Suikkasen ensivisiitti Turkuun oli kultainen. Ehkä siksi suhtautumiseni Suikkaseen on ollut sellainen, että vilpittömästi toivon, että homma toimisi. Kaveri kun vaikuttaa perusmukavalta jässikältä.
Tästä fiiliksestä huolimatta pidin Suikkasen paluuta Turkuun keväällä 2013 virheenä, sillä Suikkasella ei ollut TPS-pestissä kuin hävittävää. Ja häviämiseksi homma menikin: 2+1 -sopimus päättyi toisen kauden alkupuolella, marraskuussa 2014.
Osittain Suikkasen paluu meni mönkään siksi, että TPS oli ja yhä on klaanien kokoelma, jossa työrauha on mitä sattuu. Olin sitä mieltä, että Suikkasen kenkiminen marraskuussa 2014 oli TPS-johdolta hätäinen virhe. Tuntui, että potkujen syynä olivat pelillisiä syitä enemmän kabinettikilvoittelut - näyttihän TPS:n tekeminen Suikkasen potkujen aikoihin paremmalta kuin kertaakaan sitten kultakevään 2010.
Mutta: kyllä potkuihin oli perustellut pelillisetkin syynsä.
Suikkasen paluuvisiitti Turkuun osoitti sen, että miehen ns pelikirja ei ollut kovin kaksinen, eikä ollut päivittynyt mitenkään sitten kevään 2010. TPS:llä ei ollut megamiehistöä Suikkasen kummallakaan kaudella, mutta ihan kelpo miehitykset (joskin huonosti roolitetut). Nimilistoina joukkueet kuitenkin olivat vähintään säälipudotuspeliuskottavia.
Pelillisiä ongelmia Suikkasen "pelikirjassa" oli monia, ja niistä monet tuntuvat olevan samankaltaisia kuin Kärpillä tällä hetkellä. Muistellakseni tuolloisen TPS:n ongelmia:
- kahden perättäisen pelin taso vaihteli valtavasti sysipaskasta aina "toivoa herättävään". Pahimmin tämä näkyi koti- ja vieraspelien eroina: TPS teki Suikkasen toisen tulemisen I kaudella 2013-2014 sellaisen vieraspeliennätyksen, että sitä ei hetkeen rikota: koko kaudella joukkue otti 30 vieraspelistään vain yhden (1) suoran 3 pisteen voiton. Kotona pelattiin parhaimpina hetkinä kuin hurmoksessa, ja seuraavana päivänä käytiin ottamassa vieraissa turpiin 0-6.
- joukkue oli ulkomaalaisten ns. tähtipelaajien harteilla. Suikkasen kahdella kaudella TPS:ssä luistelivat mm. Sexton, Pare, Willsie, Lasch, Smolenak, Jeff Halpern. Omilla suorituksillaan he toivat voittoja silloin tällöin. Mutta heidän pelaamisensa oli usein yksinyrittämistä; yksilötaito korvasi puutteellista pelikirjaa. Toki peliaikaahan tähdet saivat hurjasti. (Ja toki huhuttiin Suikkasen huonoista väleistä useisiinkin ulkomaalaistähtiinsä.)
- kotimaisia ns tähtipelaajia ei Suikkasella juuri ollut, mutta sitä tälläkin keskustelufoorumilla kummasteltiin, miten sinänsä ihan kelpo nimimiehet tuntuivat pelaavan alle tasonsa. Tämä selittynee sillä, että pelikirjan ollessa olematon, pelaajat eivät oikein vain tienneet, mitä kentällä milloinkin pitäisi tehdä.
- hyökkäyksiin lähdöt ja ylipäätään hyökkäyspelaaminen oli tahmeaa. Pelaajat viipottivat missä sattuu, etäisyydet olivat pitkiä ja lyhyetkin syötöt menivät jatkuvasti ohi. Olihan välillä sitä "muna pystyssä" -yrittämistä ja tsemppiä, lähinnä niissä hyvissä kotipeleissä, mutta hyvin organisoidut joukkueet pelasivat TPS-tsempparit kulmiin. Variaatiota pelaamisessa ei ollut: suunnitelmia oli suunnilleen yksi, ja sitäkään kaikki eivät kentällä tuntuneet toteuttavan. TPS puski jatkuvasti samalla, yhdellä ja helposti poissuljettavalla tavalla päin vastustajan seinää.
- koska kuviot eivät olleet kunnossa, maalinteko oli tosi tuskaa ja harvojen harteilla. Ja tokihan TPS jo syyskaudella kauppasi rahapulaisena ne maaleja tehneet pelaajat ulkomaille...
- aina pohdittiin, että "Suikkasen joukkue on kevään joukkue" ja että pelissä on "parempia merkkejä". Suikkasen vakiorepliikit lehdistötilaisuuksissa olivat 1) hyvin tsempattiin mutta hävittiin, 2) kärkipelaajilta (erit ulkomaalaisvahvistuksilta) pitäisi odottaa enemmän, 3) tuomarit olivat huonoja. Näistä kaikista ironisesti vitsailtiin.
Olen näkevinäni Suikkasen TPS:ssä ja Suikkasen Kärpissä aika paljon samaa, sillä erolla, että Kärppien miehistö on paria piirua kovempi ja työrauha Kärpissä lienee varmempi (toisaalta lienevätköhän sitten odotukset/paineetkin kovemmat). Samoja ongelmia tuntuu olevan Suikkasen pelikirjassa edelleen, samoista asioista Suikkasen ketjuissa kirjoitellaan kuin TPS-osiossa pari vuotta sitten. Samaa ailahtelevuutta ihmetellään ja kevättä kohti kohdilleen loksahtavaa peliä toivotaan. Ja niin edelleen.
En nyt lähde mitenkään besserwisseröimään, mutta oma fiilikseni on kaikesta yllä kirjoittamastni huolimatta yhä se, että Suikkasen potkut TPS:stä marraskuussa 2014 oli virhe. Ei TPS tuolloin mestaruusvauhdissa ollut, mutta olisi vauhti saattanut juuri ja juuri pudotuspeleihin, varmaankin sääleissä putoamaan, yltää.
Ehkä Suikkasen Kärpät-jatkon kannalta olennaisin kysymys on tämä: riittääkö oululaisille ne aina silloin tällöin esiin tulevat "paremmat merkit"? Riittääkö Suikkasen Kärpille se Turussa kovin tuttu "sääleissä putoamaan" -vauhti? Sillä jos nyt jotakin Suikkasen valmennushistorian perusteella rohkenisin ennustaa, niin tämän: eivät Suikkasen kuviot Kärpissä alkukaudella nähtyä kummemmiksi muutu.