Juniorimaajoukkueet kaudella 2008-2009

  • 129 409
  • 362

PJx

Jäsen
Niin. Eräs entinen huippupelaaja sanoi, että niistä peleistä oppii parhaiten, joten tuo ei ole ollenkaan huono idea. Tosin kannattaako esimerkiksi U20:n aloittaa pelaamaan jokaista Mestiksen joukkuetta vastaan pari kertaa vai pitäisikö tässä aloittaa yhteistyö esimerkiksi SM-liigan kanssa ja pelata myös joitain harjoituspelejä näitä seuroja vastaan?
Pari kommenttia: SM-liigan kärjen taso on aivan liian kova junnuille, ainakin, jos sedät pelaavat tosissaan.

Toinen juttu on huippujunnujen kuormitus. Parhaat pelaavat A-junnuissa, parissa maajoukkueessa, Mestiksessä ja liigassa epälukuisen määrän pelejä, leirejä yms.. Jos pelejä halutaan lisätä, niin jostain päästä muuhun kuormitukseen olisi puututtavat, maajoukkueleiritykseen? Seuratoiminta on kaiken perusta, eikä sieltä voi tinkiä ilman sisäoppilaitos-tyyppistä ratkaisua.

Nykyisessä systeemissä seurat ovat maajoukkueen perusta ja jos menestystä halutaan, niin vastaus löytyy teuratoiminnan tehostamisesta.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Pari kommenttia: SM-liigan kärjen taso on aivan liian kova junnuille, ainakin, jos sedät pelaavat tosissaan.

Toinen juttu on huippujunnujen kuormitus. Parhaat pelaavat A-junnuissa, parissa maajoukkueessa, Mestiksessä ja liigassa epälukuisen määrän pelejä, leirejä yms.. Jos pelejä halutaan lisätä, niin jostain päästä muuhun kuormitukseen olisi puututtavat, maajoukkueleiritykseen? Seuratoiminta on kaiken perusta, eikä sieltä voi tinkiä ilman sisäoppilaitos-tyyppistä ratkaisua.

Nykyisessä systeemissä seurat ovat maajoukkueen perusta ja jos menestystä halutaan, niin vastaus löytyy teuratoiminnan tehostamisesta.

Ihan totta. Mutta jotain olisi kehitettävä. Harjoitusten vähennystä? En tiedä, mutta jotain.

SM-liigan kärjen taso on tosiaan aivan liian kova, mutta eipä kai se paljoa hetkauttaisi U20 joukkuetta ottaa vähän helpompaa vastustajaa vastaan, joka olisi liigasta. Tai jos liigasta koottaisiin oma U23 tai U25 joukkue, joka pelaisi U20 vastaan. Ei ehkä kaikkein tasaisin, mutta toisi hyvää kokemusta jokaiselle.

Maajoukkueleirityksiä en ihan heti lähtisi vähentämään, muuta kuin näitä EHT juttuja, mutta niihin harvoin alle 20 vuotiaita otetaan. Leiritykset olisivat todella oivia paikkoja kehittää pelaajien yksilöllisiä taitoja ja siihen pitäisikin pyrkiä. Seurajoukkueissaan he sitten harjoittelevat sitä hyvää joukkuehenkeä etc.

Ja ennen kuin joku huutaa, että U20 MM-kisojen kannalta esimerkiksi kyllä olisi hyvä opetella sitä joukkuepeliä myös leirityksillä, niin se on ihan totta. Mutta vähempikin riittää sen hiomiseen ja siitä taas jäisi aikaa yksilölliseen valmentamiseen.
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Erittäin hyvä idea! Jos U20 valmentaja olisi samalla liiton valmennuspäällikkö, saataisiin hommaan pitkäjänteisyyttä (valmentaja ei vaihtuisi joka vuosi) ja samalla saataisiin kiinnitettyä kovempia nimiä. En tiedä mikä yhteistyötaso A-maajoukkueen valmennuksen kanssa on, mutta tuossakin olisi varmasti tiivistämistä. Samalla voitaisiin viedä koko suomalaista kiekkoilua monella rintamalla eteenpäin.

