Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 255 727
  • 10 943

Dragan Dabic

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kannatin aikanaan sellaista 10+10 joukkueen liigaa, jossa olisi kaksi sarjatasoa ja yksi joukkue sitten nousisi ja yksi putoaisi joka kausi.

10 joukkuetta pääsarjassa voisi muuten olla hyvä, mutta miten pleijarit pelattaisiin? Kahdeksan jengiä pleijareihin on liikaa ja paluu vanhaan eli kuusi parasta pleijareihin tarkoittaisi vähemmän pudotuspeliotteluita ja vähemmän rahaa.

En kannata myöskään suoraan putoamaista, koska karsinnathan ovat parhaimmillaan liki yhtä kiinnostavia kuin finaalit ja otteluista tulee rahaa tietty. Kaksi viimeistä voisi karsia niin, että liigan toiseksi viimeisellä olisi kotietu ja alemman sarjaportaan voittajalla kotietu liigajumboa vastaan.

Eli 12+10 tai 12+8, pääasarjassa 8 pleijareihin ja kaksi viimeistä karsii. Näin olisi runkosarjoissa ihan eri lailla panosta, ja vaikuttaisi muuten jo syksyllä pelin henkeen.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Pienes krapulassa ja läpällä, mutta miten olis Liiga und Über Liiga. Eli 8+12. Parhaat kahdeksan pelaisi Über Liigassa ja loput 12 Liigassa. Pelaisivat runkosarjassa myös ristiin ja pudotuspeleihin menisi Über Liigasta kaikki. Kuitenki siten, että neljä parasta saisi kotiedun ja suoran pudotuspelipaikan. Neljä heikointa pelaisi "lomarengaskierroksen" Liigan neljän parhaan kanssa ja tämä toimisi samalla karsintana. Voittajat jatkaisi lomarengaskierrokselta varsinaisiin pudotuspeleihin ja kuittaisivat paikan seuraavaksi kaudeksi Über Liigaan. Lomarengaskierroksella hävinneet aloittavat seuraavan kauden Liigassa. Ai ei käy? No mä meen nurkkaan häpeämään.
 
Suosikkijoukkue
KK
10 joukkuetta pääsarjassa voisi muuten olla hyvä, mutta miten pleijarit pelattaisiin? Kahdeksan jengiä pleijareihin on liikaa ja paluu vanhaan eli kuusi parasta pleijareihin tarkoittaisi vähemmän pudotuspeliotteluita ja vähemmän rahaa.

En kannata myöskään suoraan putoamaista, koska karsinnathan ovat parhaimmillaan liki yhtä kiinnostavia kuin finaalit ja otteluista tulee rahaa tietty. Kaksi viimeistä voisi karsia niin, että liigan toiseksi viimeisellä olisi kotietu ja alemman sarjaportaan voittajalla kotietu liigajumboa vastaan.

Eli 12+10 tai 12+8, pääasarjassa 8 pleijareihin ja kaksi viimeistä karsii. Näin olisi runkosarjoissa ihan eri lailla panosta, ja vaikuttaisi muuten jo syksyllä pelin henkeen.
Eli divarissa sitten kaikki pääsee pleijareihin? Hyvä idea ja siinä kaikki pääsee lipputuloihin mukaan.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eli 12+10 tai 12+8, pääasarjassa 8 pleijareihin ja kaksi viimeistä karsii. Näin olisi runkosarjoissa ihan eri lailla panosta, ja vaikuttaisi muuten jo syksyllä pelin henkeen.

12+10 kuulostaisi järkevimmiltä, 8 pudotuspeleihin ja loput karsintasarjaan. Jatkuisi kaikilla pelit vielä kauden jälkeen, nythän on iso ongelma kun 5 joukkueelta loppuu tulot heti ja 2 joukkueella tulee vain 1-2 kotipeliä eli 7 jengiä melkein kokonaan ilman tuloja runkosarjan jälkeen. Toki varmaan ennenkuin tämmöiseen tilanteeseen päästäisiin pitäisi sarja ensin pariksi kaudeksi edes keinotekoisesti avata ja liigan viimeinen ja mestiksen voittaja karsisi ja seuraavan tv-sopimukseen sitten neuvoteltaisiin molemmat sarjat.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
Aloin tuossa vessassa miettimään tätä hommaa, kun katsoin puhelimesta samalla sarjataulukkoa. Joku on ehkä tämmöistä jo ehdottanutkin, mutta ei se mitään.

Syyskuussa aletaan pelaamaan 16 joukkueen sarjaa. Pelataan kaksinkertainen sarja eli jokaiselle joukkueelle kertyy 30 matsia alkuvaiheessa. Sen jälkeen jaetaan sarja kahtia; ylempään ja alempaan loppusarjaan (8+8).

Loppusarjoissa pelataan nelinkertainen sarja, joten pelejä kertyy sopivasti yhteensä 58 per joukkue (koko kaudella, 30 + 28). Ylemmässä panoksena kotietu playoffseihin ja playoffien 1. kierroksen välttäminen. Runkosarjan voitto toki myös panoksena.

Alemmassa loppusarjassa panoksena kahdelle ensimmäiselle tarjolla oleva paikka playoffien 1. kierrokselle. Ja kun kahdeksan viimeistä tahkoaa loppusarjaa keskenään, uskoisin että jännitys säilyisi suhteellisen pitkälle, kun pelit on koko ajan lähtökohtaisesti tiukkoja ristiinpelaamisineen.

Näin jännitystä riittäisi pidemmälle läpi kauden, kun ensiksi vedetään kiimassa, että päästään sinne ylempään sarjaan ja varmistetaan sillä jo poff-paikka. Lisäksi mielenkiintoisten pelien määrä lisääntyy, kun lähtökohtaisesti tasoeroltaan erottuvimmat joukkueet pelaavat vähemmän otteluita keskenään.
 
Viimeksi muokattu:

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Omasta mielestäni Liiga sekä 1. divari olivat parhaimmillaan joskus 90-luvun alussa ja puolenvälin kieppeillä, ja siihen suuntaan lähtisin niitä taas pikkuhiljaa ajamaan. Ehkä 12 joukkueen Liiga ja sitten Mestikseen 10 joukkuetta, niin meillä olisi kaksi kovaa ja mielenkiintoista sarjaa. 8 joukkuetta pleijareihin ja Liigan 2 huonointa ja Mestiksen 2 parasta pelaisi keväällä neljän joukkueen karsintasarjan. Itselleni ei kyseisessä sarjaformaatissa olisi mikään ongelma, jos Ässät putoaisi divarin puolelle, sillä siinäkin kyllä riittäisi varmasti tasoa ja mielenkiintoa. Uskoakseni moni muukin ajattelee samalla tavalla jos oman suosikkijoukkueen kohtalona olisi Mestikseen putoaminen, kunhan sarja vain olisi riittävän laadukas. Kuvitellaanpa sarjojen joukkueet, jotka nyt sijoitan kuviteltuihin liigaan ja divariin suoraan tämänhetkisten sijoitusten perusteella.

Liiga: Kärpät, TPS, Pelicans, Lukko, JYP, Tappara, SaiPa, Ässät, KooKoo, HPK, HIFK, Sport

Mestis: Ilves, KalPa, Jukurit, KeuPa, K-Vantaa, Leki, SapKo, Jokipojat, Tuto, Roki

Noh, tiedän toki ettei tuollainen tule koskaan toteutumaan, mutta väitän olisi molemmissa sarjoissa kyllä ihan eri tavalla mielenkiintoa ja yleisöä.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Omasta mielestäni Liiga sekä 1. divari olivat parhaimmillaan joskus 90-luvun alussa ja puolenvälin kieppeillä, ja siihen suuntaan lähtisin niitä taas pikkuhiljaa ajamaan.
Voipi olla hiukan liian haastavaa saada sellaisia maailmanpolitiikan muutoksia aikaiseksi että tuon ajan olosuhteisiin takaisin päästäisiin.
Taloudellisesti ja sarjan epätasaisuuden puolesta 90-luku oli historian synkintä aikaa, johon en kyllä itse hetkeäkään haikailisi.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Voipi olla hiukan liian haastavaa saada sellaisia maailmanpolitiikan muutoksia aikaiseksi että tuon ajan olosuhteisiin takaisin päästäisiin.
Taloudellisesti ja sarjan epätasaisuuden puolesta 90-luku oli historian synkintä aikaa, johon en kyllä itse hetkeäkään haikailisi.

