Mua kusettaa

Minkälaisia kokemuksia siitä kun kusettaa oikein kovasti, kuten kännissä tällä hetkellä?

Milloin on kusettanut niin vitusti, että oikein sattuu?

Ruotsissa vuonna 1982

Näin mielenkiintoiseen keskusteluun täytyy ilman muuta antaa oma eritteensä peliin.

Olimme veljeni kanssa kyseisenä vuonna, taisi olla lämmin heinäkuu meneillään, päättäneet lähteä Göteborgista Boråsiin naisiin.

Olimme koko lauantai päivän tissutelleet Falconia ja Prippsiä, kun iltapäivän tunteina hyppäsimme linjavaunuun ja matka alkoi. Hauskaa oli, matkan edetessä meidät yllätti molemmat kuitenkin hirvittävä tarve housunkevennykselle.

Matkaa oli enää jäljellä vajaa 10 km, kun tarve kävi niin suureksi, että oli pakko alkaa hädästä tekoihin. Istuimme bussin peräosassa, jossa jostain syystä ei juuri muita matkustajia ollut.

Mukanamme ollut muovikassi, joka oli toiminut matkaeväidemme rahtikollina sai kunnian toimia pisuaarinamme. Vanhemman oikeudella suoritin suunattoman helpotuksen tuottaneen tyhjennysoperaation ensin. Ojensin jo melkoisessa kusilastissa hölskyneen kassin veljelleni, joka oli malttamattomana odotellut toimitukseni ajan oman nirvanansa päättymistä.

Kuinka ollakaan, lähes täydellisen tyhjennyksen jälkeen veljelleni sattui kusimiespiireissä syvän buuaksen aiheuttava lapsus: kassi lipsashti veljeni tyhjennyksen rentouttamista näpeistä bussin lattialle.

Kauhusta kankeina seurasimme kuinka vaahtovana lähti vääjäämättömällä vauhdilla etenemään pitkin bussin keskikäytävää kohti bussin etuosaa ja kuljettajaa. Kuljettajaa, joka kusiveden pinnan nousun armaassa kulkuneuvossa huomattuaan suoritti äkäisen pysäytyksen ensimmäiselle pysäkille.

Loppumatkan suoritimmekin sitten jalan rauhaisassa maalaismiljöössä, loistavia kusipaikkoja oli toinen toisensa vieressä, mutta eihän veljeksillä enää ollut tarvetta tuohon suoritukseen, suoritukseen, joka tosipaikan tullessa antaa suuren autuuden.

Ps. Saimme perillä tyhjentää hieman jämäkämpääkin ainetta, eikä tarvinnut "pussia" käyttää, sillä eihän se paljaanakaan ole liian väkevää.

Olimme kolmen hengen seurueella Hiacella matkalla Kotkan meripäiville. Minä ja kaverini pelasimma takapaksissa korttia olutta nauttien. Matkaa Kotkaan oli vielä kymmeniä kilometrejä, kun alkoi tuntua, että pitäisi päästä työntämään pissaa ulos pippelistä. Matka jatkui kusihädän koko ajan kasvaessa suuremmaksi, koska tosimieshän juo lisää kaljaa vaikka kuinka kusettaisi. Kello on neljä ja hirveä ruuhka liikenteessä, joten kuski ei suostunut pysähtymään. Kusihätä se vaan ei hellittänyt.

Viimein kusihätä saavutti sellaiset mittasuhteet, että oli joko kustava Hiacen lattialle tai keksittävä jotain muuta. Huomasin kaljakassimme lattialla. Pullot pois kassista, pissavehje esiin ja voi sitä autuutta. Iloisin mielin laskettelin virtsaa pussiin. Olin melkein saanut asiani toimitettua, kun huomasin, että pussissahan on pieni reikä pohjassa. Ei muuta kuin kuseminen seis, Hiacen sivuovi auki ja nakkasin muovipussin ovesta ulos. Eikös se pussi osu suoraan takana tulevan Bemarin kylkeen ja virtsaa roiskua ympäriinsä. Mahto olla niilläkin kusiset paikat ja toivotaan ettei ikkuna ollut auki ja anteeksi bemukuski.

