiset rähinäryhmät Pats sekä Blades eivät nyt mitenkään hurmoksellisesti ole iltoja värittäneet.

Toki viime sesonkiinhan Blades veti kuin suoraan 80-luvulta olleella ryhmällä ja ei ole Bladesin vastuullinen Molleken ollut myöskään oma itsensä poimintarupeamaan, joten Rebelsin Josh Cowenin otettua paidan puolesta roolia jäätyi juuri penkillään iltojen virrassa ja kuittien nieleminen tai posken kääntäminen ei todellakaan tyypillistä reakointia Mollekenin suunnalta.

Mitä sitten sisältävätkään seuraavat sivut tässä tarinassa ja nimeääkö Molleken tapojensa mukaisesti pareja iltaan jo kopissa vai avaako matsin viiden jätkän rähinävaihteella, mutta viitatun pysähdyksen antina tarjolle purevaa ilmettä vähän vaisusti esiintyneeltä Cowenilta Bladesin suuntaan ja elonmerkkinä kantoi roolinsa kunnialla illassa.
 
Viimeksi muokattu:

Saha on Laki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Minulla olisi kysymys HCH:lle, tietenkin myös muille jos sattuu tietämään. Keitä tappelijoita mahdollisesti varataan ensi kesän NHL entry draftissa? Onko tänävuonna mahdollisesti McIlrathin kaltaisia kavereita menossa kahdella ensimmäisellä kierroksella, vai onko luvassa vain jämäkierroksilla varattavia kädettömiä tappelijoita?
 
Eiköhän sieltä tarjonnasta nouse kirkkaana esiin O.n Petesin Mathers ja puhtaasti ottelijastatukseltaan vertalukelpoinen ikäsaumassa Dubin McIlrathiin, mutta pelaajatyyppinä kiistatta yksipuolisemmin hanskattoman roolinsa ammattijätkä ja kulkenut lyhyessä ajassa O:ssa tuon perinteisen reitin pakista laituriksi.

Eiköhän kuitenkin painottuneesti ottelijatyyppiä haettassa Mathers potentiaalinen toisen kierroksen jätkä ja kyllä vanavedessä HCH nostaisi toisena O:sta Saginawin Camaran, joka 2009 O:n Priority Selectionin kärkipään varauksia ja O:ssa kyllä luonut parin kauden aikana nimeensä odotusarvoa ennen kaikkea pelin hanskattomalla osa-alueella.

Toki ei työnäytteiden nojalla kanna rystysissään aivan Mathersin leimoja ja kenties 20.1 O:n lähtövirrassa nähtävä keskinäinen tasonmittaus kääntää asetelman päälaelleen, mutta varaamatonta isoa kalaa lammesta ongittaessa tarjolla O:sta 1992-syntynyt Troopsin O´Neill ja isolla kauhalla odotusarvoa organisaatioon tuosta kerta heitolla.
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
WiFi Password: XHeKaJ#72
Terävää juttelua oikealla ja kaipa tuostakin merkkaamisesta kaivetaan palkintoloma vaikka ei mitään järin sykähdyttävää tarjoiltu, mutta iskevää ilmettä Frontsin jätkältä ja mukava oli bongailla Knightsin Jarred Tinondi ottamassa Sarnian Flemingtonin oikeaoppisesti suoraan aloituksesta.

Oli suorittamisessa viihdearvollisesti Tinondin osalta kyllä taas samaa henkeä kuin isällä terävimmillään Show´ssa ja toisaalta eikö ottelevasta löydy muita ottamaan Flemington suoraan aloituksesta, mutta olisihan Hunterin pitänyt tyhjentää penkkinsä jo Carrollin pyyhkiessä Knightsin jätkillä kenttää ja Dubisssa Giants sekä Tips pesivät paskantuoksuista pyykkiä antaumuksellisesti vuoden vaihtumista kunnioittaen.
Habs-kannattajana voisin kysellä hieman Tinordin hanskattomasta potentiaalista. Auttaako Huntereiden opit ja O:n pelityyli saamaan nuorukaisesta kunnon enforceria Habsin takalinjoille tulevaisuudessa?
 
Kuten todettua pariin otteeseen Tinondilta nähty viihdearvollisesti terävää työskentelyä ja tuo pakostakin tuon mielleyhtymän isän Show`n valovoimaisimpiin hanskattomiin hetkiin, mutta ei nyt yleisillä tunnusmerkeilla mitään varsinaista hanskatonta roolia kantanut Knightsin paidassa ja kieltämättä otti sitä kyllä tuossa pysähdyksessä Sarnian Flemingtonin kanssa.

Menisikö sitten näiltäkin osin samaan muottiin isänsä kanssa ja harmillisesti saumaan Knights ei aivan tuota Dale Hunterin terävimmän koutsausjakson näköistä lähtöystävällistä kiekkoa vedä, mutta jatkotarinana edelliseen Dubista silmiinpistävänä lähtöhahmona varausikäisistä esiin T-Birdsin Doty ja aktiivisesti hakeutunut lähdön suomaan valokeilaan mainostamaan itseään.

Eiköhän joku tämänkin kortin katso myöhemmillä kierroksilla ja ken menneitä muistelee sitä Bobby Schmautz keihästää tikulla silmään, mutta ensin tulivat tikit ja sitten kuukauden tauon päästä tippui helmi.
 
Kerby Rychel liikkunut kaupalla ounastellusti Spitsin vahvuuteen ja Missyn paidassa 16-vuotiaana pistänyt rahaa O:ssa lähtöpankkiin mukavan aktiivisesti, joten seuraanko kehityskulussa isänsä hanskattomia jalanjälkiä ja Tarinin sekä Clouthierin poistuttua roolia todella olisi tarjolla aina punaviivaa myöden.

Kirjoitetaanko tänään sivuja Rychelin henkilökohtaiseen lähtötarinaan rajasodassa Whalersia vastaan ja ei nyt armottoman sodankäynnin merkkinä kipinät ainakaan leisku ennakkoon äärilaidalle,mutta saattaahan sitä löytää itsensä aikakoneesta matkalla 80-luvulle ja toki tämän parin keskinäinen historia hehkuvine yhteenottoineen ei aivan sinne yllä.

Tunnetusti puku päälläkin voi heittää itseään likoon iltojen väriskaalassa ja haisteliko uskottavuuspohjan vuotaessa GM Rychel vain Rychel nimellä vielä noustavan taisteluun joukkuetason aktiivisuuskuninkuudesta, joten katsellaan miten tuo poimintayhtälö toimii ja visiirin takaa tulkittunahan ei avaudu mikään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös