Jotain kriteerejä heti, joihinkin siirtymäajat.
Eri asia on, millaiset nousijan kriteerit pitäisivät olla.
Tuon voisi mitoittaa esimerkiksi seuraavasti:
* 4000 hallipaikkaa, joista vähintään puolet istumapaikkoja. Tuo täyttyisi ainakin Kouvolassa, Turussa ja Joensuussa. Ero olisi alle 1000 paikkaa Jypin ja Saipan halleihin.
* Kapasiteetistä voisi joustaa jos on olemassa selkeät suunnitelmat ja laskelmat kapasiteetin täyttämisestä seuraavan 3 kauden aikana. Tällöinkin minimikapasiteetti voitaisiin laskea 3 000 paikan pintaan.
* pelaajabudjetin pitäisi olla vähintään 40% liigan pienimmästä. Tämä tarkoittaisi noin 600 000€:n pelaajabudjettia Mestikseen. Tällöin jo pelkästään nousseilla mainos- ja lipputuloilla saataisiin kasvatettua budjettia niin, että ero ensimmäisellä liigakaudella ei olisi katastrofaalinen. Paljon isompaa prosenttiosuutta ei mielestäni voida vielä ainakaan ottaa, koska muuten nousu muuttuisi käytännössä mahdottomaksi.
* Omavaraisuusaste pitäisi olla tietyllä tasolla. En nyt jaksa kaivaa Mestiksen ja liigan eri omavaraisuusasteita (liekö edes ilman soittokierrosta saatavissa lukuja tuon laskemiseen?) joten en heitä esimerkkejä. Kuitenkin niin, että toimintaedellytykset olisivat paremmat kuin konkurssikypsillä joukkueilla.
* Vähintään 1div-tason joukkueet A- ja B-junnuissa takaamaan oma pelaajatuontanto. Ykkösdivari on paras vaihtoehto sen takia, että A:n SM-liiga on käytännössä suljettu.
* Selkeä suunnitelma talouden parantamisesta ja pitkän tähtäimen toimintaedellytyksistä. Tässä voitaisiin esimerkiksi kysyä laskelmia pelaajabudjetin nostamisesta tietyin väliajoin, jotta joukkue ei jäisi ikuiseksi pelaajien roskakoriksi.
* Lyhyttä velkaa vain sen verran, että joukkueella on selkeä kyky maksaa nämä. Pitkäaikaista velkaa taas sen verran, että sen lyhentämisessä ei tule ongelmia.
Lisäksi urheilullisuuden nimissä noihin voisi laittaa tiettyjä joustovaroja miettien niiden tarpellisuutta ja muiden ominaisuuksien tasoa. Esimerkiksi B-junnujen joukkueesta homma ei mielestäni saisi jäädä kiinni jos esimerkiksi pelaajabudjetti ja omavaraisuusaste olisivat reilusti yli vaaditun. Yhtenä vaihtoehtona olisi esimerkiksi hallin minimikapasiteetin pitäminen ja muiden vaatimusten pisteyttäminen: esimerkiksi pelaajabudjetista saisi 10 pistettä jos se olisi alhaisimman liigajoukkueen tasolla, 8:n jos 90%, jne. ja junnuissa joukkue vastaisi yhtä pistettä. Jos rajaksi otettaisiin vaikka juuri 10 pistettä ja mahdollisuutena olisi saada miinuksia omavaraisuusasteesta ja pelaajabudjetista, niin mikä jottei. Tarpeeksi armottomilla taloudellisten mittarien miinuspisteillä tuonne ei silti noustaisi vahingossa.
Homman voisi järjestää vaikka niin, että kerra lyötäisiin lukkoon aina kolmen seuraavan kauden vaatimukset. Tämän jälkeen standardit täyttävien ja liigaan haluavien joukkueiden pitäisi antaa selvitys tilastaan esimerkiksi joulukuussa. Jos nousuhaluista ilmoittanut joukkue voittaa Mestiksen, järjestetään karsinnat. Jos joukkue on joku muu, karsintoja ei järjestettäisi ja joukkue "palkittaisiin" esimerkiksi osalla liigan jumbon TV-rahoista. Tällöin ei tarvitsisi kuulla talouden surkeasta tilasta päivää ennen karsintoja, liigan jumbotilaa olisi syytä välttää vaikka yksikään joukkue ei kykenisi nousemaan ja urheilullisesti menestynyttä joukkuetta kannustettaisiin myös taloudelliseen parantumiseen.