Voi vitun helvetin vitun perseen perkeleen perseen saatanan vittu.
Nyt avaudutaan. Ihan oikeasti.
Ei jumalauta voi kahta kertaa peräkkäin keväällä hävitä saatana ensinnä runkosarjassa kuudenneksi ja sitten yhdeksänneksi (YHDEKSÄNNEKSI!) sijoittuneelle joukkueelle. Vittu tässä ei ole yhtään mitään järkeä. Yhden tilastotappiosarjan ymmärrän, mutta toinen heti peräkkäin pistää jo mieltä aika perkeleen synkeäksi. Ja jotakin helvetin ankeeta tämä on.
Jotenkin tällä hetkellä toivoisi kahta asiaa.
Joko
1) SM-liigassa mestaruus jaettaisiin runkosarjan päätteeksi.
tai
2) JYP ei vittu voittaisi sitä helvetin runkosarjaa ja pääsisi kerrankin pelaamaan playoffeja altavastaajan asemasta sekä voittaisi koko paskan.
Ei jumalauta. Ei helvetti. Näinkö perseestä se on sittenkin, pitkään kun kuvittelin, että ei se mitään haittaa, jos nyt vähän sivusilmällä, ei se niin nöpönuukaa, katotaan ny vielä seuraavakin, ihan hyvältähän tuo näyttää, no nyt tuli tappio, seuraavasta voitto, oijoi, playoffit tulee, jes, JYP on megessä, oho, se voittaa jonkun Ipan, oho oho oho, Blues tulee vastaan, jes, se on helppo nakki, mitä vittuu, ei voi.... vittuuuuu, voi perkeleen perse, no nyt meni vähän paremmin, ei kai taas, no totta kai taas, nyt on pakko voittaa, ei vittu ei vittu ei vittu voi pomppia, no pomppiihan se, voi vitun helvetin perse, yhyyyyy, yhyhyhyhyhyyyyy, ynnynnynnyyyyy ja kaljakin loppu saatanan perse ja nytkö tämä pitäisi vielä kirjoittaa tähän VOI VITTUUUUUUU!!!
Minä myin maani, kamelit, vaimot, kaikki saatana. Ei sitä joka kausi voi voittaa ei. Sanoi pikku-Pedro. Ja kun olisi edes niin perkeleen pitkät perinteet häviämisestä, niin voisi huoletta nauttia tästä masokismista, mutta kun ei edes sekään onnaa.
(Olikohan jokaisessa virkkeessä ainakin yksi kirosana...? Toivottavasti.)
Ei vaan. Ihan aikuisten oikeasti. Jokin nyt mättää. Jos kolmen runkosarjavoiton päätteeksi on yksi finaalipaikka (ja toki yksi mestaruus), niin on tässä joko todella raakat tilastotappiot pedattu sitten seuraavilta vuosilta pois tai jokin tosiaan mättää. Aika raakasti. Tietääkö joku mikä?
Ei kukaan pelaaja voi olla tyytyväinen yhteen voitettuun mestaruuteen.
Ei mikään joukkue, joka voittaa ylivoimaisesti runkosarjan, voi olla noin aseeton runkosarjan ysiä vastaan.
Ei kukaan maalivahti, joka on ollut runkosarjassa torjuntatilastoissa piikkipaikalla, voi yhtäkkiä olla noin uskomattoman epävarma. Pätee molempaan veskaan.
Ei joukkueen puolustus voi olla noin paljoa yhden, 19-vuotiaan puolustajan varassa. Olipa kyseessä Sami Vatanen, Suomen suurin puolustajalupaus pitkään aikaan, tai ei.
Minä olen sitä mieltä, että JYP kaipaa huippumaalivahtia. Minä menetin uskoni Myllykoskeen. Ja Tuokkolaan. Eivät ole mestarijoukkueen maalivahteja. Sinuhe oli (ja siksi Tuokkolakin oli).
Minä olen sitä mieltä, että JYP kaipaa monipuolisempia pakkeja. Jaatinen ja Koistinen eivät riitä paikkaajiksi. Kaijomaa nyt taitaa lähteä, mutta Malmivaaran rahkeet eivät riitä ylempiin pareihin.
Minä olen sitä mieltä, että JYPin hyökkäys on liian mielikuvitukseton, ja joukkue yleensäkin liian tasapaksu. Se tarvitsee yhden Immosen voittaaksen mestaruuden. Se tarvitsee huipputaitavan sentterin. Mutta mistä sellaisen löytäisi? Niinpä. Tai no, paremminkin, mistä löytäisi sellaisen, joka sopisi samalla JYPin joukkueeseen? Asplund? Ehkä. Toivottavasti. Potentiaalia on. Toivottavasti vieläkin enemmän, kuin minäkään luulen.
Minä olen sitä mieltä, edelliseen viitaten, että jos suurimman osan kaudesta Mestiksessä pelannut sentteri tulee joukkueeseen ja valtaa käytännössä ykkössentterin paikan omilla vahvuuksillaan saman kauden playoffeissa, niin joukkue ei voi voittaa mestaruutta.
Minä kirjoittelen täällä omaa Via Dolorosaa, vittu kun tietäisi mikä sekin on, saatana. Toivottavasti sammun kohta. Toivottavasti..
Lopetettakoon nyt sitten. Pekka Virta se KalPan ex-äijänä sen parhaiten tiesi, pettymyksistä pettymyksiin kun kävi tie: vituttaa kuin pientä oravaa.