Viestin lähetti Pee
Minkälaisia kokemuksia siitä kun kusettaa oikein kovasti, kuten kännissä tällä hetkellä?

Milloin on kusettanut niin vitusti, että oikein sattuu?

Laajenna klikkaamalla

Pakko tarttua... kerrankin täsmää otsikko ja ketjun avaajan nimimerkki yhteen, englanniksi kun "pee" tarkoittaa pissimistä. Itse aiheesta sen verta että tiukkoja paikkoja on elämä eteen tuonut, hampaat ovat joskus suussa kelluneet mutta aina on hätä keinot keksinyt eikä ole housuihin tarvinnut kuseskella.

Kusetetuksikin olen silloin tällöin joutunut, mutta se on taas asia eriksensä...

Linkkarissa minäkin

Ensimmäinen viikonloppuloma Kuuskajaskarista Raumalta ja tottakai sitä kaljaa sitten piti kitata. Kolme stobea puoleen tuntiin ja eikun Turkuun vievään erikoispikaan istumaan. Laitilan jälkeen alkoi jo kylmä hiki valua otsassa, koska kipu oli sietämätön. Onnekseni takaosassa oli pelkästään armeijakavereita, niin kehtasin yrittää seuraavaa. Istuin ikkunapaikalla ja hivuttauduin ihan penkin etuosaan. Otin ikkunan alla olleen roskiksen ja aloitin tarpeiden teon.Kipu oli kuitenkin niin kova, että hommasta ei meinannut tulle mitään. Pinnistystä seurasi vain kovempi kipu ja kusta ei missään. En tiedä, mutta luulen olleeni lähellä tajunnan menetystä kunnes helpottava ääni alkoi kuulua. Ensimmäiset lorotukset kuuluvat muuten helevetin hyvin hiljaisessa bussissa.

Reuna alkoi kuitenkin uhkaavasti lähestyä ja kusentulo tuntui vain jatkuvan. Hädissäni aloin jo hakea loppuvirtsan paikkaa, mutta onneksi roskis riitti ja jäihän siihen vielä ruhtinaalliset muutama milli tilaakin. Todelline taiteilu alkoikin sitten tästä. Heiluvassa bussissa aloin etsimään jotakin suojaavaa roskiksen päälle pitäen samalla toisessa kädessä roskista. Sellainen löytyi inttikassista eli semmoinen iso minigrippussi. Laiton pussin roskiksen päälle ja aloin yhdellä kädellä ottamaan armeijahousujen lahkeesta kuminauhaa ( siis vanhemmat kanssakirjottajat tietävät tuon kuminauhan, mutta nuorimmille tiedoksi. Housun lahje laitettiin kuminauhalla pohkeen alapuolelle kiinni ja loppu lahje laitettiin pussille maihareiden päälle.). Pingotin kuminauhan roskiksen ympärille ja ylivuotamissuoja oli valmis. Sitten vaan tyynesti roskis takaisin telineeseen ja homma oli suoritettu. Suoritus oli, vaikka itse kehunkin, mestarillinen sillä tippaakaan ei kusta sormille valahtanut. Tottakai viimeinen tippa menee aina kalsareihin, mutta se kuuluu asiaan.

Mahtoikohan bussisiivoojan sormille valahtaa kustani vai oliko hänkin taitava jonglööri? Sitä ei tarina kerro. Se kipu oli kuitenkin niin järkyttävä, että toisten en enään bussiin mene.

Toki noita on valitettavan paljon mutta tämä on jäänyt mieleen.

