Mutta yritäpä joskus laskea montako "pomppua" puolustus-, tai keskialueella on tapahtunut viimeisen aloituksen jälkeen ennenkuin kiekko on lopulta päätynyt sille pelaajalle, jonka maalintekoyritys tyrehtyy "pomppuun" - ja kumpi joukkueista on kustakin "pompusta" on hyötynyt? Tai ne kaikki pomput jotka johtivat siihen, että edellinen aloitus oli siinä missä se oli... Tätähän voisi jatkaa vähintäänkin ottelun alkuhetkiin saakka. Tai kenties jopa runkosarjaan, jossa määriteltiin se, missä kulloinkin pelataan. Tai niihin tuuritekijöihin, jotka vaikuttivat siihen, millaiset pelaajat joukkueeseen saatiin värvättyä.
Kaikissa noissa tarvitaan hieman myös onnea, mutta mitä pidemmälle tapahtumissa tuossa viestissäsi mennään, niin sitä vähemmäksi käy onnen merkitys, sillä yksittäisen pompun saamiseen riittä esimerkiksi yksi epätasainen kohta jäässä, kun taas pelaajan saamiseen joukkueeseen vaikuttaa huomattavasti enemmän muuttujia.
Minun ajatukseni on siis se, että koska tuuritekijät ovat läsnä jokaisessa pelitilanteessa (esimerkiksi vaikkapa niissäkin tilanteissa, joissa kiekko pysyy kaksi sekuntia pelaajan lavassa hänen toivomallaan tavalla, eikä esim. jään epätasaisuus pompauta kiekkoa siitä pois, on kyse tuurista - hyvästä tuurista kiekolliselle pelaajalle ja huonosta tuurista vastustajalle) on järjetöntä väittää löytävänsä näistä tekijöistä kahta jääkiekkojoukkuetta erottavia tekijöitä.
Varmasti on erittäin tyypillistä ihmiselle, kenties jopa inhimillistä, kiinnittää huomionsa vain muutamaan "pomppuun" kussakin ottelussa, vaikka todellisuudessa näitä "pomppuja" on jokaisessa jääkiekko-ottelussa laskutavasta riippuen vähintään satoja tai tuhansia. Tästä syystä tuuritekijöiden ero kahden joukkueen välillä taantuu merkityksettömälle tasolle jo hyvinkin lyhyessä ajassa ja varmasti yhden jääkiekko-ottelun aikana.
Jep on tullut seurattua niitä pomppuja ihan joka kentän osa-alueella useassa ottelussa useiden eri joukkueiden välillä. Ilmeisesti, jos tulkitsen oikein, niin kantasi on se, että mikäli jääkiekko ottelussa tilastoitaisiin sellaiset pomput, mistä seuraa selvä hyöty toiselle osapuolelle niin puolustus, keski, kuin hyökkäysalueella ja kun nämä kolme lukua laskettaisiin yhteen, saataisiin molemmille joukkueille sama luku? Vaikea sanoa, kun ei ole tullut tilastoitua, mutta voi olla. Se, saadaanko jokaiselle alueelle kummankin joukkueen osalta sama luku, niin voin kertoa, että ei saada. Varsinkin kummakin joukkueen hyökkäysalueiden pomppuja vertailtaessa (tällä alueella se selvimmin näkyy) on melko suuria eroja yksittäisessä pelissä. Ne voivat sitten tasoittua, kun otetaan niiden muiden alueiden kuvittelliset luvut mukaan, mutta edelleenkään en katso, että pomppu maalilaukauksen yhteydessä on saman arvoinen kuin pomppu keskialueella, joka esimerkiksi saattaa johtaa 3vs2 ylivoima hyökkäykseen, koska jälkimmäisessä tapauksessa vaaditaan vielä joukkueen yksilöiltä laadukkaita yksilösuorituksia ennen, kuin kiekko voi mennä maaliin. Niin kauan, kun nämä kuvitteelliset kolme lukua ovat eri alueilla erisuuruisia (erityisesti siellä hyökkäysalueella), niin mielestäni
ei voida sanoa, että molemmat hyötyivät saman verran. Eron ei toki tarvitse olla, kuin se yksi pomppu oikeassa paikassa.
Näin ollen väite siitä, että tuuri ratkaisisi jääkiekko-otteluita, saati ottelusarjoja, on itse asiassa variaatio sinänsä kiehtovasta, mutta todellisessa maailmassa pätemättömästä perhosvaikutus-ajatuksesta.
Pelkällä tuurilla ei voiteta pelejä/ottelusarjoja, mutta kun erot joukkueiden välillä ovat niin pieniä, että maalivahti vs maalivahti, puolustus vs puolustus ja hyökkäys vs hyökkäys -asettelun jälkeenkin ei millään meinata saada eroa joukkueiden välille (näin on pudotuspeleissä yleensä käynyt ainakin jossain vaiheessa), niin jollakin tavalla ne pelit lopulta ratkeaa ja tällöin pommpujen merkitys kasvaa. Puhumattakaan niistä täydellisistä onnenkantamoisista, missä yritetään aivan muuta ratkaisua, kuin mikä sitten lopputulokseksi päätyy.
Liittyikö tämä nyt jotenkin tuuriin vai oliko tämä vain irrallinen loppukaneetti?
Tämä oli pääasiassa irrallinen, mutta näkisin, että mikäli ajatusmalli "menee pitkässä juoksussa tasan" toteutuu, niin se tulee todennäköisesti tapahtumaan pidemmällä, jopa muutaman vuoden aikavälillä.
On myös hyvin todennäköistä, että kumpikaan ei muuta mielipitettään tässä asiassa, joten ei viitsisi hirveästi enää tätä ketjua tukkia tällä asialla...