Mitä olette siitä mieltä, että voisiko nuorten leirityksiä ja Mestispelejä lisätä? Se on ainakin selvää, että nuo Mestispelit palvelevat tarkoitustaan, mutta voisiko jotenkin U20-joukkuetta vielä saada tiiviimmäksi joukkueeksi, jotta yhteispeli olisi kisoissa parempaa. Mielestäni se, että parhaat nuoret olisivat hyvässä valmennuksessa ja saisivat kovia pelejä alle, palvelisi parhaiten suomalaista kiekkoilua kuin se, että he viilettävät vain A-SM:ssa.
Myös mun mielestä tuo valmennuspäällikön ja U20-valmentajan yhdistäminen olisi hyvä idea. Tosin voisi olla aika paljon hommaa tällä yhdellä kaverilla, kai sillä valmennuspäällikölläkin kuitenkin on jotain tehtäviä. Ja jos yhdelle kaverille annettaisiin näin paljon vastuuta niin silloin ei olisi hirveästi varaa mokata sitä henkilövalintaa.

USA:llahan on juuri käytössä tuo systeemi, missä U18-joukkue asuu, harjoittelee ja pelaa yhdessä koko kauden ennen U18-kisoja. Kisajoukkueeseen on mahdollista päästä myös leiriryhmän ulkopuolelta, mutta toki enemmistö joukkueesta tulee tästä leiriryhmästä. En tiedä toimisiko tällainen Suomessa, kun täällä ollaan totuttu asumaan kotona äidin ja isän luona ja käymään koulua omalla paikkakunnalla omien kavereiden kanssa. Joten ehkä tuollaiseen sisäoppilaitosmeininkiin ei ainakaan ihan suoraan voida mennä. Mutta kyllä mielestäni noita leirityksiä voisi ainakin lisätä. Ainakin Etelä-Suomessa välimatkat ovat sen verran lyhyitä, että erilaisia tapahtumia voisi järjestää paljon useammin kuin nykyään on tapana. Ja vaikka ASM on ihan ok sarja, niin kyllä U20-kisoihin pyrkivän pelaajan pitäisi voida pelata jo jossain muussa sarjassa. Viime aikoina yhä useampi nuori onkin päässyt pelaamaan Mestistä, toivottavasti tämä trendi jatkuu.
 

PJx

Jäsen
Ja ennen kuin joku huutaa, että U20 MM-kisojen kannalta esimerkiksi kyllä olisi hyvä opetella sitä joukkuepeliä myös leirityksillä, niin se on ihan totta. Mutta vähempikin riittää sen hiomiseen ja siitä taas jäisi aikaa yksilölliseen valmentamiseen.
Mihinkä h...in yksilölliseen valmennukseen? Kai sitäkin jossain annetaan, mutta missä isomassa määrin? Oot vissin pistämässä koko järjestelmää täysremonttiin. Kenen resursseilla?
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Mihinkä h...in yksilölliseen valmennukseen? Kai sitäkin jossain annetaan, mutta missä isomassa määrin? Oot vissin pistämässä koko järjestelmää täysremonttiin. Kenen resursseilla?

Resurssit eivät ole minun ongelmani, mutta jos jälki on tätä niin koko homma on syytä laittaa remonttiin. Pelaajia ei kehitetä enään yksilöinä (= Hiota mailankäsittelyä, juonikkuutta + muuta joka nyt on yksilöllistä, tähän en nyt kerkiä kaikkea listaamaan) niin paljon kuin ennen. Pelaajalle annetaan liikaa mailaa käteen ja sanotaan, että kun on paikka: syötä. Pelaajille hoetaan miten tullaan hyväksi joukkueeksi, mutta unohdetaan että yksilöt tekevät joukkueen.

Ps. Laitan vaikkapa huomenna (jos kerkiän) tarkempaa analyysiä tästä.
 

PJx

Jäsen
No niin U17 Kanadan turnee on sitten ohi. Saldona on viisi tappiota ja toiseksi vähiten tehtyjä maaleja ja aivan ylivoimaisesti eniten päästettyjä maaleja. Kakun kuorrutukseksi myös harjoituspelissä tuli kuokkaan.