Vappuna, olisiko ollut -94, n. 10 pulloa olutta erittäin nopeasti kitusiin ja viimeiseen keskustaan menevään bussiin. Olimme pahasti myöhässä sovitusta aikataulusta joten oluet oli siis pakko nykäistä nopeasti, niin nopeasti ettei edes ehtinyt alkaa kusettaa.

Matkaa keskustaan oli n. 12 km ja joka helvetin pysäkiltä kyytiin kipusi hidasliikkeistä vappukansaa.

Kun matkaa oli jäljellä n. 11,7 km alkoi pissahädän maailmanennätysyritys. Se iski valtavalla voimalla, ei kauheasti kysellyt että mites ISH, olisiko niin että kohta alkaisi kusettaa jä kävisit vessassa, ei, vaan kerralla BÄNG!!

Kyseessä siis viimeinen keskustaan menevä bussi, kaupungissa kaverit venaamassa. Oli vielä taloudellisesti sitä aikaa ettei voinut jäädä kyydistä ja sanoa että tulen kohta taksilla.

Koko tuon 11,7 km eturauhasen ympärillä tuntui siltä kuin sinne olisi lyöty 50 cm pitkiä puukiiloja ja ahdistettu virtsarakko ikävään asentoon. Ja tilanne tietysti paheni koko ajan.

Lopulta, kun bussi seisahtui keskustaan, kipu oli niin kova etten pystynyt nousemaan ylös saati kävelemään. Onneksi olimme kolmestaan liikkeellä ja kaverit saivat kainaloista raahattua mut ulos.

Kun lopulta olin siinä tilanteessa että alakerran asukki oli ulkona, meni varmaan pari minuuttia ennenkuin mitään tapahtui kivun ollessa sanoinkuvaamaton.

Kun lopulta sain pihalle n. 4-5 litraa pissiä, olin olo sanoinkuvaattoman hyvä. Sillä voittajafiiliksellä oli mukava jatkaa illan viettoa.

Ps. Olin varma että ketju ehditään sulkea ennenkuin saan viestini kirjoitettua.

Kirjoitetaan nyt, kun ketju on vielä auki.

Minua kusettaa aina ja kovasti. Arvioisin, että käyn ns. "kusella" ainakin kymmenkunta kertaa päivässä. Kaljoitellessa joudun käymään ns. "kusella" joka pullon jälkeen.

Luulen tämän johtuvan siitä, että minulla on pieni...

rakko.

Yksi pahimmista paikoista alkaa kusettaa on seuraava : sinulla on nainen kylässä ja siinä on vietetty mukavaa iltaa musiikkia kuunnellen sekä hieman alkoholia siemaillen ja näin. Tunnelman tiivistyessä pitäisi siirtyä makuuhuoneen puolelle harrastamaan aikuisten leikkejä, niin hätä iskee. Yritä siinä sitten tunnelmaa latistamatta selittää, että pitäisi päästä helpottamaan painetta alakerrasta. Kaiken lisäksi sillä hetkellä iskee tietenkin ujo kusi, eli seisoskelet pöntöllä ja rukoilet kaikkia mahdollisia jumalia sekä epä-jumalia.

Toinen kamala paikka on peleissä. Erätauollahan pitää keritä käymään oluella ja tupakalla, joten vessassa käymiseen ei välttämättä riitä aikaa. Siinä sitten kipristelet erän ajan ja ryntäät tauolla vauhdilla vessaan ja pahin vihollinen iskee salakavalasti, ujokusi. Vaikka kuinka yrität niin mitään ei tule eikä takana oleva alati kasvava jono yhtään ainakaan helpota tilannetta.

Sattuipa eräänä sunnuntaina töissä ollessa sellainen tapahtuma, että toiseen kertaan vastaavaa en tahtoisi kokea.

Sunnuntaisi kaupassamme on "kaupunkikesän" vuoksi vain yksi työntekijä ja se olen yleensä minä. Aamulla tulen tuntia ennen avaamista laittamaan paikat kuntoon ja hoidan "tarpeeni" (tässä tarkoitetaan lähinnä pissahätää tai sitä isompaa hätää) ennen kaupan avaamista. Neljän hollilla vaimo tulee käymään työmaalla sen verran, että pystyn käymään syömässä ja kusella tarvittaessa.

