Pelaajasopimukset ja niihin liittyvät asiat

  • 22 563
  • 92

Blade80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Pelaajasopimukset

Keskustelua pelaajasopimuksista, jotta niistä ei tarvitse huhu ketjussa keskustella.
 
Viimeksi muokattu:

Baldrick

Jäsen
No, itseasiassa mieleeni heräsikin yksi kysymys, johon tällä palstalla on mahdollisesti jo jossain osiossa vastatukin, mutta ei osu silmään. Kysymys siis kuuluu näin: Onko meillä tällä pohjolassa mahdollista tehdä NHL:stä tuttuja kahdensuunnan sopimuksia esimerkiksi nyt tämän JYP - JYP-akatemia -akselin välillä? Tarkoittaen lähinnä palkka-asiaa, että esimerkiksi JYPissä palkka on 150k€ ja Mestiksessä pelatessa 30k€. Jos ei ole mahdollista, niin miksi ei? Jos on, niin miksi niin ei ole tehty?
 

Mas@

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Lassi Etelätalo
Voisiko tuon otsikon ja avausviestin muotoilla edes tyydyttävään kieliasuun? Rasittavaa luettavaa. Toivoo kieli poliisi.

Anteeksi tästä viestistä.
 

Blade80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Voisiko tuon otsikon ja avausviestin muotoilla edes tyydyttävään kieliasuun? Rasittavaa luettavaa. Toivoo kieli poliisi.

Anteeksi tästä viestistä.

Kyllä voi.

Pahoittelen vielä huonoa kieliasua ja koitan opetella pilkun käyttöä.
 
Viimeksi muokattu:

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Onko Liiga-pelaajien sopimuksissa allekirjoituspalkkioita? Tuolla Keräsen ketjussa Hifkin puolella muutama narri tuollaisesta lällättelee.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko Liiga-pelaajien sopimuksissa allekirjoituspalkkioita? Tuolla Keräsen ketjussa Hifkin puolella muutama narri tuollaisesta lällättelee.

Riippuu varmaankin sopimuksesta, miksipä ei voisi olla? Tosin luulisi, että seura ns. suojaisi selustan tällaisten tapausten varalta, kun sopimuksissa on erilaisia ulkomaanpykäliä - tyyliin, että "allekirjoitusbonus" maksetaan vasta, kun on täysin selvää, että pelaaja ei lähde ulkomaanpykälän avulla ennen ensimmäistäkään peliä muualle.

IFK on vähän puuhasteluseura, joten ehkä Keräselle on joku bonus jo ehditty maksaa, ken tietää.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
No, itseasiassa mieleeni heräsikin yksi kysymys, johon tällä palstalla on mahdollisesti jo jossain osiossa vastatukin, mutta ei osu silmään. Kysymys siis kuuluu näin: Onko meillä tällä pohjolassa mahdollista tehdä NHL:stä tuttuja kahdensuunnan sopimuksia esimerkiksi nyt tämän JYP - JYP-akatemia -akselin välillä? Tarkoittaen lähinnä palkka-asiaa, että esimerkiksi JYPissä palkka on 150k€ ja Mestiksessä pelatessa 30k€. Jos ei ole mahdollista, niin miksi ei? Jos on, niin miksi niin ei ole tehty?
Suomessa saa tehdä melkein minkälaisen sopimuksen tahansa jos molemmat osapuolet ovat siihen suostuvaisia.

Eli kyllä, "kahden suunnan" sopimukset ovat Suomessakin teoriassa mahdollisia. Käytännöstä en tiedä onko sellaisia koskaan tehty.
 
Suomessa saa tehdä melkein minkälaisen sopimuksen tahansa jos molemmat osapuolet ovat siihen suostuvaisia.

Eli kyllä, "kahden suunnan" sopimukset ovat Suomessakin teoriassa mahdollisia. Käytännöstä en tiedä onko sellaisia koskaan tehty.

Työoikeus on se laajimmin vaikuttava poikkeus tuosta sopimusvapaudesta. Vaikea on kuvitella, että tuollainen kahden suunnan sopimus pitäisi oikeudessa.
 
Suosikkijoukkue
Mestaruuden jälkeinen krapula 2022-
Joku sais kertoa vähän kasvattajaseuran ja pelaajan mahdollisen NHL-seuran välisistä asioista. Esim. case Palola, kuka/ketkä saa rahat kouraan, kun pelaaja siirtyy änäriin jne. jne, koska ilmeisesti asia ei ole niin yksioikoinen, kuin sen kuvittelisi olevan.
 

ilu

Jäsen
Työoikeus on se laajimmin vaikuttava poikkeus tuosta sopimusvapaudesta. Vaikea on kuvitella, että tuollainen kahden suunnan sopimus pitäisi oikeudessa.

Niin, enpä tiedä. Etenkin jos sopimuksen solmisi esimerkkitapauksessa JyP-Akatemian kanssa. 30k on kuitenkin jo ihan oikea palkkakin. Erilliskorvausta/bonuspalkkiota sitten "ylhäällä" pelatuista otteluista.

Joku sais kertoa vähän kasvattajaseuran ja pelaajan mahdollisen NHL-seuran välisistä asioista. Esim. case Palola, kuka/ketkä saa rahat kouraan, kun pelaaja siirtyy änäriin jne. jne, koska ilmeisesti asia ei ole niin yksioikoinen, kuin sen kuvittelisi olevan.

200 000$(?) jaettuna kolmen edellisen kauden sopimusseuralle suhteessa 40%-30%-30%.
 
Niin, enpä tiedä. Etenkin jos sopimuksen solmisi esimerkkitapauksessa JyP-Akatemian kanssa. 30k on kuitenkin jo ihan oikea palkkakin. Erilliskorvausta/bonuspalkkiota sitten "ylhäällä" pelatuista otteluista.

Pakko myöntää, että minulla ei käynyt mielessäkään tälläinen "käänteinen kahden suunnan sopimus". Toki tämä järjestely ei enää laisinkaan vastaa alkuperäistä ajatusta "NHL-mallisesta" kahden suunnan sopimuksesta. Tässä sinun esittämässäsi vaihtoehdossa toki ei ole mitään vikaa.
 

ilu

Jäsen
Toki tämä järjestely ei enää laisinkaan vastaa alkuperäistä ajatusta "NHL-mallisesta" kahden suunnan sopimuksesta.

Ei toki de jure, mutta de facto ollaan aika lähellä, etenkin tilanteessa jossa "farmi"seura on liigaseuran alainen. JyP ja Akatemiahan ovat nähtävästi jopa osa samaa JYP Jyväskylä Osakeyhtiötä, joka lienee sopimusosapuolena joka tapauksessa.
 
Ei toki de jure, mutta de facto ollaan aika lähellä, etenkin tilanteessa jossa "farmi"seura on liigaseuran alainen. JyP ja Akatemiahan ovat nähtävästi jopa osa samaa JYP Jyväskylä Osakeyhtiötä, joka lienee sopimusosapuolena joka tapauksessa.

Tässä kohtaa merkityksellinen on pelaajan asema. NHL-kuviossa pelaaja tiputetaan alemmalle sarjatasolle pelaamaan pienemmällä palkalla. Sinun mainitsemassa kuviossa pelaaja nostetaan ylemmälle sarjatasolle, ja saa tällöin erinäisiä bonuksia. Kyllä nuo järjestelyt ovat de facto melko kaukana toisistaan.
 

ilu

Jäsen
Tässä kohtaa merkityksellinen on pelaajan asema. NHL-kuviossa pelaaja tiputetaan alemmalle sarjatasolle pelaamaan pienemmällä palkalla. Sinun mainitsemassa kuviossa pelaaja nostetaan ylemmälle sarjatasolle, ja saa tällöin erinäisiä bonuksia. Kyllä nuo järjestelyt ovat de facto melko kaukana toisistaan.

Sopimusteknisesti toki, mutta käytännön tilanne ei mielestäni ole ihan niin mustavalkoinen, kuin esität. Etenkään tilanteessa, jossa työnantajana on jopa sama osapuoli molemmissa tilanteissa.

Toki tämä koskettaa lähinnä Mestiksestä ylöspäin pyrkiviä pelaajia, harva liigatason vakiinnuttanut kyseisenkaltaiseen järjestelyyn suostuisi ja uskoisin Pelaajayhdistyksenkin nopeasti puuttuvan tämänkaltaiseen toimintaan. NHL:ssähän puolestaan alle 25-vuotiaan ensimmäinen sopimus on poikkeuksetta kaksisuuntainen, pelaajan tasosta riippumatta.
 
Sopimusteknisesti toki, mutta käytännön tilanne ei mielestäni ole ihan niin mustavalkoinen, kuin esität. Etenkään tilanteessa, jossa työnantajana on jopa sama osapuoli molemmissa tilanteissa.