Onko Suomen 92 tosiaan niin huono ikäluokka, ettei sitä kannata lähes parhaalla kokoonpanollakaan lähettää ns. huippumaita vastaan? Ihan tähän en usko, mutta jalkeilla ollut joukkue on toivottavasti nähnyt tiensä pään. Jyrkkiön olisi hyvä miettiä toisenkin kerran miten joukkueen pelitapa rakennetaan. Lähdetään hommaa purkamaan joko hyökkäys-puolustus-hyökkäys tai puolustus-hyökkäys-puolustus sapluunasta, niin aina siellä kummittelee puolustus.

En väitä tuntevani hyvin joukkuetta, mutta niiltä osin, joilta sen tunnen, ovat pahasti hyökkäysorientoituneita. Tämä koskee sekä hyökkääjiä että puolustajia. Siksi en odottanutkaan joukkueelta kovin suurta menestystä. Yllätyksenä tuli, ettei maalintekokaan sujunut.

Pelejä en ole nähnyt enkä raportteja kuullut. Epäilen kuitenkin, että oman pään ongelmat haittasivat myös teräviä hyökkäyksiin lähtöjä ja veivät parhaan terän hyökkäyksistäkin. Jotenkin tuntuu, ettei tästäkään ikäluokasta kannata yrittää tehdä peliä dominoivaa joukkuetta, tason leveys ei riitä. Jos joukkue rakennettaisiin luotettavan oman pään pelaamisen kautta yhden tai kahden hyökkäävän kentällisen ympärille, menestys ja kehittävyys voisivat olla aivan eri luokkaa.
 

Schadowan

Jäsen
No niin U17 Kanadan turnee on sitten ohi. Saldona on viisi tappiota ja toiseksi vähiten tehtyjä maaleja ja aivan ylivoimaisesti eniten päästettyjä maaleja. Kakun kuorrutukseksi myös harjoituspelissä tuli kuokkaan.

Onko Suomen 92 tosiaan niin huono ikäluokka, ettei sitä kannata lähes parhaalla kokoonpanollakaan lähettää ns. huippumaita vastaan? Ihan tähän en usko, mutta jalkeilla ollut joukkue on toivottavasti nähnyt tiensä pään. Jyrkkiön olisi hyvä miettiä toisenkin kerran miten joukkueen pelitapa rakennetaan. Lähdetään hommaa purkamaan joko hyökkäys-puolustus-hyökkäys tai puolustus-hyökkäys-puolustus sapluunasta, niin aina siellä kummittelee puolustus.

En väitä tuntevani hyvin joukkuetta, mutta niiltä osin, joilta sen tunnen, ovat pahasti hyökkäysorientoituneita. Tämä koskee sekä hyökkääjiä että puolustajia. Siksi en odottanutkaan joukkueelta kovin suurta menestystä. Yllätyksenä tuli, ettei maalintekokaan sujunut.

Pelejä en ole nähnyt enkä raportteja kuullut. Epäilen kuitenkin, että oman pään ongelmat haittasivat myös teräviä hyökkäyksiin lähtöjä ja veivät parhaan terän hyökkäyksistäkin. Jotenkin tuntuu, ettei tästäkään ikäluokasta kannata yrittää tehdä peliä dominoivaa joukkuetta, tason leveys ei riitä. Jos joukkue rakennettaisiin luotettavan oman pään pelaamisen kautta yhden tai kahden hyökkäävän kentällisen ympärille, menestys ja kehittävyys voisivat olla aivan eri luokkaa.