Olipa sitten niin, että juuri kun vaimo oli lähtenyt kusetuskeikaltaan takaisin kotiin, niin vartin päästä iski pissahätä. Se alkoi ihan pienenä, mutta jostain syystä se pysyi mielen päällä taukoamatta. Ajattelin, että tosimies jaksaa pidätellä kaupan sulkemisaikaan (klo 21) asti, mutta tunnin päästä olo oli todella tuskainen. Mietin kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta en voinut lähteä kassapisteeltä kovin kauas, ainakaa takahuoneessa sijaitsevaan vessaan. Aikani kärvisteltyä tuli hiljainen hetki jolloin kaupassa ei ollut ainoatakaan asiakasta. Pelimiehenä livahdin viereiseen pullokonehuoneeseen, jossa oli yllinkyllin tyhjiä pulloja, sekä muutama "pantiton" pullo. Päätin lirauttaa puolenlitran Evian pulloon pikaisesti, eikä sitä euforista tunnetta voi sanoin kuvata... Kesken toimituksen kuului kassalta möreähkö "onko täällä ollenkaan kassaa" -äännähdys ja kuseminen oli pakko lopettaa siihen paikkaan. Sitten vaan muina miehinä kassalle leveä hymy päällä selitellen täynnä olevaa pullohihnaa ja kaikkea mitä sylki suuhun tuo. Onneksi en roiskinu käsille tai housuille.

Sillälailla...

Viime syksynä sattui, kun oli joku virtsatientulehdus tms. On se kovaa. Siis elämä.

Edellis kesänä 'pienen' pyöräilytapaturman jälkeen kävin viikko onnettomuuden jälkeen uudestaan näyttää itseäni. Siellä epäiltiin jotain isompaa ja jouduin odotteleen ensin noin 4-5 tuntia ultraan ja sen jälkeen tuli hätä ja minua kiikutettiin 60 kilsaa ambulanssilla yliopistolliseen.

Siellä makoilin tippa kädessä polilla odottelin tutkimuksia ja tuomiota. Huomasin siinä vaiheessa että aamukahvit on jo tehneet pienen kuplan otsaan mutta enpä ehtinyt tyhjennykselle kun sitten taas vietiin johonkin tutkimukseen. Jossain vaiheessa mentiin TT-laitteelle jossa laitetaan tipasta 'varjoainetta' alavatsan seudulle. Hoitsu ehti vain sanoa "voi tuntua pienenä virtsaamisen tarpeena" kun kirosin jo itsekseni HIRVEÄ kupla otsassa kun viimeisestä tyhjennyksestä oli jo lähes 9 tuntia aikaa. Sitten hoitsu pyysi vienosti "pidättelisisitkö hengitystä noin puoli minuuttia" Se olikin elämäni pisin puoli minuuttia. Hiestä märkänä jännitin pallealihastani pitäen kuorman sisälläni. Uskomaton olo, silkkaa tuskaa, ainut mikä esti koko suihkun pääsyn valloilleen oli ajatus siitä että kuinka noloa olisi ruiskia TT kaaren sisällä housuille. Kun sain taas luvan hengittää ja varjoaineen vaikutus lakkasi niin olo hieman helpotti. Sitten kysyin "pääsisinkö vessaan?" eikä tietenkään päästetty vaan tyttö toi minulle sorsan. Ihmetys oli suuri kun litran sorsa täytti miltei piripintaan. "ai sulla oli ihan oikeasti hätä?" "älä edes kysy..."

Helpottumisen jälkeen hymy oli korvissa kuin ensi kertaa jäätelöä maistaneella pikkupojalla.

Tiesittekö, että paskaa ei kannata pidättää yli kolmea päivää, sillä sen jälkeen se muuttuu lihaksi?

