Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[jukiapina]

Tällä tavalla ainakin kärjen ja jumbojen väliset "merkityksettömät" pelit pitäisi vähentyä ja tasaisia pelejä pelattaisiin enemmän.

Tällä kaudella liiga on ennätys tasainen ja tasaisia otteluita ollaan käyty liigan hännän ja kärjen välillä. Tällä kaudella ei ole ollut yhtään merkityksetöntä peliä vielä.

Miks muuttamaan hyvää systeemiä? joku 10+10 sarja kuulostaa täysin naurettavalta pelleilyltä.

 

[aquanqua]

Tällä kaudella liiga on ennätys tasainen ja tasaisia otteluita ollaan käyty liigan hännän ja kärjen välillä. Tällä kaudella ei ole ollut yhtään merkityksetöntä peliä vielä.

Miks muuttamaan hyvää systeemiä? joku 10+10 sarja kuulostaa täysin naurettavalta pelleilyltä.

Millä perusteella nykyisen systeemi on hyvä? Menossa on heikkotasoisin liigakausi moniin vuosiin. 'Tasaisin SM-liigakausi ikinä' nousee jatkuvasti esille sen takia, ettei SM-liigassa enää ole oikein mitään muuta.

 

[Mortal]

Ehdottomasti samaa mieltä.
Tasaisuus on sinällänsä hieno asia, mutta liigan taso on laskenut tasaisesti ja tällä hetkellä tuote on epäkunnossa.

10+10 ja nollatoleranssi takaisin.

 

[skode]

Ei tää oo ihan näin yksinkertaista. Ensiksi voi olla ihan hyvin mahdollista, että jossain olisi taloudelliset mahdollisuudet alkaa pyörittämään ammattijoukkuetta, tämä ei kuitenkaan luo Suomeen yhtään lisää pelaajia. Kun vielä veto on enemmän maasta pois kun tänne sisään, niin meillä on rajallinen määrä pelaajia. Kun näitä ripotellaan suurempaan määrään joukkueita, niin taso vääjäämättä laskee(vaikka heille maksettaisiin kuinka paljon tahansa). Eikä tällaisessa liigassa pelaavat junnutkaan kehity välttämättä samaan tahtiin, kuin kovempitasoisessa liigassa.

Mie en nää asiaa tällein. Suomalaisilla joukkueilla on varaa maksaa kuitenkin kahteen kenttää suht hyvät pelaajat jokaisella. Junioreiden/muiden hylkiöiden peliaika taas jää nykymenolla suht minimiin kun kolmeen ekaan kenttään on tungettu kaikki kenet on vain saatu joukkueeseen. Tältäkin kaudelta löytyy melkein joka joukkueesta esimerkki että joku "ylläri" on kasvanut suurempiin saappaisii saatuaan peliaikaa. Vaikka pelaajapohja on pienempi, voisin melkein väittää, että kuitenkin suuremmalla vastuulla ja peliajalla näistä sitten ns. toivottomista tapauksista voi kasvaa nyky liigan mittapuulla ihan ok pelaajia tai jopa tähtiä. Jotka sitten kasvattavat liigan tasoa edelleen. Joukkueiden kärki osaaminen olisi kuitenkin ehkä jopa korkeammalla tasolla kun suurin osa palkoista sijoitettaisiin kahteen ensimmäiseen kenttään.

Verrataan esim. Sveitsiin josta on pikkuhiljaa alkanut tulemaa kovempia joukkueita ja ennenkaikkea kovempia sveitsiläsiä kiekkoilijoita kun joukkueisiin on saatu kova kärkiosaaminen joka takaa kovat pelit, ja pari ketjua omia junnareita/muita kiekkoilijoita jotka kuitenkin saavat enemmän vastuuta kuin pelatessaan jämäminuutteja nelosketjussa.

Jos nyt esim. liigasta otettaisiin pois kaksi joukkuetta, voisi hetkellisesti parhaat pelaajat siirtyä liigajoukkueisiin. Ja sitten ne ketkä eivät mahtuisi lähtisivät ulkomaille. Näistä kahdesta joukkueesta tulisi valitettavasti aivan samantasoisia kuin esim. Sport, TuTo ja Jukurit ovat. Toisihan tämä tietysti jotain ns. parannusta mestikseen, mutta ns. tähdet jäisivät sieltäkin puuttumaan. Muutaman vuoden päästä oltaisiin samanlaisessa tilanteessa kuin nyt että pelaajalle hyppy mestiksestä liigaan on jo turhan iso.

 

[PJ]

Millä perusteella nykyisen systeemi on hyvä? Menossa on heikkotasoisin liigakausi moniin vuosiin. 'Tasaisin SM-liigakausi ikinä' nousee jatkuvasti esille sen takia, ettei SM-liigassa enää ole oikein mitään muuta.