Näin pääsi käymään. Aika rumia lukemia tosiaan noissa matseissa. Positiivisena tietysti Pulkkisen esitykset, 5 pelissä 3+6. Aika kovat lukemat jumbojoukkueen pelaajalta. Donskoi teki 5 pelissä 1+5 ja Rautiainen 5 pelissä 2+2. Eli ei mitään yllätyksiä tehotilastoissa. 92:set eivät siis tason laajuudessa ole kovin kummoinen ikäluokka, mutta Pulkkisen ja Granlundin takia se nousee kuitenkin 89-90 ikäluokkien yläpuolelle. Ehkä nämä kaksi pystyvät yksittäisiä pelejä kääntämään sitten tulevaisuudessa.
http://hockeycanada.ca/index.php?ci_id=24850&la_id=1 linkissä oikealla Suomen 3-6 häviöstä parin päivän takaa parhaat palat. Pulkkiselta näpäkkä ranne ylivoimalla.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
No niin U17 Kanadan turnee on sitten ohi. Saldona on viisi tappiota ja toiseksi vähiten tehtyjä maaleja ja aivan ylivoimaisesti eniten päästettyjä maaleja. Kakun kuorrutukseksi myös harjoituspelissä tuli kuokkaan.
Viimeksi Suomi muuten jäi tuossa turnauksessa viimeiseksi vuonna 2002. Silloin kasivitoset kävivät ottamassa kuokkaansa jokaisessa pelissä. Tällä kertaa sentään jäi sen verran jossittelun varaa, että ikäluokan paras pelaaja oli kolme vuotta vanhempien kisoissa.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Näin pääsi käymään. Aika rumia lukemia tosiaan noissa matseissa. Positiivisena tietysti Pulkkisen esitykset, 5 pelissä 3+6. Aika kovat lukemat jumbojoukkueen pelaajalta. Donskoi teki 5 pelissä 1+5 ja Rautiainen 5 pelissä 2+2. Eli ei mitään yllätyksiä tehotilastoissa. 92:set eivät siis tason laajuudessa ole kovin kummoinen ikäluokka, mutta Pulkkisen ja Granlundin takia se nousee kuitenkin 89-90 ikäluokkien yläpuolelle. Ehkä nämä kaksi pystyvät yksittäisiä pelejä kääntämään sitten tulevaisuudessa.
http://hockeycanada.ca/index.php?ci_id=24850&la_id=1 linkissä oikealla Suomen 3-6 häviöstä parin päivän takaa parhaat palat. Pulkkiselta näpäkkä ranne ylivoimalla.

Niin ei tuosta 92 ikäluokasta yksin varmaan tarpeeksi hyvää saa, mutta jos sen saa yhdistettyä esim. -91 ikäluokkaan, niin veikkaisin että saadaan keväällä hyvä U-18 joukkue. Oikein roolitettuna ja peluutettuna Suomi saa erinomaiset kaksi hyökkäysketjua. Samoin ensi ja seuraavan vuoden U-20 kisoissa alkaa olemaan sellainen tilanne, että leveyttä löytyy pariin hyökkäävään ketjuun, joissa on joka paikalle pistää erittäin potentiaalisia hyökkääviä pelaajia. Puolustajia sitten kyllä vähemmän, mutta Slovakiakin pystyi suht. hyvin pelaamaan vaikka heilläkään liikaa taitoa ole peräpäässä.

Viimeksi Suomi muuten jäi tuossa turnauksessa viimeiseksi vuonna 2002. Silloin kasivitoset kävivät ottamassa kuokkaansa jokaisessa pelissä. Tällä kertaa sentään jäi sen verran jossittelun varaa, että ikäluokan paras pelaaja oli kolme vuotta vanhempien kisoissa.

Niin kyllä Granlund olisi voinut yksin näitä pelejä kääntää, mutta toisaalta eipä hänestä tuonne peräpäähän apuja olisi ollut, missä selvästi eniten ongelmia ollut. Mutta tosiaan eipä tuosta -92 ikäluokasta selvästikkään kokonaisuutena kannata liikaa odotella. Tämä vahvistaa sitä, että yksittäiset juniorit kyllä voivat hyvin tehdä hyvää tulosta, mutta se on yksilöistä kiinni, eikä järjestelmästä. Järjestelmä ei siis suoraan kokonaan estä junioreiden tulemista järjestelmästä, muttei se tue sitä että tultaisiin laajalla rintamalla, varsinkaan vuodesta toiseen.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
Mitä tuolla Ruotsissa tehdään, että nuoret ovat siellä niin paljon parempia kuin suomalaiset? Ei voi kuin ihailla Ruotsin joukkueen pelaamista. Venäjän pelkkä väkiluku antaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet jääkiekkoilijoiden jalostamiseen (saatika sitten sikäläinen kiekkokulttuuri), ja Kanada lajin emämaana on selvä ykkönen nuorten tasolla, mutta luulisi, että Suomella olisi edellytykset edes suunnilleen samanlaiseen menestykseen kuin Ruotsilla. Tulokset puhuvat kuitenkin ihan muuta kieltä. Suomi on karsintasarjassa ja Ruotsi finaalissa.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Venäjän pelkkä väkiluku antaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet jääkiekkoilijoiden jalostamiseen (saatika sitten sikäläinen kiekkokulttuuri)
Myös Kiinan väkiluku antaa sille aivan toisenlaiset mahdollisuudet jääkiekkoilijoiden jalostamiseen Suomeen verrattuna.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Kiinassa edes pelata mitään jääkiekkoa. Joo-joo on varmaan maajoukkue, Aasian sarjassa joukkue tai kaksi ja pari tuhatta pelaajaa, mutta asian esille ottaminen tässä yhteydessä ei ole ollenkaan relevanttia.
Ei tietenkään ole relevanttia. Väkiluku ei ole relevantti tässä yhteydessä, vaan rekisteröityjen pelaajien ja hallien määrä. Näiden perusteella Suomi ja Venäjä ovat yllättävän tasaväkisiä, Suomessa taitaa jopa edelleen olla enemmän jäähalleja kuin Venäjällä. Myöskään rekisteröityjen pelaajien määrässä ei ole suurta eroa Venäjän hyväksi.