Varmuuttahan emme tietenkään asiaan saa, ennen kuin tällainen järjestely viedään koko suomalaisen oikeusjärjestelmän läpi. Itse olen pyrkinyt lähestymään tilannetta nimenomaan käytännön kautta. Tässä kohtaa itse katson, että merkitsevää ovat nimenomaan sopimusjärjestelystä pelaajalle seuraavat seuraamukset. A) Pelaaja allekirjoittaa sopimuksen Mestiksessä pelaavan seuran kanssa. Sopimukseen sisältyy erilaisia bonuksia Liigassa pelatuista otteluista. B) Pelaaja allekirjoittaa sopimuksen Liigassa pelaavan seuran kanssa. Sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan pelaajan tulotaso tippuu, mikäli seura päättää tiputtaa hänet Mestiksessä pelaavaan seuraan.

Vaikka kuinka yritän tuota pyöritellä, niin vaihtoehdossa A ei ole mitään ongelmaa. Tekemällä työnsä hyvin, pelaajalla on mahdollisuus ansaita erilaisia bonuksia, joita työsopimuksessa on eritelty. Täysin normaali käytäntö.

Vaihtoehto B antaa työnantajalle mahdollisuuden alentaa työntekijän palkkaa, mikäli tämä ei suoriudu töistään työnantajan edellyttämällä tavalla. Ongelmalliseksihan tämän nimenomaan tekee se, että esimerkkitapauksessa se olisi yksin työnantaja, joka päättäisi milloin ja minkä vuoksi pelaajan tulotaso putoaisi. Tämä taas mahdollistaisi vaihtoehdon B kaltaisen sopimusehdon käytön myös rangaistusluonteisesti. Palkan yksipuolinen alentaminen on TSL:n mukaan mahdollista vain ja ainoastaan yhdessä tilanteessa, tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuvan irtisanomisen vaihtoehtona. Tuolloinkin työntekijällä on oikeus irtisanoutua, muistaakseni vieläpä ilman irtisanomisaikaa. Vaikka vaihtoehdossa B tulotason tippuminen johtuukin yhdessä allekirjoitetusta sopimuksesta, on se silti aina seurausta työnantajan yksipuolisesta päätöksestä (pelaajan siirtäminen alemmalle tasolle). Tällä perusteella väitän vaihtoehdon B olevan työsopimuslain (ainakin TSL 13:6) vastainen. Koska vaihtoehto B vastaa NHL:n kahden suunnan sopimusta, väitän NHL-mallisen kahden suunnan sopimuksen olevan Suomessa laiton.

Toivottavasti tämä avasi tuota minun ajatteluani. Edelleen, kuten totesin, varmuuttaahan ei asiaan saada, ennen kuin tällainen sopimusmalli on käynyt läpi kaikki oikeusasteet.
 

ilu

Jäsen
Toivottavasti tämä avasi tuota minun ajatteluani. Edelleen, kuten totesin, varmuuttaahan ei asiaan saada, ennen kuin tällainen sopimusmalli on käynyt läpi kaikki oikeusasteet.

Kyllä ja ei. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä, sopimusteknisesti. Malli B on lainvastainen, mutta erot mallien A ja B välillä eivät kuitenkaan käytännön tasolla ole niin merkittäviä.

En näe seuran tai pelaajan kannalta merkittävää eroa siinä, kirjoitetaanko pelaajalle liigasopimus, joka mahdollistaa palkanalennuksen ja siirron Mestikseen, vaiko Mestissopimus, joka mahdollistaa palkankorotuksen ja siirron Liigaan. Mallin A mukaista sopimusta solmittaessa näkisin, että tilanne luonnollisesti käydään osapuolten kesken läpi. Esimerkiksi seuraavasti: aloitat liigajoukkueen harjoitusringissä, pääset pelaamaan muutaman ottelun ja jos taso riittää, jatkat ylhäällä toistaiseksi. Muuten palaat Mestikseen.

Toki pelaajalla ei Mestis-sopimusta solmiessaan voi olla varmuutta siitä, että näitä sovittuja asioita kunnioitetaan. MUTTA eipä niistä sen enempää olisi varmuutta mallin B mukainen sopimus solmittaessa. Nykyiset Liiga- ja Mestissopimukset muutoinkin sallivat pelaajan siirtämisen toisen seuran palvelukseen samalla talousalueella ilman pelaajan suostumusta. JyPin ja Akatemian tapauksessa sopimusosapuolikin olisi kummassakin tapauksessa sama.

Mutta toki, juridisesti on merkittävä ero siinä, palkitaanko pelaajaa palkkaa korottamalla vaiko rangaistaan palkkaa tiputtamalla. Jälkimmäinen ei Suomessa ole mahdollista, mutta se ei efektiivisesti välttämättä juurikaan eroa edellä mainitun mallin mukaisesta menettelystä, mikäli osapuolet ovat yhteisesti tämänkaltaiseen "kaksisuuntaiseen" malliin päätyneet. Tähän viittasin sanoaessani, ettei de facto -ero ole niin merkittävä. En toki ole plärännyt liiga- ja mestissopimuksia rinnan läpi ja jätän niiden keskinäiset eroavaisuudet tämän teoreettisen pohdinnan ulkopuolelle.

Mutta kuten sanottua, tämä lähinnä koskettaa Mestiksen ja Liigan välillä seilaavia pelaajia, mutta niinhän asia on pitkälti NHL:ssäkin (poislukien nuorten pakolliset ELC-sopimukset). Ja toki sopimus on ihan pätevä, kunnes sen joku riitauttaa. Pelaajayhdistys varmasti tulisi tilanteeseen reagoimaan.
 
Kyllä ja ei. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä, sopimusteknisesti. Malli B on lainvastainen, mutta erot mallien A ja B välillä eivät kuitenkaan käytännön tasolla ole niin merkittäviä.

Minä miellän tuon käytännön eron tulevan nimenomaan tuosta lainvastaisuudesta. Suera ei voi luottaa mallin B sopimuksen sitovuuteen, kun taas sopimuksen A mukaan tiedetään tasan tarkkaan missä mennään. Pelaaja voi huoletta solmia mallin B mukaisen sopimuksen, koska tietää voittavansa mahdollisen riita-asian tuomioistuimessa suurella todennäköisyydellä.
 

ilu

Jäsen
Minä miellän tuon käytännön eron tulevan nimenomaan tuosta lainvastaisuudesta. Suera ei voi luottaa mallin B sopimuksen sitovuuteen, kun taas sopimuksen A mukaan tiedetään tasan tarkkaan missä mennään. Pelaaja voi huoletta solmia mallin B mukaisen sopimuksen, koska tietää voittavansa mahdollisen riita-asian tuomioistuimessa suurella todennäköisyydellä.

Tottakai, näillä sopimuksilla on sopimusksellista näkökulmasta merkittävä ero. Kuten mainitsin (ja sinäkin), ei mallin B sopimusta ole mahdollista solmia. Mutta miksi tarvitsisikaan, kun malli A ajaa käytännön tasolla täysin saman asian.

edit: tai siis on tietty mahdollista solmia, mutta jätetään saivartelut sikseen.
 
Tottakai, näillä sopimuksilla on sopimusksellista näkökulmasta merkittävä ero. Kuten mainitsin (ja sinäkin), ei mallin B sopimusta ole mahdollista solmia. Mutta miksi tarvitsisikaan, kun malli A ajaa käytännön tasolla täysin saman asian.

edit: tai siis on tietty mahdollista solmia, mutta jätetään saivartelut sikseen.

No nyt pitkän, lähes demarimaisen jankkaamisen jälkeen ymmärrän vihdoin sinun ajatuksesi. Toki mallin A soveltamisala (potentiaaliset pelaajat) on huomattavasti kapeampi kuin mallin B. Olinpas uppiniskainen tässä kohtaa.
 

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Käytännössä kuitenkin tuo mallin A sopimuksen solmiminen on mahdollista lähinnä Jyväskylässä. Enkä yhtään ihmettelisi, jos heillä noita sopimuksia olisi. Samoin varmasti muilla seuroilla pääasiassa A-junnuissa pelaavien kanssa. Jos Nuorten SM-Liigan ikäraja muuttuu, niin sittenhän noita saattaisi hyvinkin tulla lisää.

Mutta todennäköisesti noihin silti suostuvat vain pelaajat, jotka todennäköisemmin pelaavat enemmän alemmalla tasolla. Pelaajalle, joka voi realistisesti odottaa pelaavansa pääasiassa liigajoukkueen vakiokokoonpanjossa tai edes ensimmäisenä tai toisena rotaatioäijänä ei varmaankaan ole hirveästi innostusta solmia tuollaista sopimusta, koska siinä todennäköisesti saisi aikaan vain sen, että saisi pelata vähemmän Liigassa, kun säästösyistä aina peluutettaisiin niitä, joilla ei ole pelikohtaisia bonuksia.

Tietysti mistä näitä tietää, kuinka surkeita sopimuksia jotkut ovat valmiita tekemään, kuten TPS viime kaudella todisti.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Eikös junnusopimukset ole jonkinlaisia kahdensuunnansopimuksia? Niissä käsittääkseni pelaaja saa junnuissa pelatessaan jonkinlaista taskurahaa ja liigapeleistä maksetaan erilliskorvaus. Tässä täyttyy kahdensuunnasopimuksen perusajatus, eli ylhäällä pelatessa tienaa enemmän kuin alhaalla.

Sinänsä tässä asiassa ei mielestäni ole merkitystä onko sopimus solmittu liigaseuran vai mestisseuran kanssa. Kyllä liigaseurakin voi tehdä sopimuksen jossa on peruspalkka ja pelatuista peleistä maksetaan bonusta. Silloin toki lähtökohtaisesti ei voi pelaajaa käskeä Mestikseen, mutta yleensä Mestiksessä pelaaminen on tällaisen pelaajan omakin etu. Sitä en sitten tiedä voiko liigasopimuksessa olla sellaiset pykälät, että pelaaja voidaan lähettää Mestikseen ilman eri suostumusta.
 
Sinänsä tässä asiassa ei mielestäni ole merkitystä onko sopimus solmittu liigaseuran vai mestisseuran kanssa. Kyllä liigaseurakin voi tehdä sopimuksen jossa on peruspalkka ja pelatuista peleistä maksetaan bonusta. Silloin toki lähtökohtaisesti ei voi pelaajaa käskeä Mestikseen, mutta yleensä Mestiksessä pelaaminen on tällaisen pelaajan omakin etu. Sitä en sitten tiedä voiko liigasopimuksessa olla sellaiset pykälät, että pelaaja voidaan lähettää Mestikseen ilman eri suostumusta.

On sillä se merkitys, että pelaajan sopimuksen mukaista palkkaa ei voida alentaa sillä perusteella, että hänet on siirretty Mestikseen pelaamaan.

Työoikeudesta ei johdu mitään syytä, miksi pelaajaa ei voida siirtää väliaikaisesti liigahoukkueesta mestisjoukkueeseen pelaamaan. Edellytyksenä toki on se, että työntekopaikka sijaitsee samalla talousalueella. Muistaakseni oikeuskirjallisuudessa on talousalueen katsovan käsittävän n. 60 kilometriä suuntaansa. Yksittäisestä pelaajasopimuksesta voi johtua, että pelaajaa ei voida siirtää Mestikseen kesken kauden.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
On sillä se merkitys, että pelaajan sopimuksen mukaista palkkaa ei voida alentaa sillä perusteella, että hänet on siirretty Mestikseen pelaamaan.

Ei palkkaa tietenkään voida alentaa. Mutta jos sopimuksessa on peruspalkka ja pelatuista liigapeleistä saa bonuksia, niin silloin Mestiksessä pelattaisiin peruspalkalla, eli sopimuksen mukaisella palkalla. Työoikeus ei varmasti kiellä peluuttamasta Liigasopimuksella olevaa pelaajaa Mestiksessä, mutta työehtosopimus voi sen kieltää. Tai sitten pelaajasopimus.
 
Ei palkkaa tietenkään voida alentaa. Mutta jos sopimuksessa on peruspalkka ja pelatuista liigapeleistä saa bonuksia, niin silloin Mestiksessä pelattaisiin peruspalkalla, eli sopimuksen mukaisella palkalla. Työoikeus ei varmasti kiellä peluuttamasta Liigasopimuksella olevaa pelaajaa Mestiksessä, mutta työehtosopimus voi sen kieltää. Tai sitten pelaajasopimus.

Alkuperäinen kysymyshän oli NHL-tyyppisten kahden suunnan sopimusten sallittavuus ja erityisesti siihen liittyvä palkan muuttaminen. Voimme varmaan hyväksyä olettaman, että pelaajan palkka on korkeampi tämän pelatessa liigassa, kuin mitä se olisi Mestiksessä. Suomalainen lainsäädäntö estää sen, että pelaajan palkkaa pudotetaan, jos tämä siirretän alemmalle sarjatasolle. Näin ollen NHL-tyyppinen kahden suunnan sopimus onnistuu Suomessa vain, mikäli sopimus tehdään pelaajan ja mestisseuran välillä ja siihen on kytketty bonuksia liigaotteluista. Suomessa on siis mahdollista järjestää sopimuksen kaksisuuntaisuus vain päinvastoin kuin miten se Pohjois-Amerikassa järjestetään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös