HN
Kirjoitit tapasi mukaan erinomaiset perustelut.
"HIM:in paras levy on se neljän biisin mini-CD, joka ilmestyi ennen 666:iä."
Tarkoitatko Wicked Gamen singleä?
"666 on hyvä levy, koska siinä pääosassa ovat vielä ne ainekset, joiden ansiosta Villen orkesterista oli tulla uusi hieno suomalainen rock-yhtye. Biiseissä on enemmän kuin yksi koukku, ne ovat pääsääntöisesti pätevästi soitettuja, eikä tuotannossa ole tyydytty kompromisseihin. 666:in kipaleissa on syvyyttä ja yllätyksellisyyttä, mikä puuttuu RR:ltä täydellisesti."
Allekirjoitan täysin, paitsi sanan "täydellisesti", jota en sulata alkuunkaan. Toisaalta ihmettelen, mikä RR:n biiseistä sitten ei ole pätevästi soitettu. Vai tarkoititko verrattuna yleisesti suomalaiseen rock-musiikkiin?
"RR:n biisit kulkevat alusta loppuun samalla kaavalla: alkuriffi - kolmen markan rumpukompilla säestetty a-osa - siirappisen tarttuva kertosäe - jne."
Mielestäni sanaa "siirappinen" lukuunottamatta, 666 pätee kutakuinkin samat sävelet, ainoastaan paljon tummempana, raskaampana ja "mustaa tunnetta" tulvien. En kyllä itse näe rumpukompeissa niin suurta eroa, että toisen tuomitsisin "kolmen markan rumpukompiksi".
"Kaikki syvempää oivaltamista vaativa on tahallaan jätetty pois, ja jäljelle on jäänyt riisuttu lista-HIM, jonka kertosäkeistä jokainen voi valita mieleisensä kännykkänsä soittoääneksi."
No joo, ehkä jotain sinnepäin ainakin joissain biiseissä, myönnettäköön. En tosin missään tapauksessa vetäisi noin jyrkkää linjaa.
"Se on kahden kuuntelun jälkeen loppuun kulunut, valmiiksi pureskeltu täsmätuote itsestäänselvään markkinarakoon."
Niin, itselleni RR ei ole kulunut loppuun kahden kuuntelun jälkeen, lukuunottamatta pahimpia listarenkutuksia. Oletko aivan varma, etteivät RR:n korkeat myyntiluvut saa Sinua näkemään siinä sellaisiakin vikoja, jotia ei itse asiassa ole olemassakaan, ei ainakaan niin kärjistettynä kuin annat ymmärtää? Tai ettet hyvän menekin takia ole ainakin paljon kärkkäämpi sellaisia etsimään?
"Se ei ole enää musiikkia musiikin itsensä, luomisen ja soittamisen riemun, takia."
Ohhoh. Väitän, että Valo on nauttinut valtavasti myös RR:n luomisesta ja aivan musiikin itsensä vuoksi. Kenties ilman samanlaista hurmiota kuin 666:ssa ja kiistatta eräissä biiseissä markkinoita ajatellen, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Eihän se nyt herttileeri sentään pelkkää rahastusta ole. Vaikka monet discopoppisbiisitkin ovat mielestäni pääsääntöisesti pelkkää rahastusta, joku voi silti aivan aidosti nauttia sellaisenkin koneellisen"musiikin" tekemisestä.
Niin paljon kuin kirkuvat teinitytöt vituttavat, en henkilökohtaisesti mahda mitään sille, että RR kaikesta kaupallisuudestaan huolimatta pääosin kuullostaa helvetin hyvältä. Johtunee romanttisesta luonteenlaadustani. HIM kolahti aikoinaan 666:n myötä niin syvälle, etten osaa oikein vertailla näitä kahta levyä, koska voin autuaasti kuunnella kumpaa tahansa mielialasta riippuen. Sittemmin viimeistään DSABH:n myötä intoni on pikkuhlijaa laantunut...
Henkilökohtaisesti minua ottaa päähän sekin ajatusmalli, että kaupallinen = automaattisesti aivan paska. Musiikkiin tulee suhtauta ennakkoluulottomasti, ja tehdä omat johtopäätökset (kuten olet siis kiistatta tehnyt) riippumatta siitä, kuka sitä kuuntelee, kuka sen on tehnyt ja kuinka paljon sitä kuunnellaan. Jopa jossain viestissä kauan sitten alimpaan helvettiin manaamallasi lihatiski-discopoppis-massamarkkina-Senssillä voi silloin tällöin kuulla ihan oikeasti hyvän kappaleen, jos malttaa istua alakerran Suomi-rock-puolella... Välttäkäämme siis iankaikkista mustavalkoisuutta.
Ranger