Kanadassa jäähalleja on noin 4000 ja rekisteröityjä pelaajia lähes 700,000, mikä on lähes 20-kertainen määrä Suomeen verrattuna. Kanadan systeemiä ei ole järkeä yrittää kopioida Suomeen, koska Suomelta puuttuu se massa mikä Kanadalla on.
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Väkiluku ei ole relevantti tässä yhteydessä, vaan rekisteröityjen pelaajien ja hallien määrä. Näiden perusteella Suomi ja Venäjä ovat yllättävän tasaväkisiä, Suomessa taitaa jopa edelleen olla enemmän jäähalleja kuin Venäjällä.

Tämä johtuu vain siitä että Venäjä on köyhä pikku kehitysmaa Suomen rinnalla.

Kun noita juniorimaajoukkueita katsoo niin kyllähän sieltä jokaisesta ikäluokasta näyttäisi muutama kovemman potentiaalin omaava kaveri löytyvän ainakin muutamaksi vuodeksi noita U-20 skaboja silmällä pitäen. Granlund vetää vielä kahdet kisat (vai olenko väärässä?), Rajala ensi vuonnakin mukana, Pulkkinen tullee vetämään parit kisat. Vai pääseekö Pulkkinen vielä 2012 mukaan? Olen kohtuu pihalla tällä hetkellä, kahvin puutteen piikkiin menee. Anywho, ne kädelliset ja oikeasti hyvin peliä avaavat pakit loistavat poissaolollaan. Tai ainakaan heistä ei mitään kovin kovaa meteliä pidetä jos niitä jossain puussa kasvaa.
 
Granlund vetää vielä kahdet kisat (vai olenko väärässä?), Rajala ensi vuonnakin mukana, Pulkkinen tullee vetämään parit kisat. Vai pääseekö Pulkkinen vielä 2012 mukaan? Olen kohtuu pihalla tällä hetkellä

Granlund saa ikänsä puolesta pelata vielä kolmet U20-kisat, Rajala ja Nättinen ja Kivistö kahdet. Pulkkinen on Granlundin kanssa samaa ikäluokkaa, joten hänelläkin mahdollisuus vetää kolmet kisat.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Tämä johtuu vain siitä että Venäjä on köyhä pikku kehitysmaa Suomen rinnalla.
No mutta miksi Suomi oli sitten karsintasarjassa näissä kisoissa?

Jääkiekolla ei ole Venäjällä samaa asemaa kuin Suomessa. Laji on osassa maata suosittua, mutta joissakin osissa sitä ei pelata ollenkaan. Erityisesti väkirikkaalla eteläisellä Venäjällä jääkiekolla ei ole juuri jalansijaa. Hallikanta on onneksi viime vuosina alkanut nousta. Jos muistan oikein, niin 2000-luvun alussa Venäjällä oli vain noin sata hallia,mutta nyt niitä on 168.

