Anteeksi pikku viivytys. Ei ole kotona piuhaa edelleenkään.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
"Matikainen hei, mitä sä nyt jo sauhuat? Matsi ei ala vielä kahteen tuntiin!" Hallin vahtimestarin huuto kantautui Penan korviin hänen rynnätessään ulos pukukopista. "En se mä ole, tollo. Ota toi ja vie turvaan" Pena vastasi ja työnsi orvokin vahtimestarin syliin. "Missä täällä on vaahtosammutin?" Vahtimestari oli sen verran hölmistynyt, ettei saanut sanaa suustaan, mutta osoitti peukalollaan lähimmän sammuttimen sijainnin. "Kiitti. Jos vaikka pidetään tää meidän kahden välisenä salaisuutena, jooko?" Pena puhisi. Vahtimestari katsoi epäluuloisena Penaa ja nyökkäsi, ja lähti sitten päätään pudistellen kävelemään kohti hallin aulaa. Kai tämä kasvis jonnekin pitää viedä.
Vaahtosammutin käsissään Pena ryntäsi takaisin pukukoppiin. Iloiset liekit leimusivat pesukoneesta, joka ei enää käynyt. Sammutusjauhe tehosi, ja pukukopin keskellä näkyi upouuden Upon sijaan sauhuava ja sihisevä, jauheen peittämä möhkäle. No nyt ei voi enää mikään mennä päin helvettiä, Pena ajatteli. Samassa ovelta kuului kovaa kolinaa, ja pikaisen paluun joukkueeseen tehnyt Vlado rymisteli sisään. "Mita sa oiken tjehda taala, pomo? Mika pala?" kajahti Vladon suusta. Penan leuka loksahti auki, eikä noussut takaisin ylös. Aika tuntui pysähtyvän.
Samaan aikaan pelaajat kyllästyivät jäällä valmentaja Heikin vetämään verryttelyyn. "Pena vetää nää yhtä paskasti, mutta se on sentään tragikoominen. Toi on vaan yksinkertaisesti huono", oli yleinen ja yhteinen mielipide. Heikin vastalauseista huolimatta pelaajat luistelivat jonossa pois kaukalosta ja lähtivät marssimaan kohti pukusuojaa. Outo savun haju leijaili vastaan käytävällä, mutta kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota. Oltiinhan nyt Turussa, missä sattui ja tapahtui muutenkin kaikkea ihmismiellelle käsittämätöntä. Yksi toisensa jälkeen pelaajat tulivat pukukopin ovelle, pysähtyivät, hölmistyivät, ja kävelivät sanaakaan sanomatta omalle paikalleen. Kukaan ei sanonut mitään, kaikkien katseet suuntautuivat vuorotellen Penaan, Vladoon ja möhkäleeseen.
Pena oli ensimmäinen, joka sai suunsa auki. "Mulla on nyt jo orastava mahahaava, ja tupakat loppui just. Purkkaa ei ole kuin kaksi pakettia, joten nyt on paha tilanne. Vlado, mä kysyn tän tasan kerran, ja sulla on tasan yksi mahdollisuus vastata. Eli: mitä hel-vet-tiä sä olet pukeutunut Jokerien peliasuun?" Samassa pukukopin ovesta astui sisään Ilta-Sanomien kuvaaja ja toimittaja.
(Ole hyvä, teemu_s)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
"Matikainen hei, mitä sä nyt jo sauhuat? Matsi ei ala vielä kahteen tuntiin!" Hallin vahtimestarin huuto kantautui Penan korviin hänen rynnätessään ulos pukukopista. "En se mä ole, tollo. Ota toi ja vie turvaan" Pena vastasi ja työnsi orvokin vahtimestarin syliin. "Missä täällä on vaahtosammutin?" Vahtimestari oli sen verran hölmistynyt, ettei saanut sanaa suustaan, mutta osoitti peukalollaan lähimmän sammuttimen sijainnin. "Kiitti. Jos vaikka pidetään tää meidän kahden välisenä salaisuutena, jooko?" Pena puhisi. Vahtimestari katsoi epäluuloisena Penaa ja nyökkäsi, ja lähti sitten päätään pudistellen kävelemään kohti hallin aulaa. Kai tämä kasvis jonnekin pitää viedä.
Vaahtosammutin käsissään Pena ryntäsi takaisin pukukoppiin. Iloiset liekit leimusivat pesukoneesta, joka ei enää käynyt. Sammutusjauhe tehosi, ja pukukopin keskellä näkyi upouuden Upon sijaan sauhuava ja sihisevä, jauheen peittämä möhkäle. No nyt ei voi enää mikään mennä päin helvettiä, Pena ajatteli. Samassa ovelta kuului kovaa kolinaa, ja pikaisen paluun joukkueeseen tehnyt Vlado rymisteli sisään. "Mita sa oiken tjehda taala, pomo? Mika pala?" kajahti Vladon suusta. Penan leuka loksahti auki, eikä noussut takaisin ylös. Aika tuntui pysähtyvän.
Samaan aikaan pelaajat kyllästyivät jäällä valmentaja Heikin vetämään verryttelyyn. "Pena vetää nää yhtä paskasti, mutta se on sentään tragikoominen. Toi on vaan yksinkertaisesti huono", oli yleinen ja yhteinen mielipide. Heikin vastalauseista huolimatta pelaajat luistelivat jonossa pois kaukalosta ja lähtivät marssimaan kohti pukusuojaa. Outo savun haju leijaili vastaan käytävällä, mutta kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota. Oltiinhan nyt Turussa, missä sattui ja tapahtui muutenkin kaikkea ihmismiellelle käsittämätöntä. Yksi toisensa jälkeen pelaajat tulivat pukukopin ovelle, pysähtyivät, hölmistyivät, ja kävelivät sanaakaan sanomatta omalle paikalleen. Kukaan ei sanonut mitään, kaikkien katseet suuntautuivat vuorotellen Penaan, Vladoon ja möhkäleeseen.
Pena oli ensimmäinen, joka sai suunsa auki. "Mulla on nyt jo orastava mahahaava, ja tupakat loppui just. Purkkaa ei ole kuin kaksi pakettia, joten nyt on paha tilanne. Vlado, mä kysyn tän tasan kerran, ja sulla on tasan yksi mahdollisuus vastata. Eli: mitä hel-vet-tiä sä olet pukeutunut Jokerien peliasuun?" Samassa pukukopin ovesta astui sisään Ilta-Sanomien kuvaaja ja toimittaja.
(Ole hyvä, teemu_s)