Birkku kirjoitti:
Kuulostaa ihmeelliseltä ettei tuollaisessa organisaatiossa voitu kuvitella suurinta osaa noista asioista virheiksi, kun samanaikaisesti iso joukko rivikatsojia uskalsi ennustaa virheiden tapahtuneen.
Ottamatta sen kummemmin kantaa cobolin näkemyksiin, on todettava, että iso joukko rivikatsojia ja varmaan yhdeksän Jatkoajan TPS-kirjoittajaa kymmenestä uskalsi ennustaa Juha Junnon tehneen suuren luokan virheen palkattuaan Kari Jalosen Kärppien päävalmentajaksi vajaat kaksi vuotta sitten. Mieleen tulee myös Jortikan palkkaaminen Tepsin päävalmentajaksi keväällä 1998, mitä ei muualla Suomessa juuri ymmärretty: menneisyyden mies joka ei pärjää ilman huippupelaajia.
Ja kyllä, em. herrojen kokemus oli työsopimusta solmittaessa aivan eri luokkaa kuin Immosella viime keväänä. Yhtymäkohta on kuitenkin se, että kaikissa valintatilanteissa oltiin varmasti tietoisia valintaan liittyvistä riskeistä: hölmöhän sitä saisi olla, jos ei näkisi mitään riskialtista kokemattoman (tai entisessä valmennuspestissään epäonnistuneen) valmentajan palkkaamisessa. Harkittu riskinotto on kuitenkin eri asia kuin se, että valinta tiedettäisiin virheeksi jo ennakolta. Vaikka tällaisia tietäjiä ja epäilijöitä aina rivikatsojien joukosta löytyykin.
Itseni on kaikesta huolimatta helppo ymmärtää perusteet Immosen valinnalle. Oma kasvatti ja pitkän linjan Jokeri-ikoni, jolla oli usean vuoden kokemus kakkosvalmentajana, vieläpä useamman huippuvalmentajan alaisuudessa. Ihan ymmärrettävää ja kunnioitettavaa, että tällaiselle kaverille haluttiin tarjota mahdollisuus kokeilla siipiään ykkösenä. (Hieman samanlainen tilanne siis kuin Tepsillä Kari Jalosen kanssa, tosin sillä erotuksella ettei Jalonen ole TPS:n kasvatti ja hänellä oli kokemusta työskentelystä vain Jortikan alaisuudessa.) Harkittu riski, joka ei onnistunut, that's it. Lisäksi nostan hattua Jokerijohdolle siitä, että valitun päävalmentajan takana seistiin niin kauan kuin se vain suinkin oli mahdollista ja pyrittiin sitkeästi paikkaamaan joukkueen kokemia menetyksiä uusilla hankinnoilla. (Tässäkin suhteessa yhtymäkohdat Kari Jalosen ensimmäiseen päävalmentajakauteen ovat mielenkiintoisia - joukkueen paha hajoaminen kesän aikana ja yritykset paikata sitä myöhemmin jne. - joskin ratkaisevana erona on, että vaikka Jalosen alkukausi Tepsissä oli vielä synkempi kuin Immosella Jokereissa, Kojon joukkue kykeni lopulta nostamaan peliesityksensä suunnilleen odotetulle tasolle.)
Jälkikäteen arvioituna pääsyyt ja syypäät Jokereiden huonoille esityksille löytyvät epäilemättä valmennusportaasta, mutta näin totaalinen konttaaminen on kuitenkin usean tekijän summa. Kuka tahansa valmentaja olisi lirissä, jos joukkue hajoaisi samalla tavalla kuin jokeripakka menneenä kesänä - ykkösmaalivahdin lähtö oli kuin kirsikka kakun päälle. Kun muistetaan, että samaan aikaan Tony Salmelainen ei saanut pestiä rapakon taakse ja Nicklas Bäckströmin NHL-siirto kariutui siihen, että hänen agenttinsa sekoili päivämäärien kanssa, on helppo yhtyä nimim. Vakion tyhjentävään toteamukseen: ei vain ole Jokereiden kausi tämä. Tätä aihetta on muutenkin analysoitu tässä osiossa erittäin ansiokkaasti ja omat näkemykseni ovat tässä suhteessa vain vanhan toistamista.
Osaamattomista toimitusjohtajista taas on tuolla meidän hiekkalaatikolla tullut puhuttua niin monta kertaa, ettei täällä jaksaisi edes aloittaa. Esimerkkinä voin kuitenkin todeta, että itse annan kyllä melkoisesti rispektiä toimitusjohtajalle, joka hankkii kesken kautta Tommi Santalan ja Hannes Hyvösen kaltaisia vahvistuksia. Se on sitten ikävämpi homma, jos tämän tason herrat eivät pelaa odotetulla tasolla, mutta siitä ei todellakaan voi toimitusjohtajaa syyttää. Valmennusjohtoa ehkä enemmänkin ja siitä päästäänkin aasinsillan kautta Virmasen todelliseen virheliikkeeseen eli kakkosvalmentajan tehtävien ottamiseen. Vaikea tosin sanoa, millaiset mahdollisuudet hänellä olisi ollut kieltäytyä Hjalliksen tuota paikkaa tarjottua.
Oli miten oli, Santalan ja Hyvösen (jne.) hankinta on aika kovaa kamaa jos verrataan viime kauden tapahtumiin oman suosikkijoukkueeni osalta. Tilanteessa, jossa joukkueeseen tarvittaisiin ykkösketjun sentteri ja laituri, vahvistukseksi hankitaan joukkueessa edelliset viisi kautta pelannut kolmossentteri. Se on jo pikemminkin vittuilua kannattajia kohtaan kuin osaamattomuutta.
HTT:n mukaan Lukkarila "naurettiin" edellisestä joukkueesta pelaajien toimesta pihalle ja Virmanen ei ole ikinä valmentanut liigassa ja valmentajakokemuskin on aika olematonta.
Toisaalta kannattaa muistaa, että Raimo Summanen olisi mieluusti ottanut Lukkarilan kakkosvalmentajakseen maajoukkueessa. Lukkarilan sössimä keikka naisten maajoukkueessa oli kuitenkin nostanut miehen tien Jääkiekkoliitossa pystyyn, minkä vuoksi Rami päätyi Westerlundiin. Eli kaikesta huolimatta Lukkarilalla on luottamusta myös ammattitaitonsa todistaneiden valmentajien parissa. Muutenkaan Lukkarilan pestaamisesta ei kannata syyttää Hjallista & Masaa kuin epäsuorasti, sillä kyseessä oli Waden oma valinta ja siitähän vasta soppa olisi syntynyt, jos Wade olisi valittu päävalmentajaksi mutta hänen ei olisi annettu valita itse apuvalmentajiaan. Edellä mainitulla Summasella olisi epäilemättä aiheesta jokunen tarina kerrottavanaan.