Tässäkin ketjussa varmaan miljoona kertaa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen äiti: emme voi tehokkaasti vaikuttaa siihen, mitä yksittäiset ihmiset tekevät elämällään, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon tällaisia ongelmayksilöitä (alkoholisteja) joukkoomme muodostuu. Tehokkain konsti on tietysti asennemuutos, mutta sen ohella lainsäädännöllisinä keinoina voidaan joko 1) rajoittaa saatavuutta tai 2) veromuutoksilla nostaa hintoja. Edellämainitut eivät ole toisiaan poissulkevia.Kyllä niitä alan miehiä kaupoissa aamusella näkee. Ne ostaa kädet täristen 1-2 halvinta kolmosta, että saavat pidettyä vähän pidempään sitä pirua kaukana. Sen sijaan en ole nähnyt yhtään tutkimusta joka olisi todistanut miten tämä aamun keinotekoinen myymiskielto estäisi niitä vetämästä sitä tarvittavaa määrää päivän aikana saadakseen itsensä hengiltä. Siihen ei se saako sen aamun kaljan kello 7 vai 9 meinaa yhtään mitään.
Mutta kun THL, EHYT yms. on sanoneet että sen täytyy vaikuttaa, niin varmasti ne voi sen jollain tutkimuksella osoittaa. Minä vain en ole vielä siihen tutkimukseen törmännyt. Ehkä en osaa etsiä?
Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?Henk koht olen sitä mieltä että KAIKKI rajoitukset alkoholin suhteen tulisi poistaa MUTTA samalla alkoholin aiheuttamat sairaudet yms poistuisivat julkisen terveydenhuollon piiristä. Luonnollinen valinta hoitaisi ongelmakäyttäjät pois jaloista rasittamasta valtion resursseja ja kohtuukäyttäjät saisivat käyttää alkoholia ilman sen luomaa stigmaa. Win/Win
Ja missä se raja menisi alkoholin aiheuttamissa haitoissa? Pitääkö olla paha maksasairaus vai riittääkö 20 vuoden hyvin satunnainen oluenjuomien mikä on saattanut aiheuttaa yhtä sun toista pientä.Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?
No miksipäs ei. Samantien myös tupakkaa js huumeisiin yms. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla että jos se on tietoisesti itseaiheutettua niin valtiolla ei pitäisi olla mitään velvollisuutta olla maksumiehenä sen hoidossa.Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?
...
Ja tämä ei todellakaan ole mitään kuntofriikin jeesustelua, poltan kun korsteeni, ainoa vähänkään säännöllinen liikunta on vaakamambo ja ruokavalio on mallia sepelvaltimotauti.
Miksi et vastannut kysymykseen? Tule näyttämään tutkimus että kun kaupasta ei saa kaljaa ennen kello aamu 9 miten tuo vaikuttaa alkoholistien määrään? Jään odottamaan.Tässäkin ketjussa varmaan miljoona kertaa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen äiti: emme voi tehokkaasti vaikuttaa siihen, mitä yksittäiset ihmiset tekevät elämällään, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon tällaisia ongelmayksilöitä (alkoholisteja) joukkoomme muodostuu. Tehokkain konsti on tietysti asennemuutos, mutta sen ohella lainsäädännöllisinä keinoina voidaan joko 1) rajoittaa saatavuutta tai 2) veromuutoksilla nostaa hintoja. Edellämainitut eivät ole toisiaan poissulkevia.
Olisi myös helvetin kiva tietää oikeasti mikä on alkohikulutuksen kustannus yhteiskunnalle. Ihan sellainen rehellinen akateeminen tutkimus, mitä ei dumata 30 sekunnin selailulla kuin tuo joku mitä luin. Jossain julkisuudessa olleessa tutkimuksessa unohtui hyötypuolelta kaikki, että tutkimus oli taattua puskalaatua. Esimerkiksi lisääntynyt taloudellinen aktiivisuus ja pienentyneet eläkemaskut ovat melkoisia eriä joista toisen ainakin voisi jollain tasolla luotettavasti arvioida.
Alkoholin liikakäytön suurin haitta ei yksistään suinkaan ole käyttäjän oma terveys, vaan yleensä siinä sairastuttaa koko perheen ja lähipiirin. Tuskin alkoholia olisi syytä rajottaa mitenkään jos vain juoja tappaisi sillä itsensä, vaikuttamatta mihinkään muuhun.
THL ennakoi että alkoholin kulutus kasvaa 6%. Ok. Itse veikkaan että kulutus vähenee 1-4 %, koska kaikki kolmosesta väkevämpiin siirtyvät joutuvat maksamaan enemmän alkoholista. Sekin, että porukka ei osaa laskea ja ostaa mäyriksen sijaan 10 nelosta, eli juo vähemmän kuin aiemmin jo tuossakin tapauksessa.
Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.Miksi et vastannut kysymykseen? Tule näyttämään tutkimus että kun kaupasta ei saa kaljaa ennen kello aamu 9 miten tuo vaikuttaa alkoholistien määrään? Jään odottamaan.