Mikä heikkotasoisin, miten helvetissä se on mitattu?

Ainakin niissä kymmenissä peleissä, jotka minä olen nähnyt on pääasiassa pelattu hyvää kiekkoa. Ei tosin aina sen joukkueen toimesta, jonka olen toivonut sitä esittävän. Jos ei kiinnosta, ei kannata mennä katsomaan. Tämä jatkuva kitinä vain ihmetyttää.

SM-liigan taso ei nouse tai pelin tason parane yhtään 10 joukkueen liigassa. Se on myytti, jota mikään järjellinen argumentti ei puolusta. 10 joukkueen liiga on ainoastaan pienempi, ei mitään muuta. Neljällä joukkueellisella ei ole merkittävää vaikutusta huippupelaajiin. Itse asiassa vaikutus pienemmällä joukkuemäärällä on todennäköisesti negatiivinen, koska olisi neljä tosissaan olevaa joukkuetta vähemmän. Mestiksen vetovoima ei kasvaisi samassa suhteessa kuin Liigan kiinnostus vähenisi. Katsojia olisi automaattisesti vähemmän jääkiekon parissa, jolloin myös mainontaa olisi vähemmän.

No toisaalta, eipä tähän paljon kannata kirjoitella. Joukkuemäärä ei tule vähenemään. Ainoa mahdollinen suunta on kasvu. Ja kyllä SM-liigaan mahtuu vielä ja Suomesta löytyy potentiaalisia joukkueita Liigaan. Paras väestöpotentiaali olisi Uudellamaalla, josta kunnollisella hallilla voisi hyvinkin nousta uusi Blues-tyyppinen joukkue. Samoin Vaasa - Joensuu akselilta voi löytyä joukkue.

 

[Draco]

10+10 ja nollatoleranssi takaisin.

Mä en ymmärrä miten tässä 10+10 mallissa playoffit voisi olla järkevät. 4:n joukkueen playoffit olisivat ihan saatanan latteat ja sitten taas 8:lla joukkueella melkein kaikki olisivat playoffeissa. Tuohon ei mielestäni löydy mitään hyvää mallia ja se estää jo käytännössä sen, että liiga voisi koskaan kutistua alle 12 joukkueen.

 

[lade]

Mä en ymmärrä miten tässä 10+10 mallissa playoffit voisi olla järkevät. 4:n joukkueen playoffit olisivat ihan saatanan latteat ja sitten taas 8:lla joukkueella melkein kaikki olisivat playoffeissa. Tuohon ei mielestäni löydy mitään hyvää mallia ja se estää jo käytännössä sen, että liiga voisi koskaan kutistua alle 12 joukkueen.

Miten olisi, että runkosarjan 7 parasta pääsee pudotuspeleihin, paras suoraan välieriin? Runkosarjan voitolla olisi ainakin todellista arvoa.

10 joukkueen sarjassa olisin enemmän huolissani siitä, miten runkosarjan ottelumäärä saataisiin hilattua liki 60 hujakoille. Viisinkertainen sarja tietäisi 45 peliä, mikä on aivan liian vähän, ja kuusinkertainen sarja taas menee järjettömyyden puolelle. Jokainen jengi kohdattaisiin nimittäin 6 kertaa saman kauden aikana, eikä minua Blues-fanina ainakaan kiinnostaisi katsoa kolmea kotipeliä muita kuin Jokereita, HIFK:ta ja ehkä Kärppiä vastaan.

 

[Halmela]

Millä perusteella ei ole potentiaalia nousta? Eikö sen pitäisi riittää että voittaa Liigajengin karsinnassa ja maksaa sen 1.000.000€ osakkeen? Ja mitä olen jo toistanut, niin on aivan varmaa että parin-kolmen vuoden päästä Divarissa on muutama potentiaalinen nousija enemmän kuin tällä kaudella.

Urheilullisilla perusteilla ei ole potentiaalia. En usko yhdenkään Mestisjoukkueen pystyvän voittamaan Liigajoukkuetta karsinnoissa.
Taloudellisesti myöskään ei Mestiksessä näytä olevan yhtään Liigakelpoista joukkuetta.

Ja mitä tuohon toistamiseesi tulee, niin onko parin-kolmen vuoden päästä edes nousumahdollisuutta olemassa?

 

[Viljuri]

Urheilullinen kuilu on itse asiassa kaventunut Mestiksen ja SM-liigan välillä jälkimmäisen urheilullisen tason viimeinkin romahdettua myös muissa kuin uhkakuvissa, tätä mieltä julkisestikin on ollut mm. IFK:hon milloin tahansa kelpaava liigatason KooKoo-pakki Kultanen.

Sen sijaan kilpailullinen puolihan on SM-liigan osalta hyvissä kantimissa, tasaisuutta tason ja kärkitekijöiden puuttumisen ja toisaalta teoreettisen putoamisuhan vuoksi riittää. Tasaisempaa sarjaahan ei voisi olla, ainoastaan Ässät ja Saipa näyttävät kilpailukyvyttömiltä, kaikki muut joukkueet näyttävät voivan haastaa toisensa, päivän kunnosta riippuen.

Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt erityisemmin katsomoissa positiivisella tavalla, kuten useampikin nimimerkki on ketjussa jo todennut, joten eiköhän viimeistään tämän tulisi toimia päätöksenteossa indikaationa sille, ettei ainakaan keinotekoisia seurojen välisiä tasoittamispyrkimyksiä "equality of outcome"-merkityksessä esimerkiksi palkkakattojen muodossa enää vakavissaan tuotaisi framille, ei edes semi-vitsinä IS-Veikkaajassa tai Röngän vieläkin populistisemmassa "Arsenal-julkaisussa".

Siis yleisömäärien merkityksessähän "sarjan viimeinen" näyttää edelleen olevan "sarjan viimeinen" satunnaiskatsojien kiinnostuksen osalta, ja tämän puolen ratkaisemiseksi on keksittävä ihan uusia lähestymistapoja ja jännitteitä seurojen ja koko lajin vetovoiman takaamiseksi.

Kuten tunnettua, kokeneempien kotimaisten kärkitekijöiden ja ulkomaalaisvahvistuksien osalta kilpailuympäristö kv-sarjojen välillä on viime vuosina kehittynyt SM-liigan kannalta hyvin negatiivisella tavalla, mihin uutena asiana 2010-lukua lähestyttäessä on tullut kotimaisen juniorituotannon laadun romahtaminen. Syy on osaltaan ihan kotimaisissa päätöksissä, kiitos SM-liigan puolella vaikuttavien maakuntaseurojen hyvin lyhytnäköisen, Napoleon-syndroomaa sisällä pitävän kotimaisen kiekon kehittämisedellysten haittaamisen lähes kaikilla foorumeilla ja tasoilla, ei siis pelkästään SM-liigan päättävissä elimissä.

Visionäärejä pitääkin haastaa ja kritisoida, mutta siitä ei ole moneen vuoteen ollut enää kysymys.

Taloudellisella puolella kuilu SM-liigan ja Mestiksen välillä on edelleen suurentunut, kiitos koko yllä käsitellyn tematiikan, mutta sitähän meneillään oleva ja tuleva talouskäänne tasoitteleekin sitten "ihan kivasti" maakuntakaupunkien omassa sarjassa. Jako kahteen, vaikka "Nordic Trophy"-kelpoisen kategorian ja maakuntakaupunkien oman sarjan välillä tulee entistäkin ilmeisemmäksi, vaikka esimerkiksi Oulun ja Espoon osalta varmasti riittäkin paljon haastetta ja työtä teknologiasektorin menekkivaikeuksien aiheuttamien negatiivisten seurannaisilmiöiden minimoimisessa. Oulun osalta ainakin nykyiseen ja tulevaan toimintaan kohdistuu suhteellisesti ottaen suurin mahdollinen riski, eikä ihme, että Oulussa on jo siihen tartuttukin, siksi työteliästäkin porukkaa Oulun seudulla on.

 

[Stranger]

Urheilullinen kuilu on itse asiassa kaventunut Mestiksen ja SM-liigan välillä jälkimmäisen urheilullisen tason viimeinkin romahdettua myös muissa kuin uhkakuvissa, tätä mieltä julkisestikin on ollut mm. IFK:hon milloin tahansa kelpaava liigatason KooKoo-pakki Kultanen.

Mikä on Kultasella vertailupohjana? En ole nähnyt viime aikoina kaveria liigassa pelaamassa. Onko Kultanen katsellut maalikoosteita ja todennut liigan tason laskeneen?

 

[Viljuri]

Vertailupohjana on luonnollisesti 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun tilanne, jolloin urheilullinen kuilu oli vieläkin suurempi, siitäkin huolimatta että paradoksaalisesti sekä Oulussa että Kuopiossa onnistuttiin luomaan olosuhteet "kiekkokartalle" palaamiseen.

 

[Stranger]

Vertailupohjana on luonnollisesti 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun tilanne, jolloin urheilullinen kuilu oli vieläkin suurempi, siitäkin huolimatta että paradoksaalisesti sekä Oulussa että Kuopiossa onnistuttiin luomaan olosuhteet "kiekkokartalle" palaamiseen.

Vertailukohtina siis tilanne liigassa 10 vuotta sitten, ja tilanne mestiksessä nyt. Johtopäätös tästä vertailusta on se että liigan taso on romahtanut. Sitä en vain ymmärtänyt.

En usko että taso on mitenkään romahtanut. Joukkueet puolustavat taktisesti paremmin, ja pelitempo on noussut. Muutama huippu on vähemmän, mutta sanoisin että pelin taso on parantunut.

 

[dana77]

kokeneempien kotimaisten kärkitekijöiden ja ulkomaalaisvahvistuksien osalta kilpailuympäristö kv-sarjojen välillä on viime vuosina kehittynyt SM-liigan kannalta hyvin negatiivisella tavalla, mihin uutena asiana 2010-lukua lähestyttäessä on tullut kotimaisen juniorituotannon laadun romahtaminen.

Syy on osaltaan ihan kotimaisissa päätöksissä, kiitos SM-liigan puolella vaikuttavien maakuntaseurojen hyvin lyhytnäköisen, Napoleon-syndroomaa sisällä pitävän kotimaisen kiekon kehittämisedellysten haittaamisen lähes kaikilla foorumeilla ja tasoilla, ei siis pelkästään SM-liigan päättävissä elimissä.

Ja kerrotko vielä että mihin perustuu väite "juniorituotannon laadun romahtamisesta" ja jos haluat niin voit tarkentaa vielä että onko se romahtanut maakuntaseuroissa vai näissä "Nordic Trophy"-kelpoisissa seuroissa.

 

[Viljuri]

Ja kerrotko vielä että mihin perustuu väite "juniorituotannon laadun romahtamisesta" ja jos haluat niin voit tarkentaa vielä että onko se romahtanut maakuntaseuroissa vai näissä "Nordic Trophy"-kelpoisissa seuroissa.

Metriikka voidaan löytää NHL-varausten lukumäärästä (ja jos mahdollista, tilannehan on vieläkin heikompi, sillä venäläisiä tunnettujen erimielisyyksien takia ei olla varattu pelkästään urheilullisen ja muun potentiaalin perusteella) ja toisaalta maamme ikäkausimaajoukkueiden kansainvälisestä menestyksestä.

Toki haluaisit, että kehaisisin teitä siellä Kuopiossa (tosin en kehu minkään A-junioreiden SM-liigan voittamisen johdosta, junioripelit ovat junioripelejä, vaan nimenomaan siitä, että miten paljon ammattipelureita historian saatossa on Kuopiossa saatu kasvatettua esimerkiksi IFK:hon ja NHL:ään), ja toisaalta ei voisi käydä kieltämään sitäkään, etteikö esimerkiksi sata kilometriä idässä olisi muhimassa jotakin kehitystä ainakin nuorempien ikäluokkien osalta, sillä kuten puheenjohtaja Jormakka kertoi päivän Karjalaisessa, harrastajien lukumäärät on ilmeisesti mitä parhaimmassa NS-hengessä saatu hilattua nousuun. (~ €)

Etelä-Suomen osalta kaikkien tietämien asioiden lisäksi junioritoiminnan tasoon vaikuttavat syrjäseutuja enemmän ilmastonmuutos ja individualististen vaihtoehtokulttuurien yleisyys, mutta ei auta valittaa.

Tekijöistä se on kiinni, ja Kuopiossa on kiekkokulttuuria ja hyviä tekijöitä.

 

[ileis]

Urheilullinen kuilu on itse asiassa kaventunut Mestiksen ja SM-liigan välillä jälkimmäisen urheilullisen tason viimeinkin romahdettua myös muissa kuin uhkakuvissa, tätä mieltä julkisestikin on ollut mm. IFK:hon milloin tahansa kelpaava liigatason KooKoo-pakki Kultanen.

Tästä asiasta en oikein enempää voisi olla eri mieltä. Kyllä mielestäni Mestiksen ja SM-liigan välinen tasoero on vähintään ennallaan. Uskaltaisin jopa väittää, että tasoero on suurempi kuin koskaan. Vankin perustelu mielipiteelleni on nuorisomaajoukkueen pärjääminen mestisjoukkueita vastaan. Suomalaisten junioreiden puhutaan olevan jonkunlaisessa aallonpohjassa, mutta samaan aikaan menestys mestisjoukkueita vastaan on parantunut. Eikös Rautakorpikin sanonut, että mestis-pelit eivät ole enää riittävän kovia valmistamaan alle 20-v maajoukkuetta kisoihin? Ja silti nämä kyseiset pojat eivät liigassa mitenkään suurissa rooleissa mahdu pääsääntöisesti pelaamaan.

En ylipäätään ihan ymmärrä miten liigan radikaali supistaminen auttaisi suoranaisesti liigan tason nousua. Tuskin liigaan jäävät joukkueet merkittävästi nostaisivat pelaajabudjettejaan ja totuus on, että muiden maiden sarjojen palkanmaksukyky olisi edelleen kotoista liigaamme parempi. Ja haluan täsmentää, että en ole niinkään joukkuemäärän vähentämistä vastaan, vaan haluaisin ymmärtää mikä siitä seuraava suoranainen hyöty olisi. Avoimen liigan kannalla toki ehdottomasti olen!

 

[Viljuri]

Tästä asiasta en oikein enempää voisi olla eri mieltä. Kyllä mielestäni Mestiksen ja SM-liigan välinen tasoero on vähintään ennallaan. Uskaltaisin jopa väittää, että tasoero on suurempi kuin koskaan. Vankin perustelu mielipiteelleni on nuorisomaajoukkueen pärjääminen mestisjoukkueita vastaan. Suomalaisten junioreiden puhutaan olevan jonkunlaisessa aallonpohjassa, mutta samaan aikaan menestys mestisjoukkueita vastaan on parantunut. Eikös Rautakorpikin sanonut, että mestis-pelit eivät ole enää riittävän kovia valmistamaan alle 20-v maajoukkuetta kisoihin? Ja silti nämä kyseiset pojat eivät liigassa mitenkään suurissa rooleissa mahdu pääsääntöisesti pelaamaan.

En ylipäätään ihan ymmärrä miten liigan radikaali supistaminen auttaisi suoranaisesti liigan tason nousua. Tuskin liigaan jäävät joukkueet merkittävästi nostaisivat pelaajabudjettejaan ja totuus on, että muiden maiden sarjojen palkanmaksukyky olisi edelleen kotoista liigaamme parempi. Ja haluan täsmentää, että en ole niinkään joukkuemäärän vähentämistä vastaan, vaan haluaisin ymmärtää mikä siitä seuraava suoranainen hyöty olisi. Avoimen liigan kannalla toki ehdottomasti olen!

Mestiksessä on valtavat erot tekemisen tasossa, ei pelkästään nyt resursseissa, vaan kaikilla tasoilla alkaen jo seuran integroimisessa toimintaympäristöönsä, mikä kiekkokulttuurin muodossa näkyy paikkakunnan junioritoiminnan määrässä ja laadussa.

Rautakorvenkin olisi kannattanut keskittyä saamaan juniorijoukkuettaan voittoisaksi myös näitä tekemisen tasossa edes jollakin tasolla olevia joukkueita vastaan, tai pikemminkin siis valmistaa pelaajiaan kasvaneisiin fyysisiin vaatimuksiin, sillä miehiä vastaan pelaaminen on aina miehiä vastaan pelaamista, ja toisaalta voitaisin hyvin esittää väite, etteikö tuomaritoiminnan taso olisi ollut omiaan aiheuttamaan useammassakin po. nuorten pelissä kysymyksiä lopullisen tuloksen määräytymisen perusteista.

Mutta mitä tulee Mestikseen sarjana, niin viime kädessä kyseessä on itseaiheutettua pahoinvointia, sillä kehittämisen sijasta koko kiekkoperheessä, mukaan lukien visionäärit itse, on keskitytty lähinnä naapurin toimintaedellytysten sabotointiin. Moinen toimintalinja on tullut dinosaurusten myötä tiensä päähän, yleisö ei ole tyhmää, eikä sille voi "myydä" mitä tahansa, ei loputtomasti edes paikallispatriotismin varjolla.

Urheilullinen tasoero on kasvanut jatkuvasti 1980-luvulta alkaen Mestiksen ja SM-liigan välillä, toisaalta tuon tasoeron "kulmakerroin" on nyttemmin loiventumassa, jos asiaa ajatellaan "lineaarisesti". Toisaalta kun kyse ei ole lineaarisista ilmiöistä, niin kerran etumatkaa saadessaan sitä on vaikea mennä ottamaan kiinni, vaikeasti kvantifioitavien seikkojenkin takia, ei pelkästään eurojen tai muiden resurssien.

Joka tapauksessa kaikelta toiminnalta on oikeus odottaa oikeasti vertailukelpoista tasoa ja jopa eettisyyttä, dinosaurusten perinteisten "hyvä veli"-kerhojen sijasta. Tulos 1980-luvulta vuoden 1995 kautta tähän päivään on heikko, eli valitettavasti helkovaarat ja kumppanit ovat epäonnistuneet raskaasti, suhteessa muihin talouden ja yhteiskunnan sektoreihin.

 

[ileis]

Nostan taas kartalle tätä mielestäni toistaiseksi parasta ehdotusta SM-liigan ja Mestiksen sarjajärjestelmien osalta. Kommentoikaa nyt hyvät ihmiset!!

Eli....

12 joukkueen SM-liiga ja 10 joukkueen Mestis

Liigassa pelattaisiin 5-kertainen sarja (ja vaikka 1 paikallispeli kaupanpäälle) eli 55 tai 56 peliä:
-sijoille 1.-8. sijoittuneet joukkueet jatkaisivat paras seitsemästä pelattaviin playoffeihin
-joukkueet sijoilla 9. ja 10. aloittaisivat kesäloman
-kaksi viimeistä eli 11. ja 12. jatkaisivat karsintasarjaan

Mestiksessä pelattaisiin myös 5-kertainen sarja eli 45 peliä (vaikka enemmänkin mikäli resurssit riittäisivät, mutta tämä tuntui sopivimmalta määrältä):
-sijoille 1.-4. sijoittuneet jatkaisivat karsintasarjaan
-joukkueet sijoilla 5.-8. lomailemaan
- 9.-10. karsisivat Mestispaikasta

Karsintasarja
-SM-liigan 11. ja 12. sekä Mestiksessä sijoille 1.-4. selviytyneet pelaisivat 2-kertaisen sarjan (10 peliä) ja 2 parasta pelaisivat seuraavana vuonna SM-liigaa ja loput neljä Mestistä.

Mielestäni tällä palstaveli flegmaattisen visioimalla sarjajärjestelmällä voitaisiin saada sekä liigan, että Mestiksen tasoa nostettua. Mikäli muutaman vuoden kuluttua näyttäisi, että 12 joukkuetta liigassa on liikaa, niin voitaisiin harkita 10 joukkueeseen siirtymistä.

 

[retiisi]

Mestiksessä pelattaisiin myös 5-kertainen sarja eli 45 peliä (vaikka enemmänkin mikäli resurssit riittäisivät, mutta tämä tuntui sopivimmalta määrältä):
-sijoille 1.-4. sijoittuneet jatkaisivat karsintasarjaan
-joukkueet sijoilla 5.-8. lomailemaan
- 9.-10. karsisivat Mestispaikasta

Erinomainen ehdotus! Kannatetaan. Otin viestistä tämän kohdan, kun haluaisin lisätä sen verran, että tässä mallissa tuohon joukkoon mahtuu vielä hyvin U-21-maajoukkueen pelit. Tällöin jokaiselle Mestis-joukkueelle tulisi 46 ottelua runkosarjaa ja U-21:llä säilyisi kovat harjoitusvastustajat syksyn peleissä.

Pelko on vain persiissä, että nyt tuleva playout-malli sekoittaa liigajohtajien päät ja he luulevat kaiken olevan hyvin. Näillä mentäneen vielä useamman vuoden ajan. Konkreettisia toimia saadaan vasta johdon vaihduttua eri tyyppisiin päättäjiin.

 

[reiska]

Ammattilaisjoukkue vaatii ainakin miljoonan pelaajabudjetin, joka puolestaan edellyttää tarpeellista ns. talousaluetta, josta tarpeelliset rahat kyetään imuroimaan (katsoja- ja sponsoripotentiaali). Tällaisia talousalueita löytyy Suomesta korkeintaan 18.
Eli SM-liiga ynnä Mestis voisivat pitää sisällään yhteensä 18 joukkuetta, ellei sitten liigaa laajenneta 18-joukkueiseksi.

Nyt kun liigassa on 14 ja Mestiksessä 12 joukkuetta, pelaa jälkimmäisessä seuroja, jotka ovat amatööripohjalla ja joilla ei ole edellytyksiä liigatasolle.

Mutta jos Suomesta lähtee muutama seura pelaamaan jotain uutta kansainvälistä liigaa ja jättää SM-liigan, voitaisiin niiden tilalle liigaan nostaa nykyisen Mestiksen parhaat ja jatkaa muutoin ennallaan.
Tällöin jää avoimeksi kysymykseksi raha, eli kykeneekö tämän jälkeen SM-liiga tekemään yhtä rahakkaita TV-sopimuksia kuin nyt, vaan veisikö kansainväliseen liigaan lähteneet seurat TV-rahat itselleen?

 

[dana77]

Metriikka voidaan löytää NHL-varausten lukumäärästä ja toisaalta maamme ikäkausimaajoukkueiden kansainvälisestä menestyksestä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana, eli aikana jonka liiga on ollut suljettu, Suomi on voittanut 5 kertaa mitalin alle 20 vuotiaiden kisoissa. Sitä edellisen kummenen vuoden aikana eli kun liiga oli avoin Suomi voitti yhden mitalin noista kisoista.

Suljetun liigan aikana suomalaisia on varattu NHL:ään 120 kun edellisen vuosikymmenen avoimen liigan aikana varauksia tuli 105 (vuosikymmentä on tosin vielä jäljellä, joten ero tulee kasvamaan).

 

[fågel]

Nyt kun liigassa on 14 ja Mestiksessä 12 joukkuetta, pelaa jälkimmäisessä seuroja, jotka ovat amatööripohjalla ja joilla ei ole edellytyksiä liigatasolle.

Totta, ainakin osittain. Liigassa kaikki ovat ammattilaisia. Divarissa ainakin Sport on paria pelaajaa lukuunottamatta ammattilaisjoukkue.

Ja kun puhutaan että Mestiksessa ei ole yhtään joukkuetta joka voisi Liigaan nousta, niin aika puusilmäisesti katsottu. Tällä hetkellä ei ole kuin kaksi seuraa jotka jo ensi kaudella voisi Liigassa pelata. Parin-kolmen vuoden päästä esim. Jokipojat ja Jukurit voivat olla Liigapaikkaa tavoittelemassa jos hommat hoidetaan sielä hyvin. Sen sijaan se ainainen jeesusteleminen että Mestiksessä ei ole yhtään potentiaalista nousijaa, on täyttä kuraa.

 

[Viljuri]

Viimeisen kymmenen vuoden aikana, eli aikana jonka liiga on ollut suljettu, Suomi on voittanut 5 kertaa mitalin alle 20 vuotiaiden kisoissa. Sitä edellisen kummenen vuoden aikana eli kun liiga oli avoin Suomi voitti yhden mitalin noista kisoista.

Suljetun liigan aikana suomalaisia on varattu NHL:ään 120 kun edellisen vuosikymmenen avoimen liigan aikana varauksia tuli 105 (vuosikymmentä on tosin vielä jäljellä, joten ero tulee kasvamaan).

Ja ajattele, kaikesta huolimatta jokainen on sitä mieltä, käyttäisin melkein sanaa konsensus palstaveli mjr:n tapaan, että NHL-varauksia tulisi olla enemmän, jääkiekkoahan ei pelata tosissaan kuin 6 tai 7 maassa (makuasia onko viimeisenä maana Slovakia tai tulisiko Sveitsi ottaa sen tilalle), ja niistäkin Venäjä oli alamaissa koko 1990-luvun ja sittemmin 2000-luvulla on alkanut riitelemään kansainvälisen jääkiekkoliiton ja NHL:n kanssa, vaikuttaen siihen, että hiukkasen heppoisemmillakin eväillä liikkuneita nöyriä alempien ketjujen eurooppalaisia on saatettu venäläisten tilalla varata.

Maajoukkuiden menestystä on saatu hilattua niin miehissä kuin nuorissa jonkin verran paremmaksi kuin mikä muuten olisi pelaajien henkilökohtaiseen taitoon ja pelikäsitykseen nähden luontevaa, luomalla systeemitasolla orjallisia pelitapoja, joille leimallisinta osittaisesta evoluutiosta huolimatta on ollut se, että ne olisivat saaneet takavuosien New Jersey Devilsinkin valmennusjohdonkin oksentamaan ja Viktor Tihonovinkin epäilemään suomalaisten rajoittavan pelaajien henkilökohtaista vapautta liikaa alistamalla nämä enimmäkseen pelkiksi robottimaisiksi "ajokoiriksi".

Lajin asema ja siihen pumpatut resurssit eivät suhteellisesti tai jopa absoluuttisesti kalvenneet kuin Kanadalle 1990-luvun lopun tilanteessa.

Esimerkiksi Tsekki on ollut koko tarkastelujakson lähinnä jotakin jota voitaisiin kutsua "siirtymätaloudeksi" (= isoja ongelmia), jääkiekko ei ole ykköslaji ja siltikin se on onnistut tosiasiallisesti pitämään juniorituotantonsa ja muunkin tasonsa Suomen edellä. Tämän ei vain tulisi olla mahdollista, missä mättää?

Yksi vastaus tähän on ollut se, että luotiin mielistely- ja hymistelyjärjestelmä parhaaseen korruptiiviseen paikallispuuhasteluhenkeen, jossa maakuntasatraapit pääsivät siitä vaivasta, että toimintaa olisi aidosti pitänyt kehittää talouden tai muunkaan kilpailullisuuden puitteissa. Ei taloudenpitoa ole se, että pikkukylän Lions-klubilaiset runkk**vat toisiaan ringissä yhden tai useamman kylähullun organisoijan ohjauksessa, parhaaseen urpovaaralaiseen kepulihenkeen. Oli liian helppoa myydä pelaajia tammikuussa, ja olla hankkivinaan uudet tilalle helmikuussa, ja uskotella, että toiminta eroaisi jotenkin oleellisestikin paikallisen liivi- tai prosenttijengin harrastaman "liiketoiminnan", esimerkiksi "kuittikaupan", pelisäännöistä.

Se mitä tapahtuu "ylhäällä", tapahtuu myös "alhaalla", ainakin "valumisteorian" mukaan. (Tälle käänteinen teoria toimii tietysti toiseen suuntaan, ja asettaisi suurimmiksi vikapäiksi kiekkokaukaloihin lapsiaan tuoneet vanhemmat.) Valmentajia, ohjaajia, jäätä ja harrastajia on enemmän kuin koskaan, todella paljon enemmän kuin mistä esimerkiksi 1970-luvun ikäluokat pääsivät nauttimaan, ja silti tänäkin vuonna A-junioreiden korkeimmalle sarjatasolle on luotu "uudet suojatyöpaikat", ilmeisesti siksi, että kun niin on vain voitu tehdä, ja kyllähän suojatyöpaikat ja turhan kilpailullisuuden ja urheilullisuuden karsimien ainakin valmentaja Uraman kaltaisille "ajattelijoille" kelpaa.

No jo on markkinat.

 

[Ghost]

Mä en ymmärrä miten tässä 10+10 mallissa playoffit voisi olla järkevät. 4:n joukkueen playoffit olisivat ihan saatanan latteat ja sitten taas 8:lla joukkueella melkein kaikki olisivat playoffeissa. Tuohon ei mielestäni löydy mitään hyvää mallia ja se estää jo käytännössä sen, että liiga voisi koskaan kutistua alle 12 joukkueen.

Juuri tämä on 10+10-sarjan ongelma, minkä vuoksi itse kannatan jakoa 12+8(tai 10). Käytännössä 12+8/10 olisi hyvin lähellä paluuta vanhaan aikaan. Erona pitäisin kuitenkin sen, että karsintasarjaan joutuu reilusti joukkueita, neljä molemmista sarjoista. Tällöin liiga on todella aidosti auki tuosta A- ja B-sarjan välistä. Neljän joukkueen vaihtumista kuitenkaan tuskin nähtäisiin koskaan.

Tietysti ylemmällä loppusarjalla voisi kymmenen joukkueen sarjassa kiertää pudotuspelijoukkueiden määrää koskevan ongelman. Kuusi parasta nollista käynnistyvään ylempään loppusarjaan, joka käytännössä siis korvaisi ensimmäisen pudotuspelikierroksen. Kaikki joukkueet kerran kotona ja kerran vieraissa. Siitä sitten välierät ja mitalipelit, joiden parit määräytyvät jatkosarjatulosten perusteella.

Uskon, että nollista lähtevään suhteellisen lyheen jatkosarjaan olisi kuitenkin saatavissa jo aitoa playoff-henkeä, vaikka se vain kaksi joukkuetta karsisikin. Lähes jokaisella pelillä olisi kuitenkin aidosti merkitystä joko kotiedun tai jatkoon pääsyn kannalta.

 

[Tshekki77]

Mä en ymmärrä miten tässä 10+10 mallissa playoffit voisi olla järkevät. 4:n joukkueen playoffit olisivat ihan saatanan latteat ja sitten taas 8:lla joukkueella melkein kaikki olisivat playoffeissa. Tuohon ei mielestäni löydy mitään hyvää mallia ja se estää jo käytännössä sen, että liiga voisi koskaan kutistua alle 12 joukkueen.

mä en voi ymmärtää, miten tällainen mitätön yksityiskohta on niin tärkeä joillekkin. Kuinka monta pääsee tai ei pääse pudotuspeleihin on ainakin itselleni suhteellisen sama asia. Pelin taso pitäisi olla ensisijainen prioriteetti, kun mietitään, miten sm-liigaa tulisi kehittää. Tällä mahdollisella tason nousulla nostetaan myös Suomikiekko kokonaisuudessaan.

 

[Ghost]

mä en voi ymmärtää, miten tällainen mitätön yksityiskohta on niin tärkeä joillekkin. Kuinka monta pääsee tai ei pääse pudotuspeleihin on ainakin itselleni suhteellisen sama asia. Pelin taso pitäisi olla ensisijainen prioriteetti, kun mietitään, miten sm-liigaa tulisi kehittää. Tällä mahdollisella tason nousulla nostetaan myös Suomikiekko kokonaisuudessaan.

Jos pudotuspeleihin pääsee höntsäilemällä runkosarjan vähän sinne päin, on kyllä vaikea nähdä sen olevan mitenkään kehittävää. Tiukoissa paikoissa pelaaminen kehittää ja sarjajärjestelmää pohdittaessa on ensisijaisen tärkeää miettiä sitä, miten runkosarjankin peleistä saadaan mahdollisimman suurelta osin sellaisia, että niissä on panosta. Ainahan toki jonkin verran eroja pitkässä sarjassa tietysti syntyy ja merkityksettömiäkin pelejä tulee. Mutta ei niitä ehdoin tahdoin kannata luoda tekemällä pudotuspelipaikan saamisesta liian helppoa.

Ja tulisipa muuten suhteellisen houkuttelevaksi käyttää enemmänkin verovapaita äijiä, jos pelaamaan täytyisi käytännössä alkaa vasta joulun jälkeen pudotuspelipaikan saavuttaakseen.

Suomalaisen jääkiekon kokonaisuuden kannalta tasokas ja yleisöä kiinnostava pääsarja on tärkeä asia, koska se tuo lajin pariin rahavirtoja. Varsinainen työ pelaajien kehittämisessä tehdään kuitenkin suurelta osin muualla.