Se on totta kyllä, mutta kaipaan siltä ajalta eniten avoimia sarjoja nousukarsintoineen ja järkevää määrää joukkueita. 16 on aivan liikaa näin pieneen maahan. Sen takia Liigassa pelaa varsinkin alemmissa ketjussa pelaajia joiden oikea paikka olisi sarjaa alempana.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Kun kerran ketjun nimi on ehdotuksia sarjajärjestelmäksi niin ehdotan 16 joukkueen liigaa. Toki menee tämä nykyinenkin, mutta mielellään tuohon ottaisi sen yhden (Bluesin tai kuka sieltä nyt joskus nouseekin kun narrit eivät näköjään ole ihan hetkeen takaisin tulossa) vielä lisää niin päästäisiin eroon välisarjoista. Nuo kaikki 10+10 ja vastaavat haihattelut ovat mielestäni todella syvältä hanurista.

Vaikka olen sinänsä todella kova lätkäfani niin en ole huomannut mitään tason laskua vaan päinvastoin uusia mielenkiintoisia joukkueita vastuksena. En toki ihannoikaan änäriä tai ryssäkiekkoa (kumpaakaan en ole 40 ikävuoteen mennessä katsonut kokonaista ottelua enkä tule katsomaankaan ellen joskus paikan päälle jostain syystä eksy).
 

Pecinjsh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat, Latvia
Kannattaa katsoa Yle Areenasta Espoo U - Roki -ottelun erätaukohaastattelut. Sari Sirkkiä-Jarva jälleen ainoana toimittajana Suomessa ottaa esille sarjajärjestelmäasioita.

Heikki Hiltunen on lähettänyt sarjajärjestelmiä koskien Liiga-seuran puheenjohtajille oman näkemyksensä, joka perustuu keskenään hyvin erilaiseen palautteeseen ja näkemyksiin, joita hän on kerännyt kentältä puheenjohtajana ollessaan. Hiltunen on pyytänyt samalla Liiga-seuroilta vastausta, millaisella mallilla niiden mielestä pitäisi mennä eteenpäin. Liiga tekee sitten näiden vastausten pohjalta (talvella) Jääkiekkoliitolle ehdotuksen, että millaisena Liiga-osakeyhtiö ja osakkaat näkevät jatkokehityksen omalta kannaltansa parhaana vaihtoehtona. Näistä asioista väännetään Liigan ja Liiton välillä huippukiekon neuvottelukunnassa.

Pelaajayhdistyksen Saarela aivan kuin tietäisi jotain sarjojen nimien muuttumisesta aivan kuin lipsauttaa puhuessaan:

"...täytyy sitten todella harkitusti vielä miettiä se, että kuinka monta joukkuetta 'tää tavallaan liiga' ja sitten 'se tuleva sarja', olkoon se sitten b-sarja tai mestis tai mikä tahansa, että taloudellisesti ne pystyvät hoitamaan asioitaan"
 

Knap

Jäsen
Naurettavinta koko hommassa oli se, että puhuttiin Liigan laajentamisesta 16 joukkueeseen, eikä liigan supistamisesta vaikka 14 joukkueeseen. Oli vähä myös sellainen olo, että "Mestiksessä ei ole valmiuksia liigaan, niin eipä nyt edes avata sarjaa siksi" Ei varmaan ole joo, kun kotoinen Liiga syö 15 joukkuetta jokaiselta Suomen alueelta, joten Mestisjoukkueiden on vaikea olla minkään alueen ykkösjoukkue.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Naurettavinta koko hommassa oli se, että puhuttiin Liigan laajentamisesta 16 joukkueeseen, eikä liigan supistamisesta vaikka 14 joukkueeseen. Oli vähä myös sellainen olo, että "Mestiksessä ei ole valmiuksia liigaan, niin eipä nyt edes avata sarjaa siksi" Ei varmaan ole joo, kun kotoinen Liiga syö 15 joukkuetta jokaiselta Suomen alueelta, joten Mestisjoukkueiden on vaikea olla minkään alueen ykkösjoukkue.
Eipä se varsinaista paraatimarssia ja urheilullisuuden ilosanomaa ollut silloinkaan kun mestisjoukkue oli neljän alueen (Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso ja molemmat Savot) ykkösjoukkue, yleisöä se parhaimmillaan 2000 (ja tuo ainoastaan sillä keskipohjalaisella) ja jos joukkueeseen panosti penniäkään saadakseen laatupelaajia niin konkurssi jo kolkutteli.

