Haters gonna hate, tämä aiheuttaa ilon kyyneliä itselleni.
Bon Jovi on bändi, jonka itse löysin. Se ei tullut isän perintönä, se ei ollut isoveljen vaikutuksesta, se oli musiikin alalta puhtaasti ensimmäinen ”oma” löytö 90-luvun alussa kun MTV hieroi Dry Countya 13 vuotiaan Baronin naamaan. Tämän jälkeen viikkorahat talteen ja Keep the Faithin C-kasetti ja voi pojat sitä luukutettiin Sony Walkmaneissä. Vuosi päälle ja joululahjaksi saatu CD-kokoelma Cross Road muutti elämäni.
Fiilis kun Livin On a Prayer lähti tuolta levyltä jyräämään ensimmäisen kerran. Tuota fiilistä ei saa ikinä takaisin. Tutustuin bändin tuotantoon ihan ”väärässä järjestyksessä”. Vasta tämän jälkeen tulivat New Jersey ja Slippery When Wet -albumit tutuiksi ja mikään…. Korostan sanaa: mikään ei ole tuntunut niin kovalta ja tuoreelta kuin Bon Jovi tuolloin 90-luvun puolivälissä.
These Days albumin tahtiin rakastuttiin tyttöystäväni kanssa josta tuli lasteni äiti. It’s my Life oli armeijan päivystysvuorojen vakiobiisi kesällä 2000. Have a Nice Dayn avausraita räjäytti tukan päästä kun laitoin levyn auton CD-soittimeen soimaan kesällä 2005.
The Circle Tour jaksoi Helsinkiin asti missä Jon rikkoi polvensa ja itse olin siellä 40000 muun kanssa näkemässä tätä.
Minulla on kolmen ja puolen tunnin soittolista pelkästään Bon Jovin kappaleista. Ja kuitenkin jokainen albumikokonaisuus on kokonaisuutenaan ehdottomasti tutustumisen arvoinen vaikka moni määkyy ”ettei herra ole entisensä”. Jopa näissä uudemmissa on sitä ”jotain”.
Bon Jovin dokumentti on tavallaan sydäntäsärkevä tarina mitä tavallaan katsoo sillä silmin, että yksi elämän kiintopiste kuihtuu pois. Ja se on luonnollinen osa elämää. Siis Bon Jovin levy ja kiertue on aina ollut merkkiatapaus. Vuosikymmenestä toiseen. Elämä on kuitenkin jatkuvaa muutosta ja suru jonkun asian lopusta kertoo vain kuinka paljon jostakin asiasta välittänyt. Musiikki luo muistoja ja muistot ovat osa musiikkia.
7.6.2024 - silloin tulee vielä yksi kappale lisää matkaan Bon Jovin kanssa. Matkan varrella on valmistuttu, vaihdettu ammatteja, perheitä perustettu, lapsikin muuttanut kotoa, erottu ja kasvettu ihmisinä, mutta yksi asia on pysynyt samana läpi vuosikymmenten: Bon Jovi ja kultainen soundi joka vain toimii. Se saa aina hymyn huulille.