Tässä ja tässä vähän maiden vertailuja IIHF:n sivuilta. Rekisteröityjä pelaajia on Venäjällä 82,967 ja Suomessa 61,684. Katettuja halleja on Venäjällä 168 ja Suomessa 220.
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
No mutta miksi Suomi oli sitten karsintasarjassa näissä kisoissa?

Heikko ikäluokka. Ei poista sitä faktaa että Venäjä on pieni ja köyhä kehitysmaa.

Granlund saa ikänsä puolesta pelata vielä kolmet U20-kisat, Rajala ja Nättinen ja Kivistö kahdet. Pulkkinen on Granlundin kanssa samaa ikäluokkaa, joten hänelläkin mahdollisuus vetää kolmet kisat.

Näinhän se meneekin kun asiaa hieman ajattelee. Eli siis esim. Granlundista tulee todennäköisesti olemaan vielä todella paljon iloa näissä karkeloissa, eikä Pulkkisenkaan panos varmasti pieneksi jää. Tulevissa kisoissa jo samaan ketjuun, tulevaisuuden Koivu-Selännettä rakentamaan.
 
Ei tietenkään ole relevanttia. Väkiluku ei ole relevantti tässä yhteydessä, vaan rekisteröityjen pelaajien ja hallien määrä. Näiden perusteella Suomi ja Venäjä ovat yllättävän tasaväkisiä, Suomessa taitaa jopa edelleen olla enemmän jäähalleja kuin Venäjällä. Myöskään rekisteröityjen pelaajien määrässä ei ole suurta eroa Venäjän hyväksi.

Kyllähän rekisteröityjen pelaajien määrässä on sentään aikamoinen ero. Eroa on yli 25 prosenttia. Ei kiistatta voida väittää, että "ei ole suurta eroa". Siis ainakin mikäli on uskominen itse esittämiisi lukuihin. Toisaalta eikö joskus muinaisessa taistelussa yksi suomalainen vastannut kymmentä venäläistä.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Heikko ikäluokka. Ei poista sitä faktaa että Venäjä on pieni ja köyhä kehitysmaa.
Näitä heikkoja ikäluokka on viime vuosina ilmaantunut kovin usein. Miksi ihmeessä? Venäjän kuvaaminen "pieneksi ja heikoksi" tai "kehitysmaaksi" lienee joko vitsi tai merkki todellisuudentajun puutteesta.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Kyllähän rekisteröityjen pelaajien määrässä on sentään aikamoinen ero. Eroa on yli 25 prosenttia. Ei kiistatta voida väittää, että "ei ole suurta eroa".
Niin, mikä on "suuri ero"? Venäjällä on 25% enemmän rekisteröityjä pelaajia kuin Suomessa. Kanadassa on noin 2000% enemmän rekisteröityjä pelaajia kuin Suomessa. Prosenttiyksiköissä on liki parin dekadin ero. Itse mieluummin tulkitsen tuon 2000% eron "suureksi eroksi" kuin 25% eron.

IIHF:n sivujen mukaan Tshekistä löytyy 94,876 rekisteröityä pelaajaa, mikä on eniten koko Euroopassa. Hieman yllättävää?

Siis ainakin mikäli on uskominen itse esittämiisi lukuihin.
Siinähän ne linkit olivat mukana.
 
Venäjällä on 25% enemmän rekisteröityjä pelaajia kuin Suomessa.

En ole ihan varma, joten en viitsi tylyttää suotta, mutta epäilen onko relevanttia puhua rekisteröityneistä pelaajista, koska tällä on paljon tekemistä harrastuskulttuurin ja maan (ja sen jääkiekon) yleisen järjestäytyneisyystason kanssa ja sen kanssa, mihin ja miten lisenssi tarvitaan/saadaan.

Jos puoli miljoona venäläisnassikkaa kitää omassa provinssissaan sisämaan luonnonjäällä joka talvi ja siitä parhaat lähtevät lähimmän seuran juniorikouluun, niin on siinäkin tietty ero.

Ja siitä Kiinasta vielä, että Venäjän kohdalla on paljon relevantimpaa ottaa esiin väkiluku, kun on sentään jonkin sortin jääkiekkomaa. Se oli se alkuperäinen pointti.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
Myös Kiinan väkiluku antaa sille aivan toisenlaiset mahdollisuudet jääkiekkoilijoiden jalostamiseen Suomeen verrattuna.

