On siirtynyt paljon lähemmäs poliittista keskustaa (ennenhän Rautio oli kommari) jätettyään Vasemmistoliiton. Suht kovaakin kriittikiä on vasemmistoa kohtaan Ykin suunnalta tullut.Raution vasemmistolaisuus lienee nykyään aika haaleata laatua.
On siirtynyt paljon lähemmäs poliittista keskustaa (ennenhän Rautio oli kommari) jätettyään Vasemmistoliiton. Suht kovaakin kriittikiä on vasemmistoa kohtaan Ykin suunnalta tullut.Raution vasemmistolaisuus lienee nykyään aika haaleata laatua.
Julkisessa toiminnassa läpinäkyvyys on kuitenkin merkittävästi paremmalla tolalla kuin yksityisten yritysten - esim. Länsimetron kiemurat ovat pysyneet pitkälti julkisuudelta piilossa, koska projektin takana on osakeyhtiö. Mitä vähemmän julkisuutta, sitä enemmän mahdollisuuksia erilaisiin hämäriin sisäpiiripuuhiin ja korruptioon.
Niin, mietin siis tuota kilpailuasetelmaa - että mikä on se lisäarvo, mikä siitä tulee, että annamme tiestöä yksityisille yrityksille jonkinlaisiksi läänityksiksi ja että miten täsmälleen syntyisi aito kilpailutilanne.
Ongelma on kuitenkin kasvamassa sitä mukaa kun sähköautot yleistyvät, ei ole mahdollista korvamerkitä erikseen taloussähköä ja liikennesähköä, joten jos auton käyttöä halutaan verottaa niin pitää keksiä joku muu tapa kuin energiakaupan yhteydessä perittävä vero.Nykyisellään meillä on jo autovero ja polttoainevero, joilla pystytään perimään autoilijoilta maksua niin auton käytöstä, saastuttamisesta kuin kulutuksesta.
Se on vähän niin kuin edustuksellisen demokratian idea, että kansa valitsee edustajat päättämään verotuksesta ja siitä, mihin näitä kerättyjä veroeuroja käytetään. On jotenkin aika pöyristyttävää, jos yhtiöjärjestelyitä tehdään siksi, että estetään kansan valitsemia edustajia päättämästä yhteisten asioiden hoitamisesta. Siitä nyt tuskin tarvitsee kiistellä, etteikö tiehankkeet tai niiden korjaukset olisi juuri mitä suurimmissa määrin yhteisten asioiden hoitoa, eli politiikkaa.
Poliittisen päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta moinen yhtiöjärjestely olisi luonnollisesti järkyttävä takaisku.
Ja sitten te kokkarit yllätytte, kun kustannukset vain kasvavat ja kasvavat, mutta tiestön kunto ei parane, vaan mahdollisesti jopa heikkenee, ja tulette kaikessa viisaudessanne siihen johtopäätökseen, että julkinen sektori ei osaa ostaa.Yksityiset yritykset pyrkivät tekemään voittoa, tämä on totuus, joka pitää aina muistaa. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ongelma, jos julkinen puoli osaa ostaa haluamansa palvelut. Suomessa voitaisiin hyvin ostaa vilkkaimpien valtateiden ylläpito yksityisiltä yrityksiltä. Valtio määrittelisi laatuvaatimukset sopimuksessa ja yksityinen yritys rahastaisi autoilijoita. Näin käyttäjien maksama raha menisi kyseisen tien ylläpitoon. Ja jos autoilija ei halua maksaa, hän ajelee valtion ylläpitämää kantatieverkostoa pitkin.
Ja sitten te kokkarit yllätytte, kun kustannukset vain kasvavat ja kasvavat, mutta tiestön kunto ei parane, vaan mahdollisesti jopa heikkenee, ja tulette kaikessa viisaudessanne siihen johtopäätökseen, että julkinen sektori ei osaa ostaa.
Ai Keskusta on reptiliaanien hallussa. Se selittää paljon.Toimittajien tehtävä onkin toki kaivaa Sipilän, Bernerin yms. mahdolliset suhmuroinnit esiin, mutta netin ja sosiaalisen median logiikan vuoksi jokaista kaiveluyritystä vatvotaan turhaan, vaikka mitään ei löydy, kun sen sijaan tärkeämpää olisi vatvoa sitä mitä seurauksia noiden liskojen päätöksillä on.
Ei se ole mikään salaliittoteoria, vaan ennustus joka on totetutunut vastaavissa tapauksissa kun on tehokkuuden ja säästöjen nimissä ensin yhtiöitetty ja sitten myöhemmin yksityistetty luonnollinen monopoli. Näin on käynyt julkisten tietojärjestelmien ja sähkönjakeluverkon kohdalla ja tulee käymään myös tieverkon kohdalla niin kauan kuin polittiset voimasuhteet säilyvät tällaisina. Porvarit kaivavat itsensä toimittajaloukkuun, ja vaikka alkuun kustannukset näyttäisivät pienenevän, alkaa taustalla hiljainen kuppaus ja sama luonnollinen tehottomuus joka julkista sektoriakin aina vaivaa. Se on sitten ihan sivuseikka, sattuuko kuppaajana olemaan joku Bernerin kaveri vai kiinalainen sijoittaja, en tiedä kumpi olisi pienempi paha.Nämä salaliittoteoriat ovat aina hellyyttäviä. Jos kuvaamasi tapahtumaketju toteutuisi, julkinen sektori ei tosiaankaan osaisi ostaa.
Ei se ole mikään salaliittoteoria, vaan ennustus joka on totetutunut vastaavissa tapauksissa kun on tehokkuuden ja säästöjen nimissä ensin yhtiöitetty ja sitten myöhemmin yksityistetty luonnollinen monopoli. Näin on käynyt julkisten tietojärjestelmien ja sähkönjakeluverkon kohdalla ja tulee käymään myös tieverkon kohdalla niin kauan kuin polittiset voimasuhteet säilyvät tällaisina. Porvarit kaivavat itsensä toimittajaloukkuun, ja vaikka alkuun kustannukset näyttäisivät pienenevän, alkaa taustalla hiljainen kuppaus ja sama luonnollinen tehottomuus joka julkista sektoriakin aina vaivaa...
Syitähän aina löytyy. Tällä haavaa tase pitää kuulemma laittaa töihin.Eli olemme umpikujassa, ei ole kuin tehottomia vaihtoehtoja. Minä en vaan ymmärrä miksi tilanne täytyy olla näin. Ilmeisesti julkinen sektori on vaan korruptoitunut ja heikko ostaja.
Ilmaisu "pannaan valtion tase töihin" tuli poliittiseen käyttöön viime vaalikaudella.
Sitä käytti ensin ahkerasti pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja sen omaksuivat myös oppositiojohtaja Sipilä ja demarien johtoon tullut Antti Rinne. Ilmaisun sisältö on jäänyt epäselväksi, mutta sillä on ilmeisesti tarkoitettu valtion omaisuuden myyntiä silloin, kun tuloja käytetään sellaisiin investointeihin, jotka voivat tuoda uusia tuloja ja työpaikkoja.
Omaisuuden myyntituloja on käytetty tosin viime vaalikaudella enemmän juokseviin menoihin otettujen velkojen lyhentämiseen.
Taseen käytöstä väiteltiin eduskunnassa runsas vuosi sitten Kataisen ollessa vielä pääministerinä.
Tällöin Sipilä arvosteli hallituksen taloussuunnitelmaan kuuluneen 600 miljoonan euron kasvupaketin olevan "heiveröisen, kunnianhimottoman ja näköalattoman".
Sipilä vakuutti, että valtion toimin voitaisiin luoda 200 000 uutta työpaikkaa, jos valtio ottaisi "ison roolin".
Sipilä sanoi olevansa valmis myymään vaikka kaikki valtion sijoitusyhtiön Solidiumin 5,4 miljardin euron osakeomistukset, jos muuten tarvittavia varoja ei saada kootuksi.
Tämä on nyt ihan sama tason totuus kun että julkinen sektori toimii tehottomasti. Kun raha ei ohjaa tekemistä ei kenenkään ole järkeä yrittää tehdä tehokkaasti.Ja sitten te kokkarit yllätytte, kun kustannukset vain kasvavat ja kasvavat, mutta tiestön kunto ei parane, vaan mahdollisesti jopa heikkenee, ja tulette kaikessa viisaudessanne siihen johtopäätökseen, että julkinen sektori ei osaa ostaa.
Jepulis. Lisäksi kannattaa muistaa, että on eroa sijaintiseurannan ja sen yhdistämiseen henkilön identiteettitietoihin. Uskoakseni se kohuttu "kyttäysratkaisu" olisi samanlainen kuin prepaid-liittymissä, eli ostetaan "tienkäyttöaikaa" kuten puheaikaa. Tieoperaattorilla ei minun järkeilyni mukaan pitäisi olla (laskutusmielessä) väliä kuka autoa ajaa. Pääasia, että ajaa ja paljon.Minua huvittaa aika paljon se, että samat ihmiset, jotka ilmaiseksi luovuttavat nuo samat sijaintitiedot ja sen päälle koko internet-historiansa yms. amerikkalaisille megayhtiöille ja kotimaisille teleoperaattoreille, pitävät sijaintitiedon luovuttamista valtiolle sietämättömänä heikennyksenä yksityisyydensuojaan.
Tietenkin aina voi epäillä vuotaako autosta muita tietoja (auton valmistetunnus tms. yksilöivä id), joilla käyttäjä voidaan tunnistaa. Uusista autoista löytyy on call -systeemejä ja törmäyksen tunnistavia hätäkutsujärjestelmiä, jotka välittävät käyttäjän sijainnin hätäkeskukseen. (Ehkä muistan väärin, mutta tämä ominaisuus oli tulossa pakolliseksi varusteeksi uusiin EU-alueella myytäviin autoihin.) Joten skeptikoille jää spekuloitavaa mitä kaikkea isoveli jo valvookaan turvallisuuden nimissä..
Näinhän se on. Ei näitä muutoksia tehdä ensi vuosi mielessä, viisikin vuotta voi olla etunojaa. Mutta jos 2030 on liikenteessä se hallituksen povaama 250 000 sähköautoa, on sillä vaikutuksensa verokertymään. Oli hallituksesta mitä mieltä tahansa, pitää tähän muutokseen reagoida.Niitä on aika paha seurata polttoaineverotuksella, vaikka mm. Rautio ei sähköautoja ja suuntausta niitä kohti huomaakaan.
Juuri näin. Tässähän se on koko asia iso pihvi. Tuohon päälle vielä uudet kehitteillä olevat polttoaineet sekä perinteisiä polttoaineita käyttävien autojen kehitys, jossa 2-4L kuljettaa 100km. Lisätään vielä päälle pääkaupunkiseutua lähinnä koskeva MaaS-kehitys (Mobile as a Service), jossa yksitysauton omistaminen ei ole mikään itseisarvo. Esimerkkinä tästä vaikkapa Tukholma, jossa alle 20 vuotiasta enää 40% ajaa edes ajokorttia. Ymmärrän siis täysin valtionvarainministeriön huolen kun perinteinen lypsylehmä, yksityisautoilu, on lypsetty loppuun.Näinhän se on. Ei näitä muutoksia tehdä ensi vuosi mielessä, viisikin vuotta voi olla etunojaa. Mutta jos 2030 on liikenteessä se hallituksen povaama 250 000 sähköautoa, on sillä vaikutuksensa verokertymään. Oli hallituksesta mitä mieltä tahansa, pitää tähän muutokseen reagoida.
Tämä on näin ainoastaan jos uskoo, että valtion virasto pystyy tehtävän hoitamaan optimaalisesti tai ainakin samalla tehokkuudella kuin yksityinen. On esimerkkejä jssa näin ei ole tapahtunut.Minun yksinkertainen matematiikkani sanoisi, että jos tulee yksi iso jakaja kakkuun, niin ainakin katteen verran palvelut kallistuu.
On siirtynyt paljon lähemmäs poliittista keskustaa (ennenhän Rautio oli kommari) jätettyään Vasemmistoliiton. Suht kovaakin kriittikiä on vasemmistoa kohtaan Ykin suunnalta tullut.
Länsimetron ongelmat ovat johtuneet aivan muista syistä kuin siitä, että mukana oli osakeyhtiö. Tilanne muistuttaa isoja IT-projekteja. Jos tilaajan puolella olisi ollut hiemankaan ammattitaitoa, heti alkuun olisi sovittu se, että kaupunkien päättäjillä on oikeus ajantasaiseen tietoon. Koska tilaaja eli poliitikot ovat amatöörejä, toki vastuullinen osakeyhtiö olisi voinut hoitaa asian itsekin. Ihan arkipäivää IT-toteutuksissa, jos tilauksen mittaluokka on edes kymmeniä miljoonia.
Nyt et tainnut ollenkaan ymmärtää pointtiani läpinäkyvyyden puutteesta. Tämä selkeästi rikollisen inkompetentisti toiminut yhtiö on pystynyt toimimaan pitkälti julkisuudelta piilolta, koska yksityisenä osakeyhtiönä se pystyy salaamaan huomattamasti enemmän dataansa kuin julkinen organisaatio. Eli näin myöskin poliitikkojen uskomaton inkompetenssi on pysynyt paremmin salassa, eikä toistaiseksi juuri mitään päitä ole pudonnut eikä taida pudotakaan. Tämä esimerkki kuvaa niitä vaaroja ja riskejä, mitä liittyy yksityisten toimijoiden rooliin perinteisillä julkisen toiminnan aloilla.
Mitä sitten tulee tuohon tunnettuun tilaaja-inkompetenssiin IT- (ja muissa) projekteissa niin ei se kauheati lisää uskoa siihen, että yksityinen palveluntuotanto tulee toimimaan ongelmitta - kysymyksessähän ei ole se, että pelkkä yksityisyys itsessään on se tehokas säästäjä vaan ratkaisun toimivuuden päättää implementaation ammattimaisuus, minkä yksi keskeinen perusta on tilaajan erittäin hyvä ammattitaito. Ei yksityinen firma palauta itselleen tarpeettomankin edullista sopimusta uuteen harkintaan vaan todella mielellään käyttää sen hyväksi ja tilaajan vahingoksi. Niinpä monissa projekteissa onkin syntynyt hämmästyttäviä yksityisiä lypsylehmiä, kun julkinen puoli ei ole osannut hoitaa tilaustyötä ja implementoinnin valvontaa ammattimaisesti. Onko tämä sinun mielestäsi siis argumentti sen puolesta, että valtavasti vain lisää vastaavia projekteja ja vieläpä erittäin lyhyessä valmistautumisajassa?
Nyt pitää olla kieli keskellä suuta, että ei puhu liikaa, mutta sen uskallan sanoa, että kahden erittäin suuren toimijan (julkinen ja yksityinen) välinen IT-projekti onnistui kohtuullisesti, kun mukana oli kolmas, yksityinen taho, joka valvoi näiden kahden muun etuja ja toimituksen onnistumista.
Se mitä en ymmärrä on Bernerin kaavailevan ns yksityisen palveluntuottajan kerroksen tuoma etu suoraan liikkujille. Minun yksinkertainen matematiikkani sanoisi, että jos tulee yksi iso jakaja kakkuun, niin ainakin katteen verran palvelut kallistuu. Tätä Berner ei vaan halua missään myöntää. En myöskään täysin ymmärrä mitä lisäarvoa yhtiö itsessään tuo, mitä nykyinen väyläomaisuuden haltia, Liikennevirasto, ei voisi tuottaa.
Tuohan muistuttaa itse asiassa Länsimetron ratkaisua, misä mukana on myös itsenäinen konsulttiyhtiö, joka valvoo projektin onnistumista tai siis tässä tapauksessa katastrofaalista epäonnistumista... Anyway, sanoisin että transparenssi-lainsäädäntö on julkisten toimijoiden suhteen huomattavasti ankarampaa kuin yksityisten enkä todella usko että voisit olla rationaalisesti eli siis empiirisesti tästä eri mieltä. Ja todella toivoisin kaikkeen julkisen rahan käyttöön mahdollisimman suurta transparenssia - vai oletkos eri mieltä tästä? Mitä julkisempaa toiminta on sitä vähemmän on mahdollisuuksia korruptioon ja sisäpiirin kähmintään. Enkä tästäkään oikein pysty uskomaan, että voisit empiriaan perustuen olla eri mielä...