Eikä sillä että asiantilan kuuluisi näin olla, mutta suomalaiset rahoittavat tahot (siis yleisö ja yritykset) eivät viitsi siinä määrin rahaa pistää alemman tason urheiluun että siellä voisi minkäänlaista isompaa toimintaa pyörittämään. Siinä sitten piisaakin pohdittavaa millä saada muutkin kuin ne n. 500 urheiluhullua ja Jampan Kone Ky (tai vastaava) avaamaan kukkaronnyörejä. Ilman kansallista näkyvyyttä ei tule sponsseja tai yleisöä, mutta ilman valmista mielenkiintoa ei tule kansallista näkyvyyttä. YLEn näyttämät irtomatsit sentään suunta parempaan, mutta harmillisen skeptinen olen sen suhteen että liigan alapuolisilla sarjatasoilla tulisi Suomessa enää koskaan olemaan minkäänlaista vakavampaa urheilutoimintaa omilla ehdoilla.

Enkä nyt tiedä oliko mestiksessä sinänsä asiat sen paremmin joskus 10 vuotta sittenkään. Toki yleisökeskiarvo oli sarjan tasolla korkeampi kun oli ne muutama porukka joiden peleissä jaksoi käydä edes se 1000+ katsojaa, mutta vaikuttiko millään lailla pienempien porukoiden väkimääriin? En usko että esim. Lempäälässä on mitään merkitystä sillä, onko liigassa mitenkin monta joukkuetta (tärkeintä että Tapparalla on kaksi joukkueellista ukkoja että voi peluuttaa puolia Kisassa).
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Tärkeintähän olisi luoda omistusjärjestely, joka takaisi kaikille ammattilaissarjoihin osallistuville osuuden sarjojen tuloista. Eli sen sijaan, että meillä on SM-liiga Oy, niin pitäisi olla Ammattilaisjääkiekko oy, jonka alaisuudessa pelattaisiin eri sarjatasoilla. Englannin futiksessahan liigasarjoja on neljä porrasta täysammatillaisjoukkueita (Ja alla 24 porrasta amatöörejä). Joten teoriassa tähän suuntan voitaisiin edetä, mutta aloitetaan nyt vaikka kahdesta portaasta.

Joukkueiden määrät ovat sinällään sivuseikka, mutta sarjatason vaihtumisen pitää olla suhteellisen helppoa (eli ei vaikeita karsintoja, vaan joko Ruotsin malli karsintoineen tai malli futiksen puolelta suorine putoajineen/nousijoineen), - toisaalta sarjatason vaihtuminen on turvallista, koska oy tasaa tuloja. Kaikkien osallistuvien pitäisi siis omistaa vähintään yksi osake, jonka hinta ei saisi olla kauhea kynnys. Tilannetta voitaisiin tasata esim. siten että ykkösportaan seurat omistaisivat aluksi kaksi osaketta ja seuraavan portaan yhden. Televisioikeuksien tuottamien tulojen jaot ja kaikenlaiset muut tulonsiirrot pitäisi tietenkin huolella pohtia, mutta tässä on jokatapauksessa ratkaisu.

Edit. Kopioitu viesti Mestiksen ketjusta.
 

t.m.a.l

Jäsen
Suosikkijoukkue
SPORT
Tärkeintähän olisi luoda omistusjärjestely, joka takaisi kaikille ammattilaissarjoihin osallistuville osuuden sarjojen tuloista. Eli sen sijaan, että meillä on SM-liiga Oy, niin pitäisi olla Ammattilaisjääkiekko oy, jonka alaisuudessa pelattaisiin eri sarjatasoilla. Englannin futiksessahan liigasarjoja on neljä porrasta täysammatillaisjoukkueita (Ja alla 24 porrasta amatöörejä). Joten teoriassa tähän suuntan voitaisiin edetä, mutta aloitetaan nyt vaikka kahdesta portaasta.