Voi hyvänen aika kun puutuit taas oleelliseen asiaan. Tarkoitukseni oli vertailla Ruotsin ja Suomen juniorityötä. Venäjän kuviot ei minua sen suuremmin kiinnosta. Tottakai hyvä, kun nostit esiin sen, että rekisteröityjen pelaajien määrä on se, joka ratkaisee tai jolla on ainakin merkitystä. Tämä oli hyvä korjaus viestiini. Mutta jos ei nyt tätäkin asiaa taas kerran käännettäisi koskemaan Venäjää, vaan vertailtaisiin Ruotsia ja Suomea, jotka ovat maina paljon samankaltaisempia kuin Suomi ja Venäjä. Mitä junnuvalmennuksessa Ruotsissa tehdään paremmin kuin Suomessa?
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
IIHF:n sivujen mukaan Tshekistä löytyy 94,876 rekisteröityä pelaajaa, mikä on eniten koko Euroopassa. Hieman yllättävää?

Hieman yllättävää, mutta samalla on hyvä muistaa että tuo rekisteröityjen pelaajien määrä ei kerro suoraan harrastajien tai tosissaan harrastavien määrää. Jossain maissa kun voi joutua rekisteröitymään aiemmin kuin toisissa tai toisissa voi joutua rekisteröitymään vastaavaan kilpailuun, mihin ei muualla joudu.

Tämän takia mielestäni vähän paremmin, vaikka ei aukottomasti kertoo noissa tilastoissa tuo junioreiden määrä. Tsekeissä ja Suomessa se on suunnilleen sama, kun taas esim. Venäjällä on yli 20,000 enemmän. Toki tuokaan tilasto kerro kaikkea, koska kuten todettua niin erilailla junioreita käsitellään ja rekisteröidään. Kuitenkin selvästi sen huomaa, että Venäjällä on juniorimassaa todella paljon ja selvästi esim. enemmän kuin Suomessa.

Suomessa ei muutenkaan Venäjän malli sinällään toimisi, koska täällä ei ole niin nuorissa niin paljoa massaa mistä valita lahjakkaimpia urheilukouluihin. En ainakaan usko että tuo onnistuisi. Toki vielä vähemmän Kanadan malli, jossa jo pelkkä määrä takaa jossain mielessä laadun suhteessa vaikka Suomeen.
 

PJx

Jäsen
Niin kyllä Granlund olisi voinut yksin näitä pelejä kääntää, mutta toisaalta eipä hänestä tuonne peräpäähän apuja olisi ollut, missä selvästi eniten ongelmia ollut. Mutta tosiaan eipä tuosta -92 ikäluokasta selvästikkään kokonaisuutena kannata liikaa odotella. Tämä vahvistaa sitä, että yksittäiset juniorit kyllä voivat hyvin tehdä hyvää tulosta, mutta se on yksilöistä kiinni, eikä järjestelmästä. Järjestelmä ei siis suoraan kokonaan estä junioreiden tulemista järjestelmästä, muttei se tue sitä että tultaisiin laajalla rintamalla, varsinkaan vuodesta toiseen.
Lähtisin siitä, että järjestelmä määrää tason (sekä leveyden että "korkeuden"). Ikäluokkien välillä ei tässä pitäisi olla suurta eroa. Ikäluokkien välille jää toki melkoista "satunnaista" eroa. Kuitenkin joukkueen koko reservit mukaan lukien sen koko on reilut 30 kaveria. 3-ketjusta alaspäin tason pitäisi olla ikäluokasta toiseen osapuilleen samanlainen.

No junnukiekkoa seurannut tietää, että pienestäkin joukkueesta voi löytyä yllättävästi lahjakkuutta. Hyvänä esimerkkinä käynee LaserHT:n ikäluokat, joihin esim. Granlundit kuului. Esimerkkejä on lukuisia muitakin.

En jaksa uskoa, että niihin olisi kertynyt aivan poikkeuksellisesti lahjakkuutta. Väittäisin, että lahjakkuutta on ollut tarpeeksi, mutta valmennuksen laatu merkitsee enemmän kuin on helppo uskoa. Väittäisin, että Suomen järjestelmässä määrä on mennyt laadun ohi. Toki loppupeleissä lahjakkuus ratkaisee mihin pojalla on mahdollisuus on mahdollista yltää, mutta valmennuksen laatu määrää joukon tason. Nyt taso heittelee niin paljon, että se kertoo valmennustason satunnaisuudesta.

