Yllätän itsenikin siirtymällä seuraavan 4-7 ottelun ajaksi Sportin vaunuun. Saisi vaasalaisjuna puksuttaa siihen malliin, että etukäteen liigajoukkueelle pedatuista olosuhteista ja materiaalierosta huolimatta Miracle On Ice tapahtuisi ja Vaasa palaisi pitkän taon jälkeen SM-liigaan. Erittäin haastavaa ja epätodennäköistähän se on, mutta niin piti olla Mestiksen välierien ja finaalienkin voittaminen nykyisellä Törmäsen valmentamalla nuorentuneella ja uusiutuneella joukkueella.
Eka ottelu on päättymässä Pelicansin voittoon kuten arvata saattoi, eihän Mestiksen raskaan finaalisarjan päättymisestäkään ole kuin pari kolme päivää, mutta toivottavasti Sportin kotipelissä ottelusarja tasoittuisi.
SM-liigan pudotuspeleissä on periaatteessa suht sama kuka tai mikä siellä huseeraa, kiinnostuksen kohteet vaihtuvat sen mukaan mikä joukkue on sympaattisempi altavastaaja ja missä joukkueessa on eniten vanhoja TuTon miehiä. KalPassa on vanha TuTon konkari Pekka Virta valmentajana ja TuTon kapteenina toiminut Tapio Laakso, joten sympatiat KalPalle.
Lisäksi puolivälieräsarjassa selkääntaputukset Jokereille, Helsingin kahdesta joukkueesta sympaattisemmalle ja kiinnostavammalle. Blues-Ässät -sarjassa toivon porilaisille ryhdistäytymistä, muuten tulee tyly loppu kaudelle. Bluesille toivon menestystä sitten kun seuran nimeksi vaihdetaan takaisin K-Espoo ja seurasta poistetaan huumerikoksista tuomitut ikäloput pakit, muuten en.
Altavastaajat ovat aina mukavampia kannatuksen kohteita, joten toivotaan, että JYPiin iskee hyppykuppa ja ripuli ja Ilves saisi päälle petoeläimen raivon, jolla nousta vielä taistoon mukaan, vaikka tuskin näin käy. JYP on kuin Suomen Detroit: menestyksekäs, mutta pelitavaltaan tylsä ja konemainen kuin mikä. Dufvan koppipuolustus-epäjääkiekolla tulee toki tulosta, sitä ei voi kiistää, mutta ei siitä pitää tarvitse.