Joukkueiden määrät ovat sinällään sivuseikka, mutta sarjatason vaihtumisen pitää olla suhteellisen helppoa (eli ei vaikeita karsintoja, vaan joko Ruotsin malli karsintoineen tai malli futiksen puolelta suorine putoajineen/nousijoineen), - toisaalta sarjatason vaihtuminen on turvallista, koska oy tasaa tuloja. Kaikkien osallistuvien pitäisi siis omistaa vähintään yksi osake, jonka hinta ei saisi olla kauhea kynnys. Tilannetta voitaisiin tasata esim. siten että ykkösportaan seurat omistaisivat aluksi kaksi osaketta ja seuraavan portaan yhden. Televisioikeuksien tuottamien tulojen jaot ja kaikenlaiset muut tulonsiirrot pitäisi tietenkin huolella pohtia, mutta tässä on jokatapauksessa ratkaisu.

Edit. Kopioitu viesti Mestiksen ketjusta.

Kuulostaa hyvältä . Tätä olen itsekin spekuloinut. Suomen etu että saadaan kiekkokaupunkeja lisää kartalle.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Tärkeintähän olisi luoda omistusjärjestely, joka takaisi kaikille ammattilaissarjoihin osallistuville osuuden sarjojen tuloista. Eli sen sijaan, että meillä on SM-liiga Oy, niin pitäisi olla Ammattilaisjääkiekko oy, jonka alaisuudessa pelattaisiin eri sarjatasoilla. Englannin futiksessahan liigasarjoja on neljä porrasta täysammatillaisjoukkueita (Ja alla 24 porrasta amatöörejä). Joten teoriassa tähän suuntan voitaisiin edetä, mutta aloitetaan nyt vaikka kahdesta portaasta.

Joukkueiden määrät ovat sinällään sivuseikka, mutta sarjatason vaihtumisen pitää olla suhteellisen helppoa (eli ei vaikeita karsintoja, vaan joko Ruotsin malli karsintoineen tai malli futiksen puolelta suorine putoajineen/nousijoineen), - toisaalta sarjatason vaihtuminen on turvallista, koska oy tasaa tuloja. Kaikkien osallistuvien pitäisi siis omistaa vähintään yksi osake, jonka hinta ei saisi olla kauhea kynnys. Tilannetta voitaisiin tasata esim. siten että ykkösportaan seurat omistaisivat aluksi kaksi osaketta ja seuraavan portaan yhden. Televisioikeuksien tuottamien tulojen jaot ja kaikenlaiset muut tulonsiirrot pitäisi tietenkin huolella pohtia, mutta tässä on jokatapauksessa ratkaisu.

Edit. Kopioitu viesti Mestiksen ketjusta.

Eli nykyisten liigapaikkakuntien pitäisi maksaa Mestiksen ym. seuroille, jotta nämä voisivat toimia ammattilaisorganisaatioina, vai mitä oikeasti yrität sanoa? Liigapaikkakuntien on nykyiselläänkin aika vaikea kilpailla ulkomaalaisista pelaajista muiden eurooppalaisten liigojen kanssa. Varmasti tuollainen on toimiva systeemi Englannin jalkapallossa, jossa liikkuu oikeasti isot rahat.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Eli nykyisten liigapaikkakuntien pitäisi maksaa Mestiksen ym. seuroille, jotta nämä voisivat toimia ammattilaisorganisaatioina, vai mitä oikeasti yrität sanoa? Liigapaikkakuntien on nykyiselläänkin aika vaikea kilpailla ulkomaalaisista pelaajista muiden eurooppalaisten liigojen kanssa. Varmasti tuollainen on toimiva systeemi Englannin jalkapallossa, jossa liikkuu oikeasti isot rahat.

Ihan normaalin yrityksen tapaan, eivät tietenkään osakkeenomistajat ole velvollisia tukemaan toisia osakkaita. Sen sijaan kaikki sarjojen tuottamat tulot kohdistuisivat myös niille osakkeenomistajille, jotka pelaisivat alemmalla tasolla. Nythän Mestiksellä vasta onkin ongelmia kerätä tuloja, kun sarjan kiinnostus ei ole murto-osaakaan potentiaalista. Sarjojen yhteenlaskettu tuotto olisi varmuudella tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna merkittävästi suurempi. Kiinnostavuuden kasvaessa yleisön ja sponsorien kiinostuksen kasvu olisi positiivinen kehä. Ammattilaisjoukkueiden määrä kasvaisi ja pidemmällä aikavälillä yksittäisen osakkeen tuotot kasvaisivat.

Jokatapauksessa kun SM-liiga on osakeyhtiö, niin näen kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko osakeyhtiömuotoinen liiga lopetetaan tai sitten omistupohjaa on laajennettava. Pidän ensimmäistä hyvin epätodennäköisenä, joten laajennetaan Liiga ammattilaissarjat tms osakeyhtiöksi, jossa toimii seuroja eri portailla. Samalla mahdollistetaan sarjatasojen muuttaminen ilman ylipääsemätöntä taloudellista riskiä. Tämä olisi myös oikeudenmukaista kaikki lajin eteen töitä tekeviä kohtaan.

Toki yksittäinen seura vastaisi edelleen omasta taloudestaan, joten sen voi aina hoitaa hyvin tai huonosti, mutta en keksi muutakaan keinoa miten sarjajärjestelmää voitaisiin oikeasti kehittää. Ainoastaan yhden sarjaportaan käsittävä nykymuoinen Liiga Oy ei kyllä mahdollista kehitystä.
 
Viimeksi muokattu:

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Sen sijaan kaikki sarjojen tuottamat tulot kohdistuisivat myös niille osakkeenomistajille, jotka pelaisivat alemmalla tasolla.
Mitä ovat nämä sarjojen tuottamat tulot mistä puhut? Tarkoitatko televisiosopimuksen tuloja? Liigan playoffien tuottoa?

Mistä se televisiotulojen kasvu jatkossa tulisi? Miksei televisiointia tehdä Mestis paikkakunnilla, jos se olisi taloudellisesti kannattavaa? Mitkä ovat ne paikkakunnat, jotka pystyisivät "elättämään" ammattilaisjoukkuetta nykyisten liigajoukkueiden lisäksi kuvaamassasi skenaariossa?

Omasta mielestä tuo ajatus on monessa mielessä aika utopistinen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Mitä ovat nämä sarjojen tuottamat tulot mistä puhut? Tarkoitatko televisiosopimuksen tuloja? Liigan playoffien tuottoa?

Mistä se televisiotulojen kasvu jatkossa tulisi? Miksei televisiointia tehdä Mestis paikkakunnilla, jos se olisi taloudellisesti kannattavaa? Mitkä ovat ne paikkakunnat, jotka pystyisivät "elättämään" ammattilaisjoukkuetta nykyisten liigajoukkueiden lisäksi kuvaamassasi skenaariossa?

Omasta mielestä tuo ajatus on monessa mielessä aika utopistinen.

En halua vaikuttaa epäkunnioittavalta, mutta kaikki esittämäsi kysymykset ovat kyllä osin olennaisia, mutta ne voidaan ratkaista vasta kun periaatekysymys omistuspohjasta ratkaistaan. Vasta sen jälkeen voidaan katsoa ketkä olisivat kelvollisia osakkaiksi. Tiivistäen: SM-liigaa ei voida ns. avata kun se on osakeyhtiö. Näin ollen alemmat sarjatasot näivettyvät, kun ne eivät voi kilpailla senkään vertaa pelaajista kuin Liigajoukkueet. Ainoa mahdollinen ratkaisu on laajentaa omistuspohjaa. Miten se tehdään? Sen sijaan, että pelataan Liigaa kuudellakymmenellä joukkueella (tämä on kärjistys), on viisaampaa pelata useammalla sarjatasolla, mutta niin että kaikki jakavat sekä osan voitoista että riskistä, eli ovat osakkaita. Tällä hetkellä valtaosa tuloista tulee vain Liigassa pelaaville joukkueille, mutta on keksittävä keinoja miten niitä saadaan myös alemmille tasoille (monestakin syystä).

Mielestäni on kaksi vaihtoehtoa: joko alasarjat näivettyvät ja estävät lajin ja Liigankin kehittymisen tai yksi taho alkaa vastaamaan koko järjestelmän kehittämisestä. Ennen vanhaan Jääkiekkoliitto olisi voinut olla tämä taho, mutta ei enään. Nykyisen Liigan on vastattava useamman sarjatason kehittämisestä. Sen on edelleen kehityttävä yhden sarjatason käsittävästä SM-liiga Oy:stä Ammattilaisjääkiekko Oy:ksi (tai Ammatilaissarjat Oy:ksi tms), joka vastaa useammasta sarjatasosta. Enkä minä kyllä ymmärrä miten tämä voisi tapahtua ilman, että omistuspohjaa laajennettaisiin. Yläsarjan joukkueet voisivat omistaa aluksi kaksi osaketta ja alemman yhden, eikä tv- ym.tulojakaan varmaan tasan jaettaisi, mutta tämä olisi nykyaikainen ratkaisu. Ja joko näin toimitaan tai sitten annetaan olla ja korkeintaan toivotaan ihmettä, vaikka nähdään että poljetaan paikallaan ja takapakkikin uhkaa.
 
Viimeksi muokattu:

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Kun meillä puhutaan usein avoimien sarjojen kaikkivoipaisuudesta, niin sopisiko tähän väliin tulla ihmettelemään sitä, miten vähän katsojia oli eilisessä karsintapelissä, jalkapallon puolella Sonera stadionilla. Sonerallahan pelattiin tällä kaudella paljon pelejä ja jotkut niistä jopa loppuunmyytyjä, mutta tämä ratkaiseva karsintapeli, jonka pitäisi kait olla mestaruuden jälkeen kiimaisinta kamaa, mitä avoin sarja voi tarjota, veti katsojia Soneralle vaivaiset 4158. Ja nyt ei ollu edes se tilanne, että vierasjoukkue olisi tullut jostain kaukaa ja siten sen kannattajille olisi ollut vaikea päästä paikanpäälle, silti alta viisituhatta katsojaa. Paikallispelejä pelattiin tänä vuonna Soneralla kolme ja kaksi ensimmäistä veti mökin täyteen, eli 10,500 ja viimeisinkin 8567. Eli tulivatko nuo katsojat paikallispeleihin sen takia, että sarja on avoin vai tulivatko he katsomaan joukkueita, jotka niissä otteluissa pelasivat? Eli onko nämä luvut tällaisinaan avoimien sarjojen ilosanomaa vai voisiko näistä numeroista vedellä sellaistakin johtopäätöstä, että jalkapallossakin voitaisiin alkaa harkitsemaan suljettua sarjaa?
 

Pecinjsh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat, Latvia
Nyt on marraskuu. Ja Suomessa ei vielä ole sellaista jalkapallokulttuuria, että lähdettäisiin palelemaan jalkapallon takia. Siinä ovat syyt pienehköön yleisömäärään.
 

Surprise Me

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gus Polinski - Polka king of the midwest
Koittakaa nyt muistaa se yksi tosiasia, että niin kauan kuin seurat ottavat lainaa pankeista korjatakseen vanhoja halleja tai siirtyvät uusiin halleihin, ketään ei uskalleta tiputtaa sarjaporrasta alemmas. Niin tyhmää pankinjohtajaa ei ole olemassa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Koittakaa nyt muistaa se yksi tosiasia, että niin kauan kuin seurat ottavat lainaa pankeista korjatakseen vanhoja halleja tai siirtyvät uusiin halleihin, ketään ei uskalleta tiputtaa sarjaporrasta alemmas. Niin tyhmää pankinjohtajaa ei ole olemassa.
Tämäpä on kanssa totta. Mikkelissäkin pistetty vajaa kymppimilli kiinni tuohon kaupungin laitamilla seisovaan tönöön, aika roimaa persnettoa tulisi monelle taholle jos käyttö rajoittuisi jatkossa harkkavuoroihin tai jonkun alasarjan matseihin. Tuon ympärille on rakennettu vielä aika helvetin monella (ja isommalla) rahalla urheilupuistoa liian pienine (mutta se ei nyt tähän sinänsä kuulu) sisäkenttähalleineen yms. ja veikkaan että rakentamispäätöstä on vähintään avittanut liigassa pelaava paikallisjoukkue.

Sinänsä ottamatta kantaa siihen, kuuluuko itse tiimi pelillisesti mille sarjatasolle...
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Kummola on jyrähtänyt (yle.fi), tosin jalkapallo puolella. Kritisoi sitä, että jalkapallossa karsinnoissakin käytetään vierasmaalisääntöä. Onko Kummola sydämmessään Stadin Kingi huleja vai mistä tällainen avautuminen? Eikai se oo pyrkimässä Alajaksi, Alajan paikalle..
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Kun meillä puhutaan usein avoimien sarjojen kaikkivoipaisuudesta, niin sopisiko tähän väliin tulla ihmettelemään sitä, miten vähän katsojia oli eilisessä karsintapelissä, jalkapallon puolella Sonera stadionilla. Sonerallahan pelattiin tällä kaudella paljon pelejä ja jotkut niistä jopa loppuunmyytyjä, mutta tämä ratkaiseva karsintapeli, jonka pitäisi kait olla mestaruuden jälkeen kiimaisinta kamaa, mitä avoin sarja voi tarjota, veti katsojia Soneralle vaivaiset 4158. Ja nyt ei ollu edes se tilanne, että vierasjoukkue olisi tullut jostain kaukaa ja siten sen kannattajille olisi ollut vaikea päästä paikanpäälle, silti alta viisituhatta katsojaa. Paikallispelejä pelattiin tänä vuonna Soneralla kolme ja kaksi ensimmäistä veti mökin täyteen, eli 10,500 ja viimeisinkin 8567. Eli tulivatko nuo katsojat paikallispeleihin sen takia, että sarja on avoin vai tulivatko he katsomaan joukkueita, jotka niissä otteluissa pelasivat? Eli onko nämä luvut tällaisinaan avoimien sarjojen ilosanomaa vai voisiko näistä numeroista vedellä sellaistakin johtopäätöstä, että jalkapallossakin voitaisiin alkaa harkitsemaan suljettua sarjaa?

Yli neljän tonnin yleisömäärä oli kova saavutus. Sarjan paras keskiarvo oli ainakin mitä itse löysin niin Klubilla 4776 katsojaa. IFK:lla taas 3172 (mitä yllämainittu Derby vielä nosti).
Argumenttisi hajoaa vielä siihen ettei HIFK edes olisi Veikkausliigassa ilman avointa sarjaa.

Syy alhaisiin katsojiin ei ole sarjajärjestelmässä vaan A) Kannatuskulttuurin puutteessa ja B) Kuka vittu haluaa katsoa Jalkapalloa Suomessa, ulkona marraskuussa?
Lätkän ulkoilmapeleissä sentään ollut rehellisesti Talvi eikä mikään syksyinen loskapaskasadekeli.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Yli neljän tonnin yleisömäärä oli kova saavutus. Sarjan paras keskiarvo oli ainakin mitä itse löysin niin Klubilla 4776 katsojaa. IFK:lla taas 3172 (mitä yllämainittu Derby vielä nosti).
Argumenttisi hajoaa vielä siihen ettei HIFK edes olisi Veikkausliigassa ilman avointa sarjaa.

Joo ja kausikortit ei tainnut tuossa matsissa olla voimassa ja lisäksi illalla taisi olla vielä HIFK lätkämatsi. Kertoo ehkä siitä että kelistä ja heikosta kaudesta huolimatta tuommoinen karsintamatsi kerää enemmän katsojia kun keskimääräinen liigakieros niin enemmän kai tuolla on puolustettavaa kun kertoo ettei järjestelmä toimi.

Itseasiassa futiksen puolella on tainnut nyt useamman kertaa vielä käydä niin että nuo karsinnat pelataan derbyinä. Omia jännitteitä luo tuommoiset asetelmat ja lätkänkin puolella ehkä enemmänkin olisi mahdollisia paikalliskamppailuja, tietenkin oma aikansa menisi varmasti luoda olosuhteet ja fanikulttuuria, mutta miksei vaikka turun keskinäisillä tai pääkaupunkiseudun otteluilla olisi sarjalle jotain annettavaa joskus tulevaisuudessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös