Niin monesta suunnasta kuuluu ja huokuu epäuskoa Niinimäkeä kohtaan, että jää sellainen kuva, että moni pelkää Jessen breikkaavan Jokereissa. Pelkää siksi, että näin käydessä vitutuskäyrä nousisi pilviin, sanokaa mitä sanotte. Luulenpa, että monella Ilves-fanilla olisi varovaisen optimistinen kuva Niinimäen mahdollisuuksista liigassa jos Jesse olisi palannut Ipaan. Ei kaikilla, mutta se on niin helppoa kääntää oma tyytymättömyys pelaajan halveksuntaan.
Eihän Jesse kuitenkaan missään tapauksessa riskitön pelaaja ole. Siitä ovat varmaan kaikki yksimielisiä. Itse en ole kaverin uraa seurannut mitenkään erityisen tarkasti mutta eikös se ole suunnilleen mennyt näin:
1) Nousujohteista uraa junioreista liigaan (19-vuotiaana 17 pistettä) ja nuorten MM-kisoihin, ykkösvaraus NHL:ään sekä hyvin alkanut kausi liigassa.
2) Ikävä loukkaantuminen, joka päätti hyvin alkaneen liigakauden.
3) Harjoittelumotivaatio-ongelmat korostuvat tilanteessa jossa harjoittelulla pitäisi korvata pelaamattomuutta. Loukkaantumisen jälkeinen vaikea kauden alku, löysäilyä ja halutonta pelailua. Edmonton nappaa miehen koska näkee, ettei kehitystä tapahdu ja haluaa ykkösvarauksensa harjoittelemaan ja pelaamaan P-Amerikkaan. Niinimäki vedetään uuteen paikkaan, alla huono valmistautuminen liigaan ja huono alkukausi. Pelit eivät suju, rooliksi vaihtuu taitopelaajalle sopimaton jarrukenttä -> pelit sujuvat entistä huonommin ja katsomokin kutsuu.
4) Takaisin Suomeen ja tällä kertaa Jokereihin. Nyt Jesse on vedenjakajalla. Toinen epäonnistunut kausi peräkkäin veisi todennäköisesti uskon miehen kykyihin. Nyt pitäisi loukkaantumisen olla historiaa ja jos nyt motivaatio ei ole korkealla niin sitten se ei tule koskaan olemaankaan.
Eli kun noista lähtökohdista lähdetään niin kyllä mä näen ihan ilman lasejakin sellaisen mahdollisuuden, että tänä vuonna kaikki natsaa ja nyt tulee se läpimurtokausi. Se olisi saattanut hyvin jo tulla kaksi kautta sitten mutta silloin loukkaantuminen katkaisi kehityksen. Nyt olisi taas mahdollisuus toteuttaa itseään oikeassa roolissa (lähtökohtaisesti kakkossentteri ja toinen yv-pyörittäjä). Uskoisin lisäksi, että yleinen ilmapiiri Jessen breikkaamiseen on hyvä. Hypetys ei ole mitenkään megalomaanista vaan ehkä juuri sellaista varovaisen optimistista. Tällainen on aina sopinut paremmin suomalaisen urheilijan mentaliteetille. Sitten on vielä se näyttämisen halu, se on varmasti huikea. Voihan tietysti olla, että haluton surffailu jatkuu ja motivaatio ei ole harjoittelussa korkealla. Silloin kutsuu neloskenttä/viltti ja voidaan todeta, että potentiaali jäi käyttämättä. Itse uskon enemmän läpimurtoon, perusoptimisti kun olen, mutta kohtahan se nähdään.