Kyllä tällä menneellä kaudella tehtiin paljon virheitä. Niistä on vain pakko oppia.
Ensimmäinen virhe oli koota liian laaja kokoonpano. Tämä toi osin epätervettäkin kilpailua viimeisistä pelipaikoista. En millään usko, että esimerkiksi Uusivirta ja Töykkälä olisivat halunneet lähteä Bluesista, jos tilanne olisi ollut sellainen, että kokoonpanossa (jos sinne sattuu mahtumaan) olisi ollut normaalitilanteessa mahdollista pelata muuta kuin täysin jämäminuutteja. Tämä loi liikaa painetta kolmos-"kuutos"kenttien pelaajille. Pelaajat kuitenkin haluavat pelata ja myös niitä pelaajia edustaville agenteille on tärkeää, että heidän pelaajansa pääsevät pelaamaan, koska millään muulla ei oikein saa nimeä lisää. Jatkuva epävarmuus tilanteesta sai pelaajat tyytymättömiksi ja heidän agenttinsa vittuuntuneiksi. Asia korostuu entisestään ensi kaudella, kun pelaavaa kokoonpanoa supistetaan liigan toimesta.
Pelaajaruletti ei ollut syy tai ongelma, se oli tämän edellä mainitun ongelman seurausta ja tekohengitystä. Kuitenkin tällä tavalla saatiin tilanteeseensa tyytymättömiä pelaajia isompaan rooliin muualle, mutta vaihtoehtoina ei ollut oikeasti Bluesin kannalta tarvittavia pelaajia vaan nimenomaan omassa joukkueessaan selkeästi paitsioon jääneitä pelaajia, jotka eivät oikein muuta keksineet. Oikeastaan ainoana poikkeuksena oli Kultanen, tosin kyllä Häppöläkin oli kuitenkin kohtuullisen suuri nimi siihen rooliin, mihin Blues tarvitsi pelaajaa. Eikä Häppölä kokonaisuutena huono ollut. Mutta edelleen KalPassa jäänyt paitsioon, mitä Kultanen ei KooKoossa ollut.
Toinen virhe oli pitää neljää ulkomaalaista kokoonpanossa. Jokainen heistä on ammattilainen ja jokainen heistä joutui myös epäterveeseen kilpailutilanteeseen, koska kaikkia ei voinut peluuttaa. Tämä sotki myös varmasti sekä heidän keskinäistä että sitä kautta koko joukkueen kemiaa. Olin itse liian optimistinen, kun uskoin tämän toimivan. Se vaan ei toiminut. Brücksin itseluottamus laski lähes nollaan, Clarke ei ilmeisesti pystynyt käsittelemään tätä asiaa, myös Keller oli selkeästi julkisestikin ihmetellyt tätä, Eaves... on sympaattinen.
Ongelmaksi laskisin myös loukkaantumiset, mutta se on seuraus jostain muusta ongelmasta, ei sinäänsä ongelman ydin. Jos pelaajat sanovat julkisesti, että Bluesin pelityyli altistaa loukkaantumisille, siihen on varmaan pakko uskoa. Vaikka sattumallakin olisi osansa asiassa, tuota mantraa kuunnellessa siihen alkaa itsekin uskoa, mikä taas johtaa siihen, että pelisysteemin toteuttamiseen tulee epävarmuutta. Matikaisen on aivan pakko yrittää ainakin syöttää pelaajille sellaista mielikuvaa, että nyt tätä pelisysteemiä on kehitetty pelaajaystävällisemmäksi. Sen jälkeen vaan laittaa sormet ristiin, että sattuman kautta tulevia loukkaantumisia ei tulisi paljoa. Loukkaantumisiin voi vaikuttaa myös se, että henkisesti erittäin raskas CHL-taival sekä henkistä tasapainoa heikentänyt kokoonpanon laajuus vei osan keskittymisestä ja kaikissa liigapeleissä ei oltu ihan läsnä. Ja tuolla kentällä on sellainen vauhti kuitenkin päällä, että mikäli ei ole ihan täysin läsnä, loukkaantumisriski kasvaa.
Ongelmia oli myös puolustuksessa, mutta niiden syitä ja seurauksia en ole pystynyt yrityksestä huolimatta jäsentelemään. Jotenkin tuntui, että ehkä sellaisia useammalla kuin yhdellä tai kahdella osa-alueella hyviä, tasaisia peruspakkeja ei oikein ollut - varsinkaan Huzen selkeästi varoessa osumia. Laatikaisen kokoinen aukko jäi. Kokko näytti loppukaudesta vähän osaamistaan, Alanko oli ilmeisesti ihan klesana, Sanella oli paha loukkaantuminen... kuitenkin puuttui se "ilkkamikkola"-tyyppinen joka osa-alueella vähintään kelvollinen-hyvä, mutta millään osa-alueella ei kuitenkaan loistava. Lisäksi Tuokkolalle ja Wallinheimolle ei mennyt finaaleissa yhtään helppoa maalia.
Jos näistä asioista on jotain opittu ja mikäli näitä ongelmia voidaan korjata, tästä kaudesta jää käteen jotain muutakin kuin puolivahingossa saatu CHL-paikka. Toivottavasti kuitenkaan siltoja ei ole poltettu liikaa agenttien suhteen ja houkutusta työnantajana ei ole laskettu liikaa pelaajien suhteen.
Kyllä me kilpailukykyinen joukkue saadaan kasaan ensi kaudeksi joka tapauksessa - ainakin uskon aivan täysin siihen. Terävimmän hyökkäyksen kärjen pitää edelleen olla todella terävä, puolustukseen 1-2 selkeää ja tasokasta korvaajaa kolmikolle Clarke-Kultanen-Kuoppala, viimeisistä paikoista kokoonpanossa ei saa olla liian kovaa kilpailua, pelikirja pitää viilata "turvallisemmaksi". Paljon muutosta tähän ei tarvita, mutta edellä mainittuihin asioihin pakko tulla muutos, jos mestaruudesta halutaan pelata. CHL on nyt tuttu asia, sen en usko tuovan yhtä isoja henkisiä ongelmia enää tulevalle kaudelle ja uskoisin näiden henkisten CHL-ongelmien johtuvan ennemminkin muiden asioiden yhteisvaikutuksesta kuin puhtaasti CHL:sta, se vaan oli se viimeinen rätti, joka imi viimeiset mehut henkisesti huonossa hapessa olevasta joukkueesta.
Voi olla, että olen ihan kujalla, mutta se ei olisi uutta.