Edelleen olen sitä mieltä, ettei 92 ikäluokka ole näin surkea. Roolittamalla ikäluokka voisi olla jopa kohtuullinen. Vähän lisää kokoa ja lisää paljon puolustustietoisuutta joukkueeseen, niin menestys muuttuu ehkäpä jopa kohtuulliseksi. Äkkiä arvaten se tietäisi suurta vaihtuvuutta joukkueeseen ja asenteeseen.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Lähtisin siitä, että järjestelmä määrää tason (sekä leveyden että "korkeuden"). Ikäluokkien välillä ei tässä pitäisi olla suurta eroa. Ikäluokkien välille jää toki melkoista "satunnaista" eroa. Kuitenkin joukkueen koko reservit mukaan lukien sen koko on reilut 30 kaveria. 3-ketjusta alaspäin tason pitäisi olla ikäluokasta toiseen osapuilleen samanlainen.

No junnukiekkoa seurannut tietää, että pienestäkin joukkueesta voi löytyä yllättävästi lahjakkuutta. Hyvänä esimerkkinä käynee LaserHT:n ikäluokat, joihin esim. Granlundit kuului. Esimerkkejä on lukuisia muitakin.

En jaksa uskoa, että niihin olisi kertynyt aivan poikkeuksellisesti lahjakkuutta. Väittäisin, että lahjakkuutta on ollut tarpeeksi, mutta valmennuksen laatu merkitsee enemmän kuin on helppo uskoa. Väittäisin, että Suomen järjestelmässä määrä on mennyt laadun ohi. Toki loppupeleissä lahjakkuus ratkaisee mihin pojalla on mahdollisuus on mahdollista yltää, mutta valmennuksen laatu määrää joukon tason. Nyt taso heittelee niin paljon, että se kertoo valmennustason satunnaisuudesta.

Edelleen olen sitä mieltä, ettei 92 ikäluokka ole näin surkea. Roolittamalla ikäluokka voisi olla jopa kohtuullinen. Vähän lisää kokoa ja lisää paljon puolustustietoisuutta joukkueeseen, niin menestys muuttuu ehkäpä jopa kohtuulliseksi. Äkkiä arvaten se tietäisi suurta vaihtuvuutta joukkueeseen ja asenteeseen.

En vähättele omasta mielestäni valmentajien osuutta, mutta korostan enemmän junioreiden itsensä osuutta, kuin moni muu mielestäni tekee. Täällä palstalla kun saa usein lukea siitä, kuinka jonkun pelaajan menestys on lähes kokonaan sen ansiota, että kaveri vaihtoi siitä "maalaisjoukkueesta" siihen omaan "liigaseuraan".

Voisi vaikka miettiä Kopitaria. Olisiko hän koskaan päässyt NHL:n jos ei olisi lähtenyt Ruotsiin jo nuorena? Ei todennäköisesti, mutta toisaalta kuitenkin pohjatyön ja ne ratkaisevat vuodet tärkein tekijä oli Anze itse.

Muuten olen samaa mieltä, mutta en tahdo lähteä siitä, että oletetaan pelkän juniorijärjestelmän korjauksen ja valmentajien tason riittävän. Ne antavat mahdollisuudet, mutta tärkein tekijä kuitenkin jatkossakin on pelaajat itse.

Tiivistettynä siis. Miksi Suomen joukkue oli näin huono kokonaisuutena? Suurin merkittävin tekijä on järjestelmä/valmennus. Miksi taas yksilöt kuten Granlund&Rajala ovat niin hyviä kuin ovat? Heidän itsensä takia. Halun tehdä töitä, kehittää itseään, olla parempi jääkiekonpelaaja, nauttia lajista, jne.

Nykyinen järjestelmä ei siis kokonaan estä huippulahjakkuuksia pääsemästä huipulle, mutta se vähentään mahdollisuuksia ja pienentää määriä. Kuten itsekkin toteat tuolla "leveyäs ja korkeus".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös