Helsingin Jokerit – tunteiden vuoristorata

[AC/DC MAN]

Runkosarjan osalta pelit saatu pakettiin..Viimeisen pelin jälkeen tänään Keupa , niin tunteet nousi pintaan. Viimeinen peli ainakin tällä haavaa Keravalla. Hyvä että saatiin mahdollisuus pelata pelejä tuolla Sheerwoodissa.
Kausi alkoi hienosti. 21.9 Kiekko Espoo peli Tapiolassa. Näki kaikki fanit ketkä oli liiga aikoina mukana. Sitten eka Keravan peli runkosarjassa.

Se että joukkue aloitti hyvin runkosarjan.
7 ekasta pelistä 6 voittoa. Oli tärkeä saada hyvä startti kauteen. Ja se saatiin.
Kyllä tässä on hieman tunteikkaana tällä hetkellä.
Nyt vaan täysillä kohti uutta, eli pleijareita.
Kiitos kaikille mukana eläjille. On ollut mahtava Runkosarja. Tosiaan kuten otsikko sanoo Tunteiden vuoristorata.

Tunteet pinnassa tappioon päättyneiden otteluiden takia ja ilon hetkiä kun saatiin voitto pelejä.
Toi on hieno joukkue.
Alkaa uusi kausi. Se on playoff. Vaan voitoilla on merkitystä. Nyt riittää että voitetaan pelejä.
Oli myös ilo nähdä miten toimiston henkilökunta oli tänäänkin hallilla ja oli aikaa jutella niitä näit.
On tää joukkue Isolla J kirjaimella.
Yhteisöllisyys paistaa läpi. Mikä on iloinen asia. Tärkeä asia.

Kiitos paljon kaikille. Tunne nousee Nyt jo pintaan . Tuo on niin hieno ryhmä. Fanit koti sekä vieraspeleissä.. aivan timanttia. Kiitos. Tehdään tästä kaudesta vielä parempi ja huipumpi.

Kirjoittelen myöhemmin lisää. Tunne ottaa Nyt vallan. Kiitos. Jatketaan taas.!!

 

[-Ville-]

Missä muuten Jokerit ensi kaudesta eteenpäin pelaa

Jokereilla on Jääkenttäsäätiön kanssa sopimus koko ensi kaudesta Helsingin jäähallissa pelaamisesta. Eli lähtökohtaisesti siellä pelataan. En ole varma onko Jokerit tätä omatoimisesti missään vielä tiedottanut, mutta näin se asia on.

Areenan tilanne ja sen mahdollinen muuttuminen on sitten asia erikseen.

 

[Ann Arbor]

Hermeksen tasoitus... Jokereiden voittomaali, lopun trilleri.

Tää tuntuu taas oikeelta.

 

[ketjuruletti]

Ei noissa vierasmatseissa ole paljon tullut käytyä joten tänään oli meikäruletille toka matsi tällä kaudella ja ekaa kertaa Nordiksella sitten ysärin. Ennen matsia ja kahdessa ekassa erässä ei nyt ihmeemmin hetkauttanut. Nappasin paikan E5:n piippuhyllyn piippuhyllyltä riviltä 15 ihan vasiten, koska halusin nähdä koko mestan mahdollisimman hyvin ilman silmiä niskassa. Toinen vaihtoehto oli B-katsomo, jossa kävin katsomassa ekan matsini vuonna 1991.

Alkuhommelit oli pettymys, sentään Baker Streetin tajusivat soittaa. Katupojat ok myös. Kaksi ekaa maalia nekin aika jees. Liikaa on punaista vaan tuon mörskän sisustuksessa ja ihme viirejä ja rumia paitoja heiluu katossa häiritsemässä.

Mutta joo, EP veti aika kivasti ja koko lato oli suht hyvin messissä. Kyllähän se kolmannen erän lopussa alkoi jo mennä vähän tunteisiin kun tuli Hermeksen tasoitus ja Jokerien nopea kuitti ja jengi tuki pelaajia suht kivasti.

Hieno ilta siis, taas yksi uusi kierros tunteiden leppäkerttujunassa. Kiitos Jokerit, kiitos fanit

 

[Swindon]

Liikaa on punaista vaan tuon mörskän sisustuksessa ja ihme viirejä ja rumia paitoja heiluu katossa häiritsemässä.

Miksi on pitänyt ongelmajätettä jättää sinne kattoon heilumaan? Ei ymmärrä.

 

[Gemondo]

Ohhoh. Olipahan ilta.

Alkuviikon tappiot ja etenkin jengin paskat peliotteet olivat latistaneet oman fiiliksen johonkin lattian ja maton välimaastoon. Ei tän näin pitänyt mennä, joku saatanan keski-suomen ketterä möttösineen ja virtasineen tulee saatana taas ja pyyhkii lattiaa Jokereilla kun tosipelit alkaa. Aina sama laulu. Aina. Oli maa, sarja, valmentaja, pelaajat, omistajat ja vastustajat ihan mitä tahansa, aina sama laulu.

Ja sekös vasta masensi, ensin on puoli vuosikymmentä odottanut jääkiekko-ottelua jossa voisi taas elää tunteella mukana. Puhumattakaan siitä että en edes tiedä miltä tuntuu juhlia kannattamani joukkueen mestaruutta. Ja mä olen kohta nelikymppinen. Tajusin lauantaina olevani Pedro.

No, lippu 3. peliin oli tietenkin ostettu heti kun se myyntiin tuli joten ei auttanut kuin pumpata itsensä taas täyteen (tod.näk. turhaa) toivoa ja ajella kohti Töölöä. Ehkä jospa kuitenkin tänään voisi olla se päivä kun Jokerit pelaaavat myös playoffeissa potentiaalinsa mukaisella tasolla. No ei tietenkään ole, mutta mennään nyt katsomaan miten me tänään onnistutaan tyrimään.

- - - KAKSI JA PUOLI TUNTIA MYÖHEMMIN - - -

Ajan autolla kohti kotia, luukutan perhefarmarin ämyreistä niin kovaa Pretenderiä ja Baker Streetiä että auton lasit ovat kovemmilla kuin Nordiksen pleksit tänään. Täysin euforinen fiilis. En muista koska viimeksi. Varmaankin 2012 playoffeissa on päästy ainakin lähelle. Mutta silti tämä tuntuu vielä jotenkin erilaiselta. Paremmalta.

Mutta miksi?

Mestiksen puolivälieräsarjan kolmannen pelin voitto Kokkolan Hermestä vastaan korkeintaan kohtalaisella peliesityksellä ja minä käytännössä itken onnesta ajaessani hallilta himaan. Ihan heti en olisi uskonut näin käyvän.

Kai tämä vain tuntuu taas oikealta.

Jos ei muuta, niin ainakin tämä päivä opetti minulle konkreettisesti sen, ettei sillä sarjatasolla tai pelaajamateriaalilla oikeasti ole lopulta mitään merkitystä. On vain Jokerit.

 

[Steve Smith]

Pysyn ilmeettömänä hautajaisissa. Pysyn ilmeettömänä ristiäisissä. Mutta kun Hermeen 2-2 tasoituksen jälkeen Lefa lyö 17 sekuntia myöhemmin ranteet lukkoon ja nostan vieressä seisovan tyttäreni ilmaan, mäkin itken.

 

[Rautapohkeet]

Miettikääpä jos joku olisi tullut keväällä 2010, kun Kekäläisen tulo Jokereihin oli julkistettu kertomaan, että vuonna 2024 Jokerit pelaa Mestiksen (ja sarjajärjestelmä suljettu) puolivälierissä Kokkolan Hermestä vastaan, Nordiksella, ja fanit on aivan mehuissaan, kun saavutetaan kolmospelissä sarjan eka voitto. En olisi moista tarinaa uskonut ja olisin pitänyt kertojaa hulluna. Mutta näin se vaan menee. Onhan se aivan mahtavaa, että itselle (ja monelle muulle) on palannut takaisin tunne seurata Jokereita ja suomalaista jääkiekkoa. Se on aivan mahtavaa seurata pelejä, kun tulokset merkitsee jotain. Välillä vituttaakin, mutta pääasiassa on ollut ilo tällä kaudella. Näin sen pitää mennä. Tappioiden pitää vituttaa ja voitoista pitää riemuita. Tätä tunnetta oli pitkään ikävä ja olin jo osittain luopunut toivosta, että sitä enää kokisi, mutta onneksi näin ei käynyt.

Kiitos Jokerit! Päättyy tämä kevät miten vaan, pääasia on että tunne on tullut takaisin!

 

[Sämppäri]

"Se on vaan Mestistä" tai "se on vaan Mestiksen mestaruus". "Mitä järkee Mestiksessä on" kuului ja kuuluu monesta suunnasta edelleen. Tuskin kuuluu enää pitkään. Kyse on Jokereista. Sytyttäähän tää aivan helvetisti. Ja kuten ollaan nähty hallin tunnelmastakin, sytyttää monia muitakin aivan helvetisti.

 

[PeteX]

Kyllähän tämä vanhan pumpun päälle alkaa ottamaan. Perjantaina Kokkolassa voitto oli lähellä ja eilen vaikutti, että sama toistuu taas ja Hermes menee lopussa ohi. Kritisoitu Lemberg onneksi heräsi eilen ja teki kaksi. Huomiseksi pitää silti parantaa, jotta saadaan sarja tasoihin Kokkolassa. Sitten mennäänkin isommalla porukalla sinne lauantaina.

 

[spede1967]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Pgv-IcTHAuc

Sori jos tämä on jo täällä jossain. Sama vloggaaja joka "haukkui" ifk-KALPA- matsin tylsäksi tapahtumaksi kehui Jokereiden faneja fantantisiksi (erityisesti ULTRAS-porukkaa= EP). Toki mainitsi videolla että liigamatsi oli runkosarjan vika matsi jossa ei ollut panosta juurikaan. Tykkäsi myös eilisesti pelistä , tilanteet vaihteli päästä päähän. Risua hehkutti tosi paljon. Luuli sitä paljon lyhyemmäksi mitä oikeesti on.

 

[Jara76]

Ai ai, on hienoa miettiä miten omat kundit skulaa kevään tosipeleissä.

Kuuslan ja Risun johdolla kaudelle jatkoa. Lind jyrää kiekkoa kuskatessaan (!) jonkun hermesetaksen tieltään vaihtoaition edessä ja ottaa ison blokin lopussa. Vauhkonen-Henritius parhaimmistoa pelistä toiseen. Haakana pelaa ennakkoluulottomasti vahvuuksillaan. Kangaskin varmasti heitti hyvää läppää lehtereillä.

Tää tuntuu taas oikeelta...

 

[Loorz15]

Vittu että jännittää huominen. Tän joukkueen kanssa ei koskaan tiedä mitä on luvassa. Kaikki totaalisen lässähdyksen ja kauden parhaan pelin välillä on mahdollista. Jos menee jatkoille niin pumppu ei kyllä sitä kestä. Tulispa vaikka joku mukavan jännä 2-4 voitto, jossa viimenen tyhjiin. Ei saatana että jännittää!

 

[Valle]

Vittu että jännittää huominen. Tän joukkueen kanssa ei koskaan tiedä mitä on luvassa. Kaikki totaalisen lässähdyksen ja kauden parhaan pelin välillä on mahdollista. Jos menee jatkoille niin pumppu ei kyllä sitä kestä. Tulispa vaikka joku mukavan jännä 2-4 voitto, jossa viimenen tyhjiin. Ei saatana että jännittää!

Mulla on levollinen olo. Syykin on selvä...

Meillä on Tero.

 

[Jack Daniel's]

Vittu että jännittää huominen. Tän joukkueen kanssa ei koskaan tiedä mitä on luvassa. Kaikki totaalisen lässähdyksen ja kauden parhaan pelin välillä on mahdollista. Jos menee jatkoille niin pumppu ei kyllä sitä kestä. Tulispa vaikka joku mukavan jännä 2-4 voitto, jossa viimenen tyhjiin. Ei saatana että jännittää!

Tärinä loppuu viimeistään, kun näet Teron rauhoittavan preesensin vaihtoaitiossa.

EDIT: Kas, Valle oli nopeampi. Vähän erilaisin sanankääntein vain...

 

[Titaani]

Vittu että jännittää huominen. Tän joukkueen kanssa ei koskaan tiedä mitä on luvassa. Kaikki totaalisen lässähdyksen ja kauden parhaan pelin välillä on mahdollista. Jos menee jatkoille niin pumppu ei kyllä sitä kestä. Tulispa vaikka joku mukavan jännä 2-4 voitto, jossa viimenen tyhjiin. Ei saatana että jännittää!

Jos paikan päälle lähdet, niin suosittelen tekemään kuin Hjallis keväällä 2002. Hjallis vietti Jokereiden mestaruuden ratkaisseen pelin viimeisen erän kokonaan Jaffalan käytävällä katsomatta peliä. Jännitys oli niin kova, että ei pystynyt peliä katsomaan. Pelin jälkeen sitten julistikin olevansa maailman onnellisin ihminen. :)

 

[YamahaGPR]

Jos paikan päälle lähdet, niin suosittelen tekemään kuin Hjallis keväällä 2002. Hjallis vietti Jokereiden mestaruuden ratkaisseen pelin viimeisen erän kokonaan Jaffalan käytävällä katsomatta peliä. Jännitys oli niin kova, että ei pystynyt peliä katsomaan. Pelin jälkeen sitten julistikin olevansa maailman onnellisin ihminen. :)

Kokkolaan fyysisesti paikalle ja sitten pyörii pelin vaikka röökipaikalla.

 

[Artisokka]

Uusi alku. Paluu. Yhteisöllisyys.

Joillekin niitä suurimpia kliseitä, itselle ja monelle muulle parasta antia koko tästä kaudesta, sen tapahtumista ja siitä mitä tämä seura meille parhaimmillaan antaa.

Muistan vielä kauden käännöshetkiä. 1.6. olin ajamassa työreissulta kotiin ja kuuntelin tiedotustilaisuutta herkeämättä. Kirosin takkuilevaa nettiyhteyttä ja muutamankin kerran piti kelailla, jotta pääsi kuulemaan kaikki yksityiskohdat, siis kaikki sanat ja äänenpainot tiedotustilaisuudessa. Katsoin myös tallenteelta tämän parikin kertaa.

Muistan osakeannin, johon piti lähteä yhden osakkeen verran mukaan. Vitut, tuhlasinkin tonnin, ja yhtään ei kaduta. Tosin noottia Roopen suuntaan, kun kausi jo ohi eikä vieläkään omistajakorttia taskussa ;)

Muistan pitsiturnauksen. Valtava tunteenpurkaus. Kyyneleet valuivat silmistä kun Jokerit kuulutettiin jäälle. Ääni lähti ensimmäisen pelin aikana jo lähes täydellisesti. Muistan Rauman käytäviltä valtavasti maireita hymyjä, yhteisöllisyyttä, myös muiden joukkueiden aitoja tervetulotoivotuksia meille takaisin Suomen sarjoihin. Tältä reissulta sai muodostettua jo uusia ystävyyssuhteita jotka ovat kulkeneet läpi koko tämän kauden.

Muistan ensimmäisen Espoon valtauksen. Muistan kaikki ne kylmät väreet ja tunteet mitä liikkui koko pelin aikana. Täysi yläparvi ja ihan saatanan kova meteli. Muistan ensimmäisen maalin ja räjähdyksen joka fanipäädyssä siitä aiheutui. Voiton riemua! Kun Lemberg iski hävyttömän maalin jatkoajalla.

Muistan ensimmäisen Kerava-pelin, ensimmäisen Nordis-pelin, monet vierasreissut (no ok, kaikista en muista ihan kaikkea varsinkaan paluumatkoilta, mutta annettakoon se anteeksi) ja oikeastaan huonoja fiiliksiä ei ole tullut mistään.

Kirjoitan tätä viestiä Kokkolassa ja odotan kotiinlähtöä. Nähtyjä pelejä tuli tälle kaudelle kahta vajaat kaikki kotiottelut (22kpl), kahdeksan vieraspeliä, neljä harjoituspeliä. Nälkää olisi ollut jatkaa vielä pidemmälle, mutta tällaista tämä on.

Jokerifanit, tämä yhteisö on parasta, mitä omassa elämässäni on tapahtunut todella pitkiin aikoihin. Rakastan teitä kaikkia ja uniikista kaudesta ja spesiaalista tunnelmasta huolimatta, haluan, että tätä yhteisöllisyyttä vaalitaan ja sitä ruokitaan jatkossakin.

Erityiskiitokset pelaajille, valmennukselle ja koko organisaatiolle. Teitte meille ikimuistoisen kauden. Tää todellakin tuntuu taas oikeelta.

 

[-Ville-]

Helsingin Jokereiden merkitys suomalaiselle jääkiekolle lienee nyt todistettu. Ikiaikaisen punakeltaisen narrilogon takana uutta tulemista operoinut tekijäkaarti sai aikaan jotain niin merkityksellistä, että ei sitä osaa vielä tässä kohtaa aivan täysin kuvailla. Vaan jokainen joka eli tämän menneen vuoden osaa kyllä itse miettiä mielessään ja määritellä itselleen mitä Jokerit merkitsee. Itselläni jyllää sisällä edelleenkin äärimmäsein voimakas kiitollisuuden tunne siitä, että Jokerien paluu tehtiin ylipäätänsä mahdolliseksi. Tuhon vielä päälle uuden organisaation lähes virheetön suoriutuminen heidän työssään brändin eteen, joukkueen nousujohteinen kausi – vaikkaikin ilman sitä kirkkainta huipennusta – ja tietysti Jokerien fanitoiminta ja se mitä oma joukkue merkkaa meille kannattajille. Näiden kaikkien valossa tunne on sanoinkuvailemattoman hyvä. Tuntuu hullulta, että tämä kaikki on tapahtunut yhdessä vaivaisessa vuodessa. Se on varsin lyhyt aika, mutta koska narrinpää merkkaa niin monelle niin paljon, niin siinä se onnistumisen resepti taitaa olla.

Jokerit palasivat kotimaiseen kiekkoskeneen perjantaina 4. elokuuta 2023 kun se kohtasi saman vuosikerran Porin Ässät Raumalla järjestetyssä Pitsiturnauksessa. Monisatapäinen fanijoukko oli matkannut jo aamun tunteina keskellä kauneinta kesää pääkaupungista länsirannikon kalastajakylään. Raavaat miehet ja kauniit naiset itkivät katsomossa onnenkyyneliä kun jokerijoukkue jätti ensimmäiset luistinten piirrot jäähän. Tuota hetkeä, päivää ja tunnetta en unohda koskaan ja huomaan mieleni palaavan tuonne yllättävän usein.

Mestiskausi käynnistyi todenteolla kun tuhatviisisataapäinen fanikunta siirtyi metrolla Espooseen mölyämään oman joukkueensa takaisin parrasvaloihin. Näissä kahdessa edellämainitussa tapahtumassa luotiin Jokerikannattajien uuden tulemisen pohja ja sitä vaalittiin läpi kauden. Tältä palstalta löytyy lukuisia viestejä joissa eri nimimerkit kuvailevat Jokerien kannattajien kemioita ja yhtesifiilistä: sanovat sitä lämpimäksi, yhteisölliseksi hyvän mielen toiminnaksi josta purkautuva energia kanavoituu suoraan oman joukkueen tueksi. Sitäpä se todella on ollut. Jokainen joka on miltään osin osallistunut Jokerien tukemiseen mennen vuoden aikana saa olla tästä äärimmäisen ylpeä.

Mestiskausi päättyi eilen. Vähän liian aikaisin jotta jonkinlainen pelillinen tuhkimotarina olisi kirjoitettu. Tähänhän on toki Jokereissa totuttu, joten ei edes harmita. On niin paljon mistä voi olla ylepä, mitä voi muistella ja odottaa ensi syksyltä, että aidosti ei ketuta pätkääkään.

Henkilökohtaisesti odotan ehkäpä eniten tietoa siitä, että mikä on seuran taloudellinen tilanne kun ensimmäinen uuden omistajaportaan kausi on maalissa. Kaiken järjen mukaan asioiden pitäisi olla ns. kunnossa tämänkin osalta, mutta kun miettii vähän pintaa syvemmältä, niin tämä snadisti ahdistaa. Uusi tuleminen on haluttu rakentaa mahdollisimman kestävälle pohjalle ja on menty ns. talous edellä ja koko kuvio on Jokerit-brändin osalta melkoisen uusi tapa toimia. Urheilubisnes Suomessa kun ei ole mikään varsinainen kultakaivos niin sitä vaan toivoo, että menneestä kaudesta saadaan sen verran positiivinen tulos aikaan, ettei kenenkään tarvitse stressata tulevaa.

Tähän loppuun vielä krapulaiset kiitokset ja aurinkoisen kesän toivotukset kaikille Jokerit-logon takana työskenteleville tyypeille, fanitoiminnan vetäjille, uusille kavereille, lipun peleihin ostaneille sekä vastustajille.

Hyvää kannatti odottaa.

 

[Huopis]

Odotin, että kauden päättyminen ”ajoissa” olisi aiheuttanut paljon suuremman sarven kasvamista otsalohkoon. Eilen toki harmitti, mutta isoin harmitus on kyllä tänään jo hälvennyt. Positiivinen yleisfiilis paluukaudesta, merkitykselliset hetket katsomossa ja sen ulkopuolella, voitonjuhlat ja tappion kiroamiset… fiilis on vaan hemmetin hyvä. Nyt odottelen jo malttamattomana ensi kauden huhuja. Pelaajauutisia, jatkoja ja uusia. Ensi kauden peliasun julkistusta ja paitaostoksia venaan myös kuin kuuta nousevaa.

Iso kiitos jokaiselle Jokeri-palstalaiselle tästä kaudesta. Mahtavaa, että meillä on taas tää seura, tää jengi.

 

[pappi]

Kirjoitan tätä junassa matkalla kohti Lappeenrantaa. Olo on eilisestä tappiosta huolimatta kiitollinen. Oma seurani on palannut takaisin Suomi kiekkoon.
Itsekkin muistan Rauman pitsiturnauksessa avaus ottelun, kun Jokerit toivotettiin takaisin Suomeen. Kyyneleet tulivat silmiin sillon ja niin tulee nytkin, kun muistot palaavat mieliin
Oli mahtavat Espoon reissut.
Rovaniemi tuli tutuksi kauden aikana.
Eteläpäädyn pikkujoulu reissu Forssaan.
Talviklassikko Joensuussa.
Omatoimimatkat Tampereelle ja Savonlinnaan. Yksi kohokohdista oli aloituskiekon pudottaminen Nordiksella Jokerit- Ketterä matsissa. OC: n kanssa Keuruulle. Lukuisat hotelliyöt Helsingissä. Keravan matsit joissa kävin. Vantaalla nousu kahden maalin takaa voittoon.
@Ville huudattamassa faneja: On yksi jengi stadista..
Kauden aikana sain paljon uusia ystäviä.
Olen ylpeä siitä että voin Lappeenrannassa kantaa Jokeri logoa. Kiitos Jokerit. Kiitos fanit. Meillä on unelma ja sitä kohti mennään yhdessä. On vain Jokerit!

 

[Sämppäri]

@pappi on kyllä yksi sympaattisimmista ihmisistä mitä tässä Jokerit-yhteisössä on saanut nähdä. Hattu päästä. Moni ei samalla innolla jaksa reissata pelien perässä. Kaikkea hyvää miehelle ja toivottavasti et joutunut vararikkoon Jokereiden mukana reissatessa. Nyt on 5 kuukautta aikaa käännellä rattia ja säästää fyffeä seuraavaan kauteen!

 

[Ann Arbor]

Tultu tätä kautta kelattua mielessä tänään. Ensinnäkin, on ihan mittaamattoman arvokasta, että olen saanut elämääni näin hienon yhteisön. Tuli käytyä tsiigaamassa paria lukuun ottamatta kaikki kotipelit +nippu vieraspelejä ja kun elo-maaliskuuta pyörittelee, on tämä ollut jotain niin huikeaa, ettei sanoja löydä. Menneen kauden aikana tullut tutustuttua lukemattomiin uusiin ihmisiin ihan kasvotusten, mikä ei nykyisenä digi-someaikana ole mitenkään itsestäänselvyys ja olen ihan liikuttunut, miten punakeltainen perhe on toivottanut meitsin tervetulleeksi vuosikymmenen jälkeen. Minä, me...

Jokerit mulle oli lapsuuden ja teini-iän juttu. Nyt se on taas kiireisen aikuisiän juttu. Kelan Anssilla on hieno biisi "Levyhylly pelastaa". Nyt sitä varioiden voin sanoa: Jokerimatsi pelastaa. Olen 100% kesäihminen ja vuosien ajan syksyn ja talven kuukaudet olivat paikoin melkoista työntäyteistä pakkopullaa, mutta nyt kaamoksen keskellä on valo, jotain mitä odottaa.

Jokerit on enemmän kuin lätkäjengi. Se on perhe, se on elämäntapa.

 

[Ice raven]

Kiitoksia kaikille tutuille ja tuntemattomille keiden kanssa tuli heitettyä hallilla läppää ja yläfemmoja. Eka himamatsi Nordiksella jää ikuisena muistona sydämeen. Ei paljoa vaihdeltu paljon katseita ceekolmosessa avovaimon kanssa kun meinas jo muutenkin olla silmänurkat kosteina. Hänkin innostui lähtemään yllättävänkin moneen matsiin. (yleensä vain 0-2 kaudessa) Sitä tunnetta on mahdoton selittää ulkopuolisille kun näki hallin käytävillä sen kaiken yhteisöllisyyden ja onnen tunteen mitä paluu harharetkeltä aiheutti. Tultiin ryminälle takaisin Suomen lätkäkartalle tavalla joka en varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kerava ja Espoota lukuunottamatta vieraspelit jäivät kokematta eli niiden aika on ensi kaudella. Bluusereiden hallin haltuunotto toisen kerran oli livenä ihan järkyttävän hienoa. Oma logo ja sydän on ikuisesti punakeltainen. Ei muuta kuin skobe plus rantalelut kainaloon ja kohti Hietsua! Minä, Me, Jokerit!

 

[töfting]

Aika vaikeaa on ollut nyt yrittää katsoa Katsomosta kiekkoa. Pelikatkoilla, kun tulee mainos "beely, auto palveluna" ja "tietäjät tietää", niin aivot odottavat näkevänsä Jokeripelin jatkuvan, mutta siellä onkin sitten ihan muita- vääriä- porukoita.

Vieroitusoireet siis kohtalaisen voimakkaat, ja alkaisi uusi kausi jo.