Brändi vai menestys? - Kumpaa oikeasti halutaan

[joey77]

Tässä viime aikaisten tilasto tutkimusten jälkeen alkoi itseäkin kiinnostamaan nämä jäähymäärät. Kyllähän sitä aina on tiennt, että IFK:lle pilli soi herkemmin mutta että 100 jäähyä pakkasella kaudessa, se oli hiukka liikaa. Tarkoittaa kuitenkin paria AV:ta per peli se näkyy päästetyissä maaleissa 20% YV tehoillakin jo aika ikävästi.

No eipä tässä mitään, kaverin kanssa asiasta jutellessa mietiskeltiin, että no kyllähän IFK aina Pleijareihin ittensä roudaa, eli mitäpä näillä treenipeleillä on merkitystä, jos syksyn oikeissa matseissa tilanne on toinen, siellä se menestys kuitenkin oikeasti saavutetaan tai ei. Eli mitkä ovat tilastot pleijareista, tasottuuko jäähymäärät siellä, kun tunnetusti silloin saa pelata miestä ja muutenkin "annetaan poikain pelata"? Kaveri katseli hiukka tilastoja ja Fast Showta lainatakseni "Do they fu****!"

Jäähyt per peli:

2005-2006
IFK: 31min
Mestari, HPK: 21

2004-2005
IFK: 41min
Mestari, Kärpät: 9min!!!!!!!!!!!

2003-2004
IFK: 7min
Mestari Kärpät:16,6min

2002-2003
IFK:23min
Mestari Tappara: 11Min

Tuota listaa kun katsoo niin alkaa itselle ainakin selviämään miksi aina ei menestytä. Ainoa kausi, kun ei olla oltu noin tuplamäärä jäähypenkillä mestariin nähden on yllätys yllätys Aravirran kausi jolloin ei kaikki Brändi puritanistit olleet kamalan tyytyväisiä IFK ilmeeseen, mutta kuitenkin laitettiin mestari-kärpät semeissä tiukille. Toki välillä on mahdollista menestyä ja rymistellä, kuten Ässät viime kaudella, mutta valitettavasti fakta on, että jos kaveri pelaa tuplamäärään YV:tä niin pitkässä juoksussa voitot menevät kaverin taskuun.

Tästä ei nyt pidä vetää johtopäätökisä, että olisin ajamassa IFK:ta Rautakorven syleilyyn, kahvaamisen, peruuttelun ja tiukan puolustussumpun hoteisiin. Edustan itse ilman muuta brändi ajattelua, kaukaloon tunnetta ryminää ja tapahtumia. Mutta samalla peräänkuulutan homman järkevyyttä. Tietyn kunnioituksen/pelon luomista vastustajiin ja runkosarjan aikana välillä vaikka koko joukkueen voimin täydellisen sekasorron luomista kannatetaan, mutta samalla koko kauden pitäisi ajaa läpi myös pelityyliä jolla menestytään. Ja sen pelityylin avainsanoja eivät valitettavasti ole ryminä, loppuunasti joka tilanne ja turpiin vaan ja onnea.

 

[Baarimikko]

Täyttä asiaa! Itse olen sen kannalla, että HIFK:n brändi on mennyt jo vanhaksi aikapäiviä sitten. Ei kannata sokaistua viime kaudesta, koska HIFK oli silloin vain himpun verran, kuin nyt. Milloin olemme viimeksi edes pelanneet liigan fyysisintä lätkää ja voittaneet jotain? Nykyisen linjan mukaisesti kaikki taklaukset lasketaan rangaistuksiksi, joka johtaa suuriin jäähymääriin ja pelisysteemin hajoamiseen. Brändiä enemmän arvostaisin asennetta pelisuorituksiin, joka näkyisi varmasti katsomoon asti. Nykyään jätkillä on asenne myös hukassa.
Itse en ole neitikiekon ystävä, joten en halua HIFK:hon tulevaisuudessakaan Elorantoja valmentajaksi.
PS: Jokeritkin on kusessa liian suurien jäähymäärien takia vieraskentillä, joka johtaa siihen, että väistämättä Jaloset potkivat molemmilta puolilta ohi.

 

[douppi]

Kuten jo moneenkertaan on todettu, jääkiekko on tulosurheilua. Aktiivinen karvaus ja kova fyysinen kontakti on enemmän kun ok, jos se hyvin toteuttaa... Mutta koskaan (ikinä, missään) en laittaisi tällaista kovuus-brändiä menestyksen edelle.

 

[Dunlop]

Mieleen tulee kevät 1998, jolloin IFK varsinkin syksyllä jäähyili valtavasti mutta, kun pudotuspelit koittivat, jengi muuttui kuin pyhäkoululaisiksi eli kyllä noita jäähymääriä on nykykiekkoilussa vähennettävä, mikäli meinaa pleijareissa menestyä.

IFK:n naurettavat brändi höpinät alkavat olla jo aika kuluneita. Ihan niin kuin joku fyysisyys olisi oikeasti tie onneen, varsinkin kun se vedetään menestyksen edelle..tykkään toki fyysisestä kiekosta, mutta toivoisin IFK:n panostavan johonkin muuhunkin.

 

[Animal]

Jos "Brändillä" tarkoitetaan kovaa fyysistä kiekkoa, niin kysymyksen asettelu on täysin typerä. Ei kova peli poissulje menestymistä, se on nähty NHL:ssa ja myös SM-Liigassa.

NHL:sta nyt esimerkkinä mainittakoon kauden 2003-2004 Calgary Flames ja tämän kauden Anaheim.

SM-Liigasta voidaan mainita kausien 98-99 ja 97-98 HIFK, viime kauden Ässät ja HIFK. Totuuden nimissä on sanottava, että myös HPK on esittänyt välillä varsin railakkaita otteita, ja menestynyt siinä samalla.

Tällä hetkellä HIFKillä isoin ongelma on siinä, että ei yritetä, ei pelata kovaa ja tästä johtuen ei myöskään menestytä. HIFKin materiaali olisi tällä hetkellä erittäin hyvä kovan ja agressiivisen pelin toteuttamiseen.

Syyttävä sormi tästä ensimmäisenä osoittaa vaihtopenkin taakse.

 

[Seesam]

HIFKin johtohan vertaa brändiään kanadalaiseen-jääkiekkoon. Tässä kohdassa HIFKin ajatusmaailma on ristiriidassa todellisen maailman kanssa. Kanadalainen-jääkiekko perustuu voittamiseen, sen ohella tulee fyysinen pelitapa, kun taas HIFKin brändissä fyysisellä pelitavalla ei välttämättä pyritä edes voittamaan otteluita.

Itse olen kallistunut, sille urheilullisen menestyksen kannalle. Mutta toivoisin ja uskon, että urheilullinen menestys voidaan toteuttaa pelaamalla aktiivista ja fyysistä kiekkoa jos siihen viitsitään panostaa kunnolla. HIFK ei ole panostanut urheilulliseen menestykseen tarpeeksi, ja tämä tulee ilmi johdon kommenteissa ja HIFKin tuloksissa. Tämän menestyksen sijasta he ovat pyrkineet vaalimaan fyysistä jääkiekkoa menestyksen kustannuksella.

 

[Johannes]

Juu, tässä menee puurot ja vellit sekaisin. Ei painotus brändiin tai fyysiseen peliin ole syynä HIFK:n kehnouteen kaudella 06-07. Meillä on valmennus epäonnistunut täysin joukkueelle sopivan pelisysteemin kouluttamistehtävässä. Siksi joukkue konttaa tällä kaudella ja pari Francis/Coolen ei toivottavasti enää 28.12 ilmesty Nordikselle HIFK:n vaihtopenkin taakse, kun pelit jatkuvat joulutuon jälkeen. Meillä olisi nyt 2 viikkoa aikaa ennen joulua harjoituttaa joukkueelle joku yksinkertainen pelitapa uusien valmentajien johdolla, jos muutos tehtäisiin 9.12. illalla valmennustiimiin.

Muistakaa vielä, että me hävisimme kaudella 03-04 kolme peliä jatkoajalla välierissä Kärppiä vastaan ja viime kaudella viides välieräpeli hävittiin HPK:lle 0-1. Oikea urheilupuolen menestys on ollut todella lähellä meidän brändiä viime vuosina. Minun HIFKini oli hieno ja menestyvä joukkue kaudella 03-04 ja 05-06. HIFK oli kaikkien aikojen nimekkäin HIFK kaudella 04-05, mutta homma levisi pahasti käsiin kevään playoffeissa ja ehkä joukkueen sisällä jo aikaisemmin eri syistä, joita en tässä ala kertaamaan. Nyt meillä on kehno valmennus ja hyvä joukkue. Pitää vain tehdä muutos valmennukseen, niin kausi on vielä pelastettavissa, ainakin kohtalaiseen lopputulokseen.

 

[Metukka]

Brändin synnystä. 60-luvun lopulla kun Carl Brewer tuli Hifkiin hän opetti koko joukkueen taklaamaan ja taklauspeliin. Säännöt olivat juuri muuttuneet ja taklaukset sallittiin koko kentällä. Tämä koko kentän taklauspeli oli jotain uutta ja mullistavaa jonka avulla Hifk pystyi voittamaan pelejä ja mestaruuksia parin kauden ajan ennen kuin muut joukkueet oppivat itsekin taklauspelin ja taklausten vastaanoton. Tänä aikana syntyi myös käsite Hifkistä pelottavana joukkueena joka taklasi niin sanotusti paskat ulos vastustajilta, mutta huom! teki sen sääntöjenmukaisesti. Maakuntajoukkueet pelkäsivät ja valittivat tästä pelityylistä, mutta eivät voineet sille mitään ennen kuin parin vuoden päästä oppivat itsekin tämän taklauspelin.

Se historiasta ja takaisin nykyaikaan etenkin Frank Ja Heino jotka vieläkin valitettavasti elävät tässä menneessä ajassa. Nyt pitäisi kehittää jotain uuttaa, ei toki taklauksia unohtaen vaan jalostaa sitä tämän ajan vaatimusten mukaisesti. Se taklauspeli jolla aiemmin voitettiin pelejä on muuttunut joidenkin fanien arvostamaksi hölmöilyksi jossa Nielikäiset ja Karalahdet ajelee kädet ylhäällä ottaen rangaistuksia tai ajelee ohi aiheuttaen ylivoimahyökkäyksiä ja niiden seurauksena hävitään pelit.

Ei kukaan vastustaja enää tälläistä hölmöilyä pelkää. Päinvastoin kuittaavat ne hymyssä suin maaleilla. Koko homma ja sen keinotekoinen liioitteleva palvominen on alkanut kääntymään itseään vastaan.
Ja firman TJ puhuu, että se on brandin mukaista toimintaa. Vittu se on säälittävää touhua.
Nyt pitäisi kehittää jotain uutta uusin voimin jolloin ei tarvitsisi kysellä tällaisia brandi vai menestys. Ne eivät liity mitenkään toisiinsa enää.

 

[joey77]

Jos "Brändillä" tarkoitetaan kovaa fyysistä kiekkoa, niin kysymyksen asettelu on täysin typerä. Ei kova peli poissulje menestymistä, se on nähty NHL:ssa ja myös SM-Liigassa.

NHL:sta nyt esimerkkinä mainittakoon kauden 2003-2004 Calgary Flames ja tämän kauden Anaheim.

Ei, kova peli ei täysin poista menestysmahdollisuuksia, mutta jatkuva menestys ei minun mielestäni onnistu "Brändi" kiekolla, ei suomessa eikä muualla.

1998 IFK pelasi kovaa, mutta katsotaanpa nimilistaa. Rafalski, Timonen, Karalahti, Caloun, Davidson, Ruutu, Ruuttu,Thomas jne. Kovin nippu suomessa ikinä uskallan väittää. Tuollaisen jengin kokoaminen ei onnistu ihan joka kaudeksi. Ja jos IFK:n menestystä katsoo verraten resursseihin, 2 kertaa viimeiseen 20 kauteen finaalissa, resursseille melkein aina top3 joukkue liigassa, muut vaihtuu mutta IFK pysyy, niin en sanoisi menestyksen olevan ihan linjassa. Eli siis kyllä kovallakin pelillä voi menestyä mutta silloin menestys on paljon satunnaisempaa, eikä sitä voi jatkuvasti odottaakkaan (vertaa 90 luvun Jokerit ja TPS, ei ollu kovaa nähnytkään mutta pitkät menestysputket.)

NHL vertaustasi en tajua ollenkaan. Calgary pelasi 2003-2004, ja pelaa edelleen, Erittäin tiukkaa sumppupuolustusta, kaikki lähtee puolustuspelistä ja miehien pitämisestä kiekon alla, ei suinkaan yltiöpäisestä taklauspelistä ja kovuudesta. Tämän kauden Anaheimiin pätee sama juttu, kovaa luistelua, oma pää kaiken lähtökohtana ja jäähyt pois. Anaheim tämän kauden jäähytilastossa sijalla 15 NHL:ssä, ei kieli minusta siitä että tämä söpö, DISNEYN perustama lapsille suunnatun "jääkiekko-elokuvan" pohjille perustettu pikkuseura olisi kovin suuresti tätä imagoaan tällä kaudella muuttamassa. Calgary kaudella 2003-2004 oli sijalla 20. Nhl:ssä jäähymäärissä, Kovaa peliä?

Katsotaanko sitten NHL:n IFK:ta, Torontoa. Seuraa jolla on liigan fanaattisimmat fanit, loistokas menneisyys ja maine kovaa pelaavana, miehisten miesten joukkueena jossa laitetaan kaveri vaikka laidan läpi jos ei muuten usko, mutta jonka nykymenestys tänhän kaikkeen peilaten on ollut vähintää heikkoa.

Toronton jäähymäärät NHL:ssä: (siis kyseessä Times Shorthanded, eli monta kertaa joukkue joutunut pelaamaan alivoimaa)

2003-2004: 5.
2002-2003: 1.

Työsulun jälkeisessä maailmassahan Toronto on tekemässä kurssin muutosta, entinen Jätkät pelaa ja rymistelee kulttuuri (kuulostaako tutulta?) on väistymässä ja tilalle on tulossa Anaheimissä, Carolinassa, Calgaryssä menestystä tuonut tiukan puolustuspelin ja joukkuepelaamisen malli.

Juu, tässä menee puurot ja vellit sekaisin. Ei painotus brändiin tai fyysiseen peliin ole syynä HIFK:n kehnouteen kaudella 06-07.

Niin taitaa menee, kysehän ei tässä ketjussa ole suinkaan tästä kaudesta vaan IFK:n "menestyksestä" ylipäätänsä.

 

[Johannes]

Niin taitaa menee, kysehän ei tässä ketjussa ole suinkaan tästä kaudesta vaan IFK:n "menestyksestä" ylipäätänsä.

Niin, minun HIFKini on kontannut esim. kaudet 96-97, vuodet 01-03 ja tällä kaudella, välillä on pelattu ihan hyvää ja fyysistä lätkää, tosin mestaruudet ovat jääneet yhteen viimeisen 23 vuoden aikana, joka on tietysti erittäin iso miinus. Jos puhutaan menestyksestä ylipäätänsä, niin ei silloin pidä unohtaa hyviä vuosia HIFK:n osalta pois tarkastelusta, kuten kausia 97-99, jossain määrin 99-01 ja 03-06. Jos ainoa kriteeri hyvälle lätkälle on mestaruuksien voittaminen, niin Toronto voitti viimeksi Stanley Cupin kaudella 66-67 (??), Calgary 88-89 ja Buffalo tai Anaheim ei sellaista ole vielä voittaneet.

 

[Panzerfaust]

1998 IFK pelasi kovaa, mutta katsotaanpa nimilistaa. Rafalski, Timonen, Karalahti, Caloun, Davidson, Ruutu, Ruuttu,Thomas jne. Kovin nippu suomessa ikinä uskallan väittää.

Monilta tosiaan tuppaa unohtumaan, että sen lisäksi, että 98 IFK pelasi kovaa, niin kyseeessähän oli ylivoimaista taitokiekkoa pelaava ryhmä, tämä varsinkin keväällä. Toisaalta 98 ja myös 99 IFK ovat vähän huonoja esimerkkejä vertailtavaksi tähän päivään, koska tuollaisia rostereita on mahdoton nykypäivänä koota. Eli vaikka S&W erinomaista duunia tekivätkin, niin oli Kekäläisen jakamat palikatkin kahtena viimeisellä kaudellaan ihan omaa luokkaansa.

Tämä menee tietysti naapurikuittailun piikkiin, mutta Sheddenistä IFKn olisi kannattanut pitää kiinni kynsin ja hampain. Ei vaan ilmeisesti ollut mahdollista.

Mitä sitten tulee "brändilätkän" tulevaisuuteen, niin tämä liigan nykylinja ja linjattomuus asettavat jo itsessään rajat viihdyttävän, eli fyysisen, lätkän esittämiselle.

 

[Baarimikko]

Monilta tosiaan tuppaa unohtumaan, että sen lisäksi, että 98 IFK pelasi kovaa, niin kyseeessähän oli ylivoimaista taitokiekkoa pelaava ryhmä, tämä varsinkin keväällä. Toisaalta 98 ja myös 99 IFK ovat vähän huonoja esimerkkejä vertailtavaksi tähän päivään, koska tuollaisia rostereita on mahdoton nykypäivänä koota. Eli vaikka S&W erinomaista duunia tekivätkin, niin oli Kekäläisen jakamat palikatkin kahtena viimeisellä kaudellaan ihan omaa luokkaansa.

Aivan totta. Esimerkiksi 97-98 joukkue vilisi todellisia NHL-lahjakkuuksia höystettynä kokeneilla pelaajilla, kuten Ruuttu, Lehtonen ja Kölli. Kysymyksessä oli mestari teos, josta voimme olla ikuisesti kiitollisia Keklulle. Väsyneitä ratsastajia ei juuri ollut, mutta täytyy muistaa, että Mike Leggin ja Tim Berglandin kohdalla emme saaneet heistä todellisia liiga-pelaajia.
S&W oli hirveä riski, jonka Keklu väenväkisin junttasi läpi huolimatta hirveästä kritiikistä. Jarmo Kekäläinen itsekkin oli siihen aikaan kokemeton tuossa asemassa, mutta luova uusille ideoille, mikä oli tärkeintä.
Yleensä voittajajoukkuella on paras materiaali, mutta ei aina. Kuten 97-98 joukkueesta huomasimme todella monet silloiset pelaajat tulivat liigan sisältä HIFK:hon, mitä emme ole Matikaisen aikana nähneet.

 

[Snaipperi #16]

No niitä valmentajia maailmassa riittää, mutta toiminnalle pitäisi saada pidemmät prosessit niin IFK:ssa kuten Jokereissa. Ideaali olisi antaa IFK Jukka Jalosen käsiin 4-vuodeksi. Nythän hankitaan hyvät vahvistukset, mutta joukkue ei ole vuosiin ollut tarpeeksi leveä.

Ja sitten itse tähän "brändiin" niin siinä ei ole itsessään mitään vikaa. Monet joukkueet esimerkiksi NHL:ssä tunnetaan tietynlaisesta tyylistään, mutta silti ne menestyvät. Ehkä media ja jotkut kiihkokirjoittajat nyt vähän liioittelevat tätä " Ei me haluta kultaa kuhan brändi on kunnossa".

 

[Animal]

Ei, kova peli ei täysin poista menestysmahdollisuuksia, mutta jatkuva menestys ei minun mielestäni onnistu "Brändi" kiekolla, ei suomessa eikä muualla.-clip-

-clip-Eli siis kyllä kovallakin pelillä voi menestyä mutta silloin menestys on paljon satunnaisempaa, eikä sitä voi jatkuvasti odottaakkaan (vertaa 90 luvun Jokerit ja TPS, ei ollu kovaa nähnytkään mutta pitkät menestysputket.)

Nyt vain pitäisi vielä tietää mitä on "Brändi"-kiekko? Kuten 70-luvun Philadelphia Flyers, joiden peleissä goonien aloittamat joukkotappelut eivät olleet mitenkään epätavallisia? Vai sellainen kiekko, jossa pelataan puhtaasti kovaa, laidat ryskyy ja aina silloin tällöin tai "tarpeen vaatiessa" hanskat lentävät kaaressa jäähän?

Jos puhutaan HIFKin "Brändin" mukaisesta kiekosta, niin minulle se ei ole jotain silmitontä väkivaltaa, päätöntä ajelua ja sikailua vaan kovaa ja rehtiä peliä, johon olennaisena osana kuuluu kovat taklaukset, loppuun asti yrittäminen ja tappelut. Tällä hetkellä IFK ei esitä juuri mitään näistä edellämainituista.

NHL vertaustasi en tajua ollenkaan. Calgary pelasi 2003-2004, ja pelaa edelleen, Erittäin tiukkaa sumppupuolustusta, kaikki lähtee puolustuspelistä ja miehien pitämisestä kiekon alla, ei suinkaan yltiöpäisestä taklauspelistä ja kovuudesta. Tämän kauden Anaheimiin pätee sama juttu, kovaa luistelua, oma pää kaiken lähtökohtana ja jäähyt pois. Anaheim tämän kauden jäähytilastossa sijalla 15 NHL:ssä, ei kieli minusta siitä että tämä söpö, DISNEYN perustama lapsille suunnatun "jääkiekko-elokuvan" pohjille perustettu pikkuseura olisi kovin suuresti tätä imagoaan tällä kaudella muuttamassa. Calgary kaudella 2003-2004 oli sijalla 20. Nhl:ssä jäähymäärissä, Kovaa peliä?

Mitä tuohon sumppupuolustukseen tulee, niin pelasihan 94-95 NJ Devilskin tiivistä sumppua ja siitä huolimatta rymisteli oikein urakalla. Keihäänkärkinä Scott Stevens, Ken Daneyko ja The Crash Line eli Mike Peluso-Bobby Holik-Randy McKay.

Epävirallinen tappelutilasto kertoo sen, että Ducks on tällä kaudella tapellut kirkkasti eniten kaikista joukkueista. Flames oli ykkönen kauden 2003-2004 tappelutilastossa.

Ja mitä Calgaryn otteisiin kaudella 2003-2004 tulee, niin totta on että joukkue pelasi tiivistä puolustuspeliä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiseikkaa, että peli perustui myös agressiiviseen karvaamiseen ja pirun kovaan työntekoon. Sutter -kiekkoa, josta Ville Nieminen sanoi että "vanhan ajan hokia".

Tässä vielä yksi juttu kyseisestä aiheesta:
http://www.turunsanomat.fi/urheilu/?ts=1,3:1006:0:0,4:6:0:1:2004-05-30,104:6:228019,1:0:0:0:0:0:

Toronton jäähymäärät NHL:ssä: (siis kyseessä Times Shorthanded, eli monta kertaa joukkue joutunut pelaamaan alivoimaa)

2003-2004: 5.
2002-2003: 1.

Työsulun jälkeisessä maailmassahan Toronto on tekemässä kurssin muutosta, entinen Jätkät pelaa ja rymistelee kulttuuri (kuulostaako tutulta?) on väistymässä ja tilalle on tulossa Anaheimissä, Carolinassa, Calgaryssä menestystä tuonut tiukan puolustuspelin ja joukkuepelaamisen malli.

Tämä "times shorthanded" -tilasto ei kerro minun silmissäni juurikaan mitään joukkueen fyysisyydestä, varsinkaan nykyisessä NHL:ssa. Tappelujen ja taklausten lukumäärä sen sijaan kertoo. Valitettavasti en löytänyt tämän ja aiempien kausien taklaustilastoja, mutta muistaakseni esim. kaudella 2003-2004 Calgaryn pakki Robyn Regehr oli yksi liigan eniten taklanneista pelaajista.

Ja aika pitkälti NHL:ssä näkee jo menestyvien joukkueiden nimilistaa katsottaessa, että panostaako joukkue taklauspeliin vai ei.

Esim.
Flames 2003-2004:
Iginla, Simon, Clark, Nilson, Nieminen, Lydman, Regehr, Warrener, Ference, Gauthier, Oliwa, Montador, Yelle jne.

Ducks 2006-2007
Parros, O'Donnell, Beauchemin, Rob Niedermayer, Moen, O'Brien, Penner, Getzlaf, Pronger jne.

Rohkenisin väittää, että näillä kavereilla ollaan aika korkealla taklaustilastossa, vaikka en kyseistö tilastoa tähän hätään ole nähnytkään...

...ja mitä tällä vitunaikaisella selittelylläni haluan sanoa, on se, että IFKn rosteri on tällä hetkellä "brändin mukainen", mutta pelityyli rosteriin nähden väärä.

 

[pettter]

Eihän tuo brändijuttu ole pelkästään taklauksia, kovaa peliä ja tappeluja tms, vaan enemmänkin kokonaisuutta. Toki tuo kentällä tapahtuva "pelityyli" on yksi osa sitä, mutta siihenhän kuuluu monta muutakin asiaa. Ainakin itse niin asian ymmärrän.

 

[Dunlop]

Eihän tuo brändijuttu ole pelkästään taklauksia, kovaa peliä ja tappeluja tms, vaan enemmänkin kokonaisuutta. Toki tuo kentällä tapahtuva "pelityyli" on yksi osa sitä, mutta siihenhän kuuluu monta muutakin asiaa. Ainakin itse niin asian ymmärrän.

Kyllähän se näin menee. Brändi on loppupeleissä aika laaja käsite. IFK:n brändiin kuuluva osana kova peli ja taklaukset, mutta ne ovat vain pieni osa brändiä.

 

[scholl]

Kyllähän se näin menee. Brändi on loppupeleissä aika laaja käsite. IFK:n brändiin kuuluva osana kova peli ja taklaukset, mutta ne ovat vain pieni osa brändiä.

niin jokaiseen brändiin kuuluu hyvin paljon piirteitä. Eikä IFK ole ainoa seura, jolla on vahva brändi. Ehkä se on seura, johon suhtaudutaan eniten tunteikkaasti puolesta tai vastaan. Joskus brändissä on ollut vahvana piirteenä menestys. Enää niin ei ole. Ajat muuttuvat ja nyt menestys liitetään enemmänkin oululaiseen kiekkojoukkueeseen.

Tottakai tavoitteena pitää olla menestys brändiä tavallaan vahingoittamatta. Pelityyli on vain yksiasia ja sekin muuttuu, mutta toki voi luoda menestyksen sillä tavalla, että se sisältää mahdollisimman paljon sen tyylisen pelityylin tai pelaajiston kuin mistä seura on tullut tunnetuksi. Mutta ei kenenkään brändiin voi kuulua runsas jäähyjen otto.

Aiemmin kun tehtiin tappioita niin on tavallaan luonnollista, että nyt pyritään hyvään taloudelliseen tulokseen, mutta siitäkin huolimatta, kun otetaan huomioon käytettävissä oleva pelaajabudjetti, on saavutettu urheilullinen tulos liian huono. Pitäisi saada aikaiseksi tilanne, jossa on pitkäksi aikaa sitoutuva menestyvä valmentaja, joka saisi imua pelaajamarkkinoille. Ja mikäli niin ei ole mahdollista käydä nykyisellä johdolla niin ehkä olisi aika tuulettaa koko höskää. Siis oikeasti uusi tj, uusi utj ja uudet tuulet menestyksen kera. Frank ja Pena saavat vahtia hallituksesta käsin, mutta kuitenkin muistaen sen, että tj sekä valmentaja ovat ne vastuunkantajat ja senpä takia ansaitsevat myöskin työrauhan.

Nimiä voi olla vähän vaikea kaivaa esiin, enkä tiedä kenen tehtävä se olisi. Stubb on menneiden takia pois kuvioista, enkä tiedä onko Tuohimaalla halua tai edes aikaa suunnitella näitä asioita. Frankilla ja Kimmo Heinolla ei ole halua.

 

[BOL]

Ensinnäkin tämä typerä Brändi-höpötys saisi lakata. Kun amatöörit puhuvat käsitteillä, joista eivät todellisuudessa tiedä mitään, käy juuri niin kuin nyt on käynyt. IFK:sta Brändeineen on tullut yleinen vitsi. Tämä tuskin oli tarkoitus, mutta silti käsitettä edelleenkin viljellään joka välissä ja nauru senkun raikaa. Tuntuu, että Pentti on tällä hetkellä suurin ja näkyvin osa IFK:n Brändiä, joten valinta menestyksen ja Brändin välillä on helppo.

Menestys, ehdottomasti. Arvostan toki tyyliäkin, millä voitetaan. Akkamaista käytöstä en hyväksy jäällä, kun en hyväksy sitä muuallakaan. IFK on minulle esim. taitoa, reiluutta, asennetta, kovaa tahtoa, esimerkillisyyttä, "edelläkävijyyttä", rajojen kokeilua, vauhtia, tilanteita ja sattumuksia. IFK:n pelaaja on reilu ja pitää heikomman puolta, jos on tarvis. Ottaa enemmin turpaan vahvemmalta kuin juoksee karkuun. Yleensä tähän ei ole tarvetta, koska loppupeleissä IFK on vahvin. Säälimätön itseään ja muita kohtaan, toki rehdisti. Ja kaikki pannaan peliin joukkueen puolesta, ilta illan jälkeen.

Mutta jokainen kokee IFK:n omalla tavallaan. Ei siihen mitään Brändiä tarvita. Se Brändi tulee jo siitä, että ihmisillä on IFK:sta samanlaisia tai edes samansuuntaisia kokemuksia kuin toisilla. Ei sitä tarvitse erikseen korostaa. Se on sellainen asia, joka vain on. Eikä se mihinkään häviä, vaikka kentällä joku jättääkin taklaamatta. Ei se yhdestä miehestä ole kiinni, eikä edes kahdesta.

 

[Kuvernööri]

Tällä hetkellä naurattaa epäuskoisesti ajatus siitä, että pientä järjenkäyttöä Brändin johdossa niin meillä voisi olla Ara koutsina edelleen. Rehellisesti sanottuna 2003-04 IFK on edellinen jota olen todella rakastanut , se oli mahtava jengi täynnä särmää. Mestaruus jäi kakkossentterin verran vajaaksi. Ei se peli sen passiivisempaa ollut, ja kotipeleissä riitti viihdettä. Sen jälkeen oli yksi huikea lakkojengi, ja nyt pari aika kädetöntä laumaa mutta viime kaudella särmikäs valmentaja pelasti paljon.

Itselleni Brändi on aika pitkälti yhtä kuin pelityyli. Kotipeleissä sen pitää olla todella aktiivista ja agressiivista, vieraissa riittää että tulee tulosta. Aivan sama miten. Mutta itse olen kyllä enemmänkin ryminäkulta kuin ryminäpronssi-aatteen kannattaja - tarkoittaen että aavistus kohellusta vaihdetaan käsiin ja taitoon.

Ja jos nyt ihan suoraan lauotaan, niin vituttaa tämä kusetusmeininki ja tämä seiskalehtipaska mihin touhu on mennyt. Maksavaa yleisöä rahastetaan tällä paskalla tuotteella jonka joukkueenjohto on yleinen naurunaihe joka puolella, ja se riipii fanin sydäntä että tähän on tultu. Tähän kauteen on lähdetty kolmella sentterillä ja kotipelejä markkinoidaan sillä, että sattuu ja tapahtuu. Tähän on tultu.

 

[lihaani]

Tällä hetkellä naurattaa epäuskoisesti ajatus siitä, että pientä järjenkäyttöä Brändin johdossa niin meillä voisi olla Ara koutsina edelleen.

Sen verran vieraista pöydistä peesaan, että pienellä budjetilla Ara on saanut Pelsut pelaamaan parhaimmillaan huikeata hokia. Materiaalin kapeus asettaa rajoituksia, joten pienetkin sairastupareissut vaikuttavat peliimme kohtuuttomasti.

Vielä brändistä: Vaikka Ara on hyökkäävän taitokiekon kannattaja, niin tuskin semmoisia brändipelaajia liigasta löytyy, joiden edessä Helge, Sihvonen tai Komarov paskoo housuihinsa. Unohtakaa ison ja ilkeän joukkueen brändi! Se ei ole meitä juntteja pelottanut aikoihin. Tätä maakunnissa odotetaan, että päästään teille värkkäämään yv-maali vaikka tyhmästä hyökkäyspään poikkarista!

 

[mtuq]

Mun mielestä tämä brändistä höpötys on mennyt vähän naurettavuuksiin. Mielestäni nämä eivät ole ollenkaan toisiaan pois sulkevia asioita.

Jokaisen joukkueen nimi SM-liigassa on käytännössä brändi, ja IFK-johdon höpötys brändistä on sitä miltä he haluaisivat brändin näyttävän katsojien sekä median silmissä ja kyllä Frankilla on mun mielestä asiassa jopa pointti siinä mielessä, että allekirjoittanut ei ainakaan tykkää värittömästä ja laimeasta IFK:sta, vaikka nyt pari mestaruutta tulisikin, vaikkapa jonkun "ei taklauksia/tappeluita, mutta filmauksia" -miehen valmennuksessa.

Kyllä mä olen aina pitänyt HIFK:stä lähinnä juuri sen joukkueen ns. BRÄNDIN takia, mitä kaverit ovat jopa yrittäneet usein toteuttaa parhaansa mukaan.

Tällä kaudella on mennyt "vähän" heikosti, kun Bobi ei ihan ollutkaan sitä mitä haluttiin, mutta olihan se hyvä yritys. Kanadalaisia Jack Adams -koutseja vierailee harvemmin Suomessa floppaamassa.

 

[pettter]

Mä en oikeasti tiedä olenko mä nyt nautiskellut jo liikaakin Keravalaisia tälle illalle, mutta mua oikeasti kummastuttaa joidenkin kirjoittajien ajattelutapa tai suhde suosikkijoukkueeseen. Siis jos on kiinnostunut vain menestyksestä, niin eikö silloin ole sama aina kannattaa sitä joukkuetta joka menestyy parhaiten?

Itselleni ainakin Hifk merkitsee todella paljon. Mä olen todella ylpeä Hifk fani, ja olisin sitä vaikka Hifki pelaisi divarissa. Mulla on aina ihan uskomaton fiilis kun menee sinne vanhaan ja legendaariseen jäähalliin. Se paikka on mulle kuin jokin kirkko uskovaiselle. Esimerkiksi viimeksi kun olin hallilla, no okei siellä oli seksimessut silloin mut mitä sit, niin istuskelin ja seisoinkin siellä jäähallin baareissa ja eri kaljapaikoissa, haistelin hallin fiilistä sekä katselin seinällä olevia punaisia pelipaitoja ja vanhoja kuvia. Ei siinä tule ensimmäisenä mieleen että milloin on viimeinen mestaruus tullut. Siellä tuntee olonsa jotenkin niin pieneksi jonkun suuren, mahtavan ja legendaarisen edessä. Itseasiassa mä nautin jo pelkästään siitä ajatuksesta enemmän kuin mitä siitä, että olisin siellä kentällä ollut katsomassa niitä strippareita pimppa paljaana, siis siellä kun oli silloin ne alan messut.

Tää nyt varmaankin kuulosti melko tyhmältä. Ja varmaan moni nyt sanoo että "just tollaisten hölmöjen takia Hifki ei tavoittele niin tosissaan mestaruuksia" tms.

 

[joey77]

Tämä keskustelu on hiukka karannut väärille teille. Tässä siis oma näkemykseni.

Mitä on Brändi? Brändi on jonkin tuotteen, tuotemerkin, yhtiön, henkilön jne ympärille tietoisesti (poikkeuksellisesti voi syntyä myös ns. vahingossa, sivutuotteena). Brändi on mielikuva, tarina, lupaus (kun ajat Jaguaarilla olet tyylikäs englantilainen herrasmies, Ferrarilla tulinen, nuorekas italialainen macho, Nike luo kuvaa rehdistä tyylikkäästä ylivoimaisesta voittajasta vrt. Michael Jordan jne) Tämä keskustelu on vienyt suuntaan jossä brändinä käsitetään IFK pelityyli. Pelityyli on kuitenkin vain osa niistä toimenpiteistä joita IFK käyttää Brändinsä rakentamiseen. Kovien kavereiden kova seura, aina sattuu ja tapahtuu, kun suomen Pääkaupungin (ainoan Kaupungin, kyläsarjalaiset sitten erikseen) kirkkaissa valoissa on kaikki suurempaa ja parempaa ja miehetkin rautaa. ISO JA PAHA IFK JYRÄÄÄ!!!

Tästä mielikuvasta eli brändistä on juuri ollut kyse, kun Sheddenkin arvosteli jäähymääriä liigassa. Pelityyleissä ei yksinkertaisesti vain ole niin paljon eroa, että 100 av tilanteen ero puolessa kaudessa olisi selitettävissä ELI ero syntyy siis muista asioista, asioista jotka saavat tuomarit viheltämään enmmän jäähyjä Stadin Punaisille ja vähemmän Pohjoisen taitavalle, puolen valtakunnan pikkuseuralle.

Tämä on siis tekijä joka sai minut ryhtymään tähän keskusteluun. IFK seurana, siis sen johtajat, pelaajat, kannattajat jne. rakentavat pelityylillisesti ja kaikilla muilla tavoilla Ison Pahan IFK:n imagoa, tätä ns. Brändiä ja tähän kuvaan ei suomessa, ei muuallakaan mutta ei varsinkaan suomessa suomen tuomareilla, mahdu jatkuva menestys. Jos pelkästään IFK peto-logoa paidassa kantamalla pelataan 2-3 alivoimaa keskimäärin pelissä enemmän kuin kaveri niin vaikea on rakentaa jatkuvasti menestyvää joukkuetta.

 

[pata 72]

ifk -98

Menee vähän ohi aiheen, mutta kuitenkin...
Vuoden -98 joukkuueessa oli muistini mukaan aivan huikea pakkikalusto, josta löytyi joka lähtöön huippujätkä. Pakit oli varsinkin yvllä hurjan tehokkaita.

Brändi vai menestys? Menestytään brändin mukaisella tyylillä. Täytyy löytää
oikeat pelaajat ja valmentajat ja olla pirusti tuuria....
Kekäläinen osasi työnsä.

Näin täältä naapuripöydästä huudeltuna.

 

[MC61]

Siinä ei ole brändillä tai menestyksellä mitään tekoa, jos seurajohto sanoo "menestyksestä viis, kunhan tulee taloudellista voittoa".

En sitten tiedä miten urheilullisesta menestyksestä voittonsa tekevän jengin hallituksessa voi istua noin puhuvia äijiä. Brändillä ei nimittäin kovin kauan ratsasteta, jos sitä ei vaalita kympillä. Ja sitähän HIFK ei ole tehnyt.

Suomalainen jääkiekko - HIFK mukaanluettuna - tarvitsee päteviä ihmisiä seurajohtajiksi.