Alkoi kiinnostaa sen verran, että yritin etsiä noita tutkimuksia. Nopealla haulla tuli vastaan vain tämä, joka ei välttämättä allekirjoita THL:n näkemyksiä. Tosin intressitkin ovat toisensuuntaiset, lähdekritiikki jne.Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.
Aika kevyttä kauraa on kritiikki, jos tuossa on panimoteollisuuden THL:lle suunnatun arvostelun keihäänkärjet.Alkoi kiinnostaa sen verran, että yritin etsiä noita tutkimuksia. Nopealla haulla tuli vastaan vain tämä, joka ei välttämättä allekirjoita THL:n näkemyksiä. Tosin intressitkin ovat toisensuuntaiset, lähdekritiikki jne.
Mulla ei jostain syystä näy nuo hyperlinkkinapit, joten joudun laittamaan pelkän linkin:
THL:n alkoholitutkimuksen uskottavuuus koetuksella | Panimoliitto
Siis mitä helvettiä! Äijä tulee tänne ihan oikeasti uliseen jotain ja sitten kun vaatii lähteitä jutuilleen, niin heitetään random linkkejä, tai ei edes niitä vaan että mene itse etsiin linkit ja ilmotellaan että "en ole edes lukenut, mut ihan varmana on jossain tuolla, mee sieltä hei lukeen".Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.
Olisi mielenkiintoista myös että miten riskiryhmät määriteltäisiin, kyllähän parkouraajille, krossfittaajille, kiipelijöille, pyöräilijöille, skeittaajille, jäkiksen pelaajille pitäisi olla helkutin paljon isompi maksuosuus kuin vaikkapa korkeintaan töihin kävelevälle. Kuinka paljon näiden loukkaantumisten (harrastuksissa sattuneissa) takia tulee poissaoloja töistä? Tai kuinka paljon nämä maksavat yhteiskunnalle? Näistä on hyvin harvoin puhetta, kun kuitenkin kaikki tähtää "parempaan elämään", jolloin pääsee nauttimaan eläkkeestä pidempään. Eli pitäisikö näiden eliniän odotetta nostaa enemmän kuin patalaiskan ylipainoisen?Ellei nyt lähdetä jollekin yksityisten sairasvakuutusten linjoille, niin ei valtiolla ole mitään mahdollisuutta erotella sairauksien todellisia syitä ja ei alkoholi ole mikään ainoa riksikäyttäytymisen muoto. Toki riskiryhmille pitäisi maksuosuudet olla suurempia. Jaa mutta alkoholissahan maksetaan veroa ja sehän se vasta on kätevä tapa rahoittaa kasvaneet sairaskulut.
Mitä tulee näihin alkoholin ns. liitännäissairauksiin. Olen mietiskellyt masennusta. Jotkut lääkitsevät masennusta väärin alkoholilla. Nousuhumalan aiheuttama hetkellinen hyvä olo ja todellisuuspako saa ottamaan uusia ja uusia annoksia. Alkoholi pahentaa masennusta, ei todellakaan paranna sitä. Mutta voidaanko osoittaa että masennus on ns. itseaiheutettua alkoholilla. Pystytäänkö sanomaan kumpi oli ensin? Ensin oli masennus ja siihen viina vai ensin viina siitä masennus...
Varmaan tuolla lukee, että lisääntynyt saatavuus ja halvempi hinta lisäävät kulutusta. Sitähän ei kai kukaan ole kiistänytkään. Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.Aika kevyttä kauraa on kritiikki, jos tuossa on panimoteollisuuden THL:lle suunnatun arvostelun keihäänkärjet.
Löysin THL:n sivuilta lähteen, jossa on tuota eri maiden alkoholipolitiikan vertailua ja siihen liittyvää analyysia. Kyseessä siis tämä OECD:n julkaisu.
Laitetaanpas sitten huumorin vuoksi tuolta yksi heidän omista lähteistään, oikein THL:n tekemä tutkimus. Nordic alcohol policy in Europe - The adaptation on Finland's, Sweden's and Norway's alcohol policies to a new policy framework, 1994-2013 (linkki tähän tutkimukseen, jokainen voi painaa sitä avaa tiedosto kohtaa itse)Varmaan tuolla lukee, että lisääntynyt saatavuus ja halvempi hinta lisäävät kulutusta. Sitähän ei kai kukaan ole kiistänytkään. Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.
When looking at the general development of alcohol policies, all three countries seem to have liberalised their alcohol policies from 1994 to 2012. The total alcohol policy score for Finland decreased from 122 in 1994 to 109.5 in 2012 and for Sweden from 128.5 in 1994 to 112.5 in 2012. For Norway, the total score decreased from 122 points in 1994 with only half a point to 121.5 in 2012, awarding Norway the title of the having the strictest alcohol policy.
In 2008, Finland had the highest alcohol consumption of the three Nordic countries, reaching a level of 12.5 litres 100 percent alcohol per capita (15+). Since then the consumption in Finland has been on a slight decrease ending at 11.4 litres in 2012
In Sweden, alcohol consumption was on its highest level already in 2004, when per capita alcohol consumption was estimated to be 10.6 litres. Since then there has been a steady decreasing trend and in 2008, alcohol consumption in Sweden was estimated to be 9.8 litres per capita. The decreasing trend in alcohol consumption was somewhat unexpected and continued throughout the last study phase and in 2012 the total per capita consumption figure landed at 9.1 litres, which stands for a 17 percent decrease from the peak figure in 2004
In 1994, Norway had clearly the lowest per capita alcohol consumption of the three at a level of 6.4 litres, but ever since consumption has been on a steady upward trend (Table 5). In 2008, the estimated per capita alcohol consumption had risen with two litres from 1994 and alcohol consumption in Norway was closing in on the Finnish and Swedish figures. The latest estimates from 2012 2 , puts Norway’s alcohol consumption just below Sweden between 8.3 and 8.9 litres alcohol per capita
Jos Suomessa ja Ruotsissa säännökset ovat lieventyneet ja samalla kulutus laskenut, niin tällöinhän asioiden välillä on korrelaatiota, vai mitä?Joku muu kuin THL voisi ihmetellä, että hetkinen Suomi ja Ruotsi ovat muuttuneet liberaaleimmaksi alkoholin suhteen ja kulutus laskee. Samaan aikaan Norja ei ole käytännössä muuttanut mitään ja kulutus nousee. Sen sijaan THL edelleen väittää että saatavuuden rajoittaminen ja tiukat määräykset korreloi asioiden kanssa. Mitä minä en nyt ymmärrä tässä?
Jos Suomessa ja Ruotsissa säännökset ovat lieventyneet ja samalla kulutus laskenut, niin tällöinhän asioiden välillä on korrelaatiota, vai mitä?
Mitä nyt olen noita THL:n juttuja silmäillyt, niin kyllä siellä on otettu huomioon sellaisetkin muuttujat kuin yleinen trendi alkoholinkulutuksen laskussa (etenkin nuorilla) ja Viron-tuonti. Johtopäätös, että verotuksen kiristäminen sekä saatavuuden rajoittaminen laskevat kulutusta, on ymmärtääkseni ihan linjassa poliittisten päätösten seurauksien kanssa - ja tässähän huomioidaan useampi alkoholipoliittinen päätös.Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.
En ole tutkimukseen perehtynyt, mutta ihan näin lonkalta voisin heittää, että yksi poikkeus tutkimusryppäässä ei merkitse sitä, etteikö kausaliteettisuhdetta olisi.Laitetaanpas sitten huumorin vuoksi tuolta yksi heidän omista lähteistään, oikein THL:n tekemä tutkimus. Nordic alcohol policy in Europe - The adaptation on Finland's, Sweden's and Norway's alcohol policies to a new policy framework, 1994-2013 (linkki tähän tutkimukseen, jokainen voi painaa sitä avaa tiedosto kohtaa itse)
Joku muu kuin THL voisi ihmetellä, että hetkinen Suomi ja Ruotsi ovat muuttuneet liberaaleimmaksi alkoholin suhteen ja kulutus laskee. Samaan aikaan Norja ei ole käytännössä muuttanut mitään ja kulutus nousee. Sen sijaan THL edelleen väittää että saatavuuden rajoittaminen ja tiukat määräykset korreloi asioiden kanssa. Mitä minä en nyt ymmärrä tässä?
Sitten ne parit suorat lainaukset:
Ja jälleen kerran unohdetaan autuaasti, että alkoholipolitiikan kiristämisen yhteydessä pitää laittaa samalla rajat kiinni. Mutta mitäs siitä, kun oma tuloskortti on täytetty. Nostettiin hintoja, myynti laski. Job well done! Joojoo, myynti laski, mutta mitä tapahtui kulutukselle? Ne eivät ole synonyymejä. Viinaralli anyone?Johtopäätös, että verotuksen kiristäminen sekä saatavuuden rajoittaminen laskevat kulutusta, on ymmärtääkseni ihan linjassa poliittisten päätösten seurauksien kanssa - ja tässähän huomioidaan useampi alkoholipoliittinen päätös.
Olutta tuodaan edelleen todella paljon ja jakeluverkostot ulottuvat pitkälle maakuntiin. Mikäli IVA:n ja lonkeron hinnat asettuvat "järkeville" tasoille uskon todellisen kulutuksen vähenevän. Viron ja Latvian päätökset veronkorotuksista kaventaa hintaeroja ja hamstraamisen mielekkyys vähenee, tällöin kulutuskin laskee.Ja jälleen kerran unohdetaan autuaasti, että alkoholipolitiikan kiristämisen yhteydessä pitää laittaa samalla rajat kiinni. Mutta mitäs siitä, kun oma tuloskortti on täytetty. Nostettiin hintoja, myynti laski. Job well done! Joojoo, myynti laski, mutta mitä tapahtui kulutukselle? Ne eivät ole synonyymejä. Viinaralli anyone?