m & t: On totta, että HIFK:n alkukauden miehistöstä puuttui olennaisia palasia, mutta ei materiaali kyllä niin huono ollut, että kannattaisi puhua "noin 6 sija" -pohjalta. Suosittelen lämpimästi, että et pyörittele pelkästään vertailua siihen, mitä HIFK oli viime kaudella, vaan käyt analyyttisesti läpi kaikkien tämän kauden joukkueiden kokoonpanot. Niitä vastaan HIFK kilpailee, ei omaa viimekautista nippuaan vastaan. Ei Veikkaajassa, Jääkiekkolehdessä, Jatkoajan toimituksessa ja muissa medioissa niin uunoja olla verrattuna JA:n HIFK-osioon, että HIFK olisi järjestään ylirankattu. HIFK oli kärkisäminöissä ja on siellä nyt entistä kirkkaammin. Nykyinen sarjasijoitus on surkea alisuoritus.
Mun mielestäni kukaan uusi valmentaja ei koskaan tule valmiiseen pöytään. Ei tämä niin stigaukkoilua ole, että valmentaja A osaa tehdä täsmälleen samat jutut kuin valmentaja B joukkueen ollessa suunnilleen sama. Siis ei edes täysin sama, vaan suunnilleen sama. Sanoisin, että Matikainen sai tullessaan kohtuullisen hyvän nipun ja lupauksen sen täydentämisestä kauden mittaan. HIFK on pitänytkin lupauksensa. Mäkään en ole tyytyväinen Petun alkuun, mutta ei se niin karmeasti poikkea Kojon huonoimmista ajoista, joita nähtiin jopa viime kaudellakin - runkosarjassa. Mulle viime kevään pleijarimenestys opetti ainakin sen, että en enää ole hysteerisen huolissani, jos ja kun joukkue pelaa huonoja kausia runkosarjassa. Jokainen tulee tekemään niin. Mun puolestani Matikainen saa työrauhaa vielä jonkin aikaa, mutta hänellä ei ole varaa siihen, mitä Kojolta nähtiin kaksi kertaa: sössiminen keväällä. Ja turha urputtaa, että Kojolla oli runkosarjassakin mälsää ja tylsät pelaajat. Ehkä näin olikin, mutta hän putosi silti joukkueille, jotka olivat jääneet samaisessa runkosarjassa taakse. Koin välillä eläimellisiä tuskatiloja Kojon aikaan ja kun viime keväänä napsahti kulta, osasin kyllä iloita ja asetella jonkunlaisia raameja. HIFK-fanien perisynnit, joihin olen itsekin syyllistynyt:
-Katsotaan pelkästään HIFK:ta ja uskotellaan kaikkien muiden joukkueiden asioiden olevan pirun hyvin 24/7 -pohjalta. Vain meillä on peräkkäisiä tappioita ja vain meillä peli voi näyttää ihan paskalta, vaikka pinnoja tulee. Tämä on täyttä skeidaa. Jokaisessa jengissä narreja lukuunottamatta kenkäillään jo valmentajaa, vongutaan pelaajia ja valitetaan siitä, että peli yskii eikä ole vakaata. Samaa scheibaa tämä vuodenaika on kaikille ja kyllä Saipassa, Tepsissä ja Ässissä on paikoitellen saanut liigapelaajan paikan todella helposti. HIFK:ko muka olisi jossain vaiheessa hengaillut sijan 6. paikkeilla materiaalissa - siis TPS:n ja kumppanien kyljessä ? - my ass!
-Uskotaan, että joukkueen pitää voittaa sekä runkosarja että pleijarit ja pistekeskiarvo voisi olla 2,8. Silloin tosin huolestutaan ennen pleijareita, että oltiin kunnossa liian aikaisin
Isossa kuvassa HIFK:lla ja Matikaisella on vielä aikaa ja jos kevät on positiivinen, ketä kiinnostaa miten syksyllä meni? Mutta yhtä kiistatonta on se, että Petun alku on ollut vaikea ja hänen olisi pitänyt silmät kiinnikin saada enemmän pisteitä kuin nyt. Ja jos Petu oli väärä valinta, kuka olisi pitänyt ottaa? Petu on vienyt jenginsä pari kertaa finaaliin ja on arvostettu ammattimies. Fanien mielestä hän voi olla jollain selittämättömällä tavalla mälsä, koska kukaanhan ei tänne kelpaa. Mutta kaltaistensa joukossa - suomalaiset liigavalmentajat mallia 11/12 hän on aivan kiistatonta kärkipäätä. Jutun oveluus piilee siinä, että vaikka HIFK:lla on hyvä materiaali ja Petu on ammattimies, ei tästä seuraa automaattisesti menestystä. Ja sitä minä odotan, muulla ei väliä. Jos Petu floppaa HIFK:ssa, kuten Kojollekin meinasi käydä (1 ottelu, 1 läpiajo..), annan HIFK:lle silti puhtaat paperit valmentajahankinnasta. Koskien siis molempia valmentajia, Kojoa ja Petua. Ei HIFK:n officella kristallipalloa ole, eivät he voi tietää mokaako ammattimies. On aina järkevää kuitenkin palkata ammattimies ja nyt on otettu meritoituneita ammattilaisia koutseiksi jo kaksi kertaa peräkkän, mikä on loistavaa. Ei enää lehkosia ja baxtereita. Juuri näin sen pitää mennä. Mulla on sellainen fiilis HIFK:n ja Petun suhteen kuin olisin marjametsässä ja tiedossa olisi, että a) metsässä on perkeleesti marjoja ja b) mun marjanpoimintavälineeni ovat erinomaiset. Kaikki puitteet on siis olemassa siihen, että tulen metsästä huikean marjasaaliin kanssa. Koska elämä on arvaamatonta, näin ei välttämättä käy. Mutta jos tulen puolikkaan ämpärillisen kanssa, en voi selitellä, että oli huono marjapaikka ja ämpärissä ei ollut pohjaa. Jotain olen mokannut. Petulla on kaikki mitä tarvitaan menestykseen: kovat omat meriitit, hyvä materiaali ja normiyleisön vankiumaton tuki. Jatkoajan muutaman aktiivifanin (minä mukaanlukien) ininää ei lasketa normaalifaniudeksi. Jos Petu tulee metsästä ämpäri puolillaan, hän on mokannut jotain todella pahasti. Ja alkuun palatakseni: marjamatka on alkanut huonosti, pitäisi olla enemmän tavaraa pussissa. Pisteitä pitää nyt ottaa vaikka kuinka rumalla tyylillä.
Mitä tulee pelitapaan, niin kai se on selvää, että joka ainoa vastustaja on opiskellut HIFK:n viime kauden systeemin ja kehittänyt lääkkeitä sitä vastaan? Vaikka meillä olisi Kojo edelleen, hänenkin pitäisi hinkata uusi päivitys koneeseen. On nimenomaan hyvä, että ei mennä ihan täysin samoja latuja. Mutta loppupeleissä sarja on nimenomaan pituutensa ansiosta aika reilu paremmuuden mittari. Viime kauden Bluesin kuvaan kuului tuskainen runkosarja ja pleijariyllätys. HIFK on joka tapauksessa alisuorittanut rankasti, jos meidän tarvitsee edes ajatella sitä, että pleijareihin lähdettäisiin tiukkoina haastajina alemmilta sijoilta. Jos HIFK:n kaltainen tähtinippu dyykkaa sijalle 7 runkosarjassa, se ei sieltä kyllä nouse millään ilveellä parrasvaloihin. Pelkästään joukkueen sisäisten kemioiden on pakko olla tuolloin aivan sekaisin.