Jaaha... melkein yhtä mielenkiintoinen ketju, kuin Tunkin jokin aikaa sitten avaama elämänkokemus-ketju.

Allekirjoittaneella on varsinkin kaljaa juodessa melkoinen 'seurapiirirakko'. Parin kaljan jälkeen täytyy yleensä juosta kusella max. puolen tunnin jälkeen muutama kerta putkeen. Sama jatkuu jonnekin viidenteen kaljaan asti. Sen jälkeen onkin elimistö kustu niin kuivaksi, että kalja alkaa taas täyttää kehon nestevajausta.

Lukioaikana lähdettiin musiikinryhmän kanssa Tukholmaan katsomaan erästä musikaalia. Forssan Autokeitaalla juotiin kaverin kanssa oluet ja ostettiin parit vielä bussiin. Kävin juuri ennen matkan jatkumista kusella. Vajaa puolituntia ja pari kaljaa myöhemmin totesin taas tarvetta helpotukseen. Tajusinpa vaan, että bussissa ei ole vessaa! Samaten totesin tienviitoista, että Turkuun on vielä yli 50 kilometriä matkaa. Siinä sitten jonkin aikaa kipristelin tuskissani, kunnes tajusin, että on huomattavasti vähemmän noloa pyytää kuskia pysäyttämään, kuin kusta housuun. Näin teinkin. Musiikinopettajamme vaan sai raivarin, kun "hypin hänen ohjeittensa yli!". No auton pysäyttäminen ja turhasta huutojen saaminen oli silti huomattavasti vähemmän noloa, kuin tuo kosteampi vaihtoehto.

Kerran olin eräällä lähiöbaarikierroksella, joka tehtiin ihan oikealla tilausajobussilla. Siellä oli WC, jossa kävin jonkun pitemmän siirtymävaiheen aikana. Kuski ei huomannut, että kävin WC:ssä. Sen sijaan noin varttia myöhemmin joku toinen oli menossa sinne, jolloin kuski kuulutti mikrofoniin: "Jaa joo, ja unohdinkin kertoa... WC ei toimi, joten älkää käyttäkö sitä!". :)

Kerran viime talvena oli pakko yrittää pitää pokkaa, kun Tullikamarin tienoolla odottelin kaverini kanssa bussia Herwoodiin. Pysäkillä oli myös noin 25-30-vuotias, melkoisen humalainen mieshenkilö, joka haastoi riitaa joillekin osapuolille. Meille kaveri oli kuitenkin varsin asiallinen, ja jutteli jopa jotain ihan puolifiksujakin. Turpaansaanti oli kuitenkin arvatakseni varsin lähellä. Pokkaa oli meinaan hyvin vaikea pitää, kun havaitsi tämän kyseisen jannun farkkujen etumuksen ja toisen reiden olevan märät... joko oli kalja kaatunut hämäävän näköisesti, tai sitten todellakin oli ollut hätä, ja tyhjää pulloa ei ollut löytynyt. Söi kuitenkin katu-uskottavuutta kummasti. :)

Itselleni tulee mieleen tapaus parin kuukauden takaa koulu matkalta (selitää alkoholittomuuden..heh). Kaikki alkoi Seoulin lentokentältä jossa tuli tankattua limua ihan kiitettävissä määrissä seitsemän tunnin ajan ja vessassakin tuli käytyä mutta kehoa oli kosteutettu ihan hyvin. No seuraavaksi oli 10 tunnin lento Fijille ja matka sujui iloisesti kolaa, mehua ja vettä lipittäen vessassa tuli kuitenkin käytyä pari kertaa. Fijillä lentokentäällä tuli vessassa käytyä kertaalleen mutta edessä oli iloinen bussi matka +30 asteessa joten join 2,5 litraa vettä tuon parin tunnin ajon aikana. No sitten saavuimme organisaation toimistolle (olin hyväntekeväisyys projektissa) ja lisää vettä naamariin. Sitten majapaikkaan jossa lounas ja mehua muutama mukillinen. Nyt oli kehossa nestettä niin paljon että päähän ja mahaan sattui, tietysti noin 40 tuintia ilman sitä isompaa tarpeen hoitoa saattoi auttaa asiaa, no ei muuta kuin vessaan (ulko) ja housut alas. Oli kyllä elämän helpottuneimpia oloja tämän toimenpiteen jälkeen.

Sen verran olen alkoholisoitunut, etta en juurikaan voi bussilla matkustaa kuin paikallisliikenteessa, koska niissa ei ole laheskaan aina vessaa. Tai sitten jos on, niin on lappu luukulla. Mita sita muuten pitkalla matkalla tekee kuin dokaa?

Matkustin Cardiffista Lontooseen puolisen vuotta sitten aamuyolla bussilla. Olin jo valmiiksi tukevassa humalassa. Ostin repun tayteen bissea ja mietin, etta juoksen heti bussin takaosaan katsomaan, etta onko vessa toiminnassa. Tunne oli yhta huikea kuin kunnon kusen jalkeen, kun vessa toimi. Muuten olisin sitten joutunut vain tuhoamaan hyvat jurrit nukkumalla.

Siideritolkin jouduin kusemaan tayteen viime syksyna, kun paikallisjuna juuttui raiteille pariksi tunniksi jonkun tulipalon takia. Ei se kylla mitaan ihan helppoa ollut eika kovin siistiakaan, mutta pakko mika pakko.

Tämä sattui Thaimaassa päivänä jolloin oli Bankokissa Deep Purplen konsertti.

Olimme lähteneet aamulla aikaisin liikenteeseen ja siinä maassahan on tunnetusti kuuma joten ostimme riittävästi juomaa nestehukkaa vastaan.
Kello oli jotain 15 aikoihin ja lähdimme taksilla katsastamaan konsertti paikan.
Taksikuski sanoi tietävänsä sen ja lähdimme matkaan.
Minulla oli puolentoista litran vesilekkeri mukana.

Lähdimme ajamaan moottoriteitä pitkin joka kulkee Bankokin yllä ja ruuhkaa oli kiitettävästi.Vesilekkeri hupeni ja tulihan sitä joutua ennen matkaakin jotain.
Pikkuhiljaa alkoi painetta kertyyn kullin juureen ja alettiin katteleen huoltoasemaa johon voisi pysähtyä.
Kuski tuumas ettei pysähdytä vielä että se konserttipaikka on ihan lähellä "ten minit söl" toistui monta kertaa.

Sitten alkoi kuskin kans kinastelu että seuraavasta rampista vasemmalle ja johki kuselle ja äkkiä, kuski puitelee päätään ei ei.
Sitten on jo pakko hermostua että pitääkö sua vetää pataan että pysähdyt ukkeli pysähtyi rampin reunalle ja sanoi että käveli kolli sinne tarpeilles.
Mää hermostui että perkeles sullehan tästä maksetaan että siitä rampista vaan niin saa hyvät tipit ja paine oli jo helvetin tuskainen.

Kuljettaja sitten "pienen lievän" painostuksen jälkeen alkoi kääntyyn sinne alas.
Ajoimme vähänaikaa eikä huoltoasemaa meinannu löytyä mistään.
Kunnes tuntui että nyt Pitää tehdä Ahtisaaret eli laskea alleen.
Vasemmalla puolella näkyi rengas liike eiku siihen pihaan ja kyseleen kusiputkaa liikkeen manageri näytti vessan.
Voi sitä riemun ja helpotuksen tunnetta kun pääsi kusilaarin ääreen ,lerssin käteen ja keltainen neste alkoi valua kohti Bankokin viemäreitä.
Tuntui sitten ettei tämä riemu meinaa loppua kesken kun oli valuteltu jonkin aikaa.
Raivokkaat loppuravistukset ja pieni jihaa huuto pääsi ilmoille ja takasi taksiin jossa kuski oli entistä vittuuntuneenman näköinen johon tuumasin että hei pesin käteni vitsi vitsi ja meillä oli haukaa.

Sitten selvisi syy miksi se meno sinne alas oli niin nihkeää.
Pahin ruuhka siellä alhaalla oli juuri menossa ja olimme jumissa keskellä suurkaupunkia kuin täit tervassa.
Matelimme hiljalleen eteenpäin kohti moottoritietä ja pitihän sitä nestettäkin juoda kun oli kusella vasta käyny.
Kun pääsimme moottoriteille takaisin aikaa oli menny melkein 2 tuntia. Ja taksari oli hermoromahduksen partaalla kun siellä päin taksit saavat rahansa ajetusta matkasta eikä odottelusta.

Kusen paine alkoi taas kasvaa ja kun ehdotin kuskille pientä vessassa käyntiä. Se veti rampista alas pysäytti auton ja lemppas meidät pihalle.
Ei muutako uus taksi alle ja hakeen konsertti paikkaa joka sitten vihdoin ja viimein löytyi.
En tiedä opinko tästä mitään pitää ens kerralla ottaa mukaan kusipussi pahimpaa hätää varten.

Kuseminen on kivaa

Niin, itse jouduin kerran pakkoraossa kusemaan 0,5 l:n siideripulloon bussissa.

Kyseinen episodi sattui täpötäydessä festaribussissa joka ronttasi porukkaa Hämeenlinnasta Aitoon Kirkastusjuhlille tässä pari kesää sitten. Bussi oli aivan tupaten täynnä ja kuskin molopää ei tietenkään viitsinyt pysäyttää kusitauolle vaikka yhdellä jos toisellakin on kaamea hätä.

Itse olin juonut pari tuntia keskikaljaa ennen bussiin nousemista, josta johtuen kusihätä oli jo puolessa matkassa aivan hirveä.

Olin onneksi päässyt istumaan ikkunapaikalle, joten ei auttanut muuta, kuin kaivaa slaikkari esiin ja kusta pulloon. Oli aika kiva sihtailla siihen pieneen reikään, koska eihän se muna nyt sinne pulloon mahtunut.

Nojauduin siis etukenoon ja aloin kusemaan. Kusta vain tuli ja tuli ja pullo ei edes riittänyt. Vaikka vähän jäi vielä rakkoonkin, niin kyllä silti helpotti niin paljon, että melkein kyyneleet tulivat silmiin.

Päästyämme perille lorautin sinne kusen sekaan vähän kossua ja jätin pullon näkyvälle paikalle jonkun varastettavasti. Kossun ideanahan oli tietysti se, että joku taukki haistaa sitä nestettä ja koska se haisi viinalle, niin varmasti ottaa huikat.

Samalla tuli siis myös kepposteltuakin.

Täältä tähän

Kuseminen on kivaa!!

En tiedä onko tämä tarina nyt mitään noiden joidenkin hurjien rinnalla, mutta laitetaanpa nyt kuitenkin.

Olin Koria-Roll festarilla erään bändin (saattoi olla vaikkapa To/Die/For) esiintymistä seuraamassa ja siinä sivussapa tietysti lämpimänä ja aurinkoisena kesäpäivänä mieheen uppoaa aikalaisen paljonkin nestettä, linja oli silloin lähinnä olutta ja lonkeroa, mutta osan siitä nesteestä pitää tulla poiskin -varmaankin se osa joka ei suostu nousemaan päähän- ja sitten asiaan:
Jo alkupuolella settiä alkoi vähän tuntumaan, että kohta miestä vaivaa jonkinnäköinen alapään pakotus. Oikeassa olin tässä asiassa kun tosiaan alkoi kusettaa niin perkuleesti, mutta kun olin melkein eturivissä, niin "tosimiehenä" siinä ajattelin, että kyllä sitä nyt loppuun saakka kestetään kun kerran on paikan päälle vaivauduttu. Mielessä kylläkin kävi kusta siltä seisomalta kyseiseen paikkaan, mutta kun lähimmät järkkärit on parin metrin säteellä ja ympärillä on jonkin verran porukkaa, joista kaikki ei varmaan pidä kintuille kusemisesta, niin sekään idea ei ollut paras mahdollinen.
Noh, olinpa sitten setin loppuun saakka asenteella samalla nestetasapainoa ylläpitäen, jolloin paine alakerrassakin kasvaa ja yläpäästä jokseenkin helpottaa. Oli se sitten mukavata täyden setin jälkeen laskea oma täysi setti lähimpään puskelikkoon ja jatkaa iltaa ilman suurempia paineellisia ahdistuksia.

Tämä tapahtui kultaisella 80-luvulla matkalla Rhodokselle. Koneessa tuli siemailtua purkki jos toinenkin olutta. Minulla oli orastava kusihätä ja olin juuri lähdössä vessaan. Samalla hetkellä jouduimme johonkin säärintamaan ja kone alkoi poukkoilla, joten istumaan...

Tätä jatkui aina kentälle asti. Niinpä orastava hätä oli jo muuttunut kertaallisen kovaksi. Mutta eipä hätää, olimmehan jo kentällä. Alueella, jossa odotimme matkalaukkujamme toista tuntia, ei ollutkaan vessaa. Olin totaalisesti kupla otsassa, kun sain laukkuni (viimeisenä). Pidättelin sellaista viiden kaljan kusihätää yli kaksi tuntia.

Meitä hakemaan tullut bussi oli jo täynnä porukkaa, kun meikä nautiskeli rakon tyhjenemisen autuallista, euforista tunnetta. Sitä hätää en unohda ikinä!

Viestin lähetti Pee
Milloin on kusettanut niin vitusti, että oikein sattuu?

Laajenna klikkaamalla

Pahin kusihätä, johon ei saanut ihan heti helpotusta, oli vuonna 1992 matkalla Jyväskylään. Kyseessä oli viimeiseksi muodostuneen finaaliottelun fanimatka dösällä, ja siellä bussin peräosassa tuli tankattua nestettä hieman liikaa ennen kusitaukoa. En juonut kuin muutaman oluen, mutta kusitauon odotus oli todella tuskaista. Meinasin jo lirauttaa pulloonkin, mutten sitä kuitenkaan tehnyt. Helpotus oli suuren suuri, bussin pysähdyttyä tienposkeen ja minun ja parinkymmennen muun fanin suunnatessa kusikaarensa tienposkeen. Tästä eteenpäin matka sujui rattoisti kohti Hipposta ja odottavia mestaruusjuhlia.

Inttissä

Intissä itseäni kusetti niin jumalattomasti matkalla Säkylä-Niinisalo ja määränpäänä loppusodan aloitus Kankaanpäässä. Ei pystynyt oikein olemaan paikallaan istumassa kuorma-auton lavalla. Mielessä kävi jo kuseksiminen lavalta, mutta takaa tullut toinen intti-auto esti onneksi älyväläykseni. Olisi muuten voinut tulla paskaa niskaan siitä tempusta.

Lopulta Niinisalossa pysähdyttiin ensimmäistä kertaa. Maha oli niin kipeä, mutta mitään ei tullut ulos. Jatkoimme matkaa leiripaikallamme, ja siellä uusi yritys. Vihdoin! Ainakin viisi litraa ja päästä asti tuli. Sen verran iso keltainen lammikko kaunisti valkoista hankea.

Nuoresta iästäni johtuen minun virtsaamiskokemukseeni ei liity olut vaan jääkiekko... Olin eräänä tammikuisena iltana pelaamassa kiekkoa ulkojäillä kavereiden kanssa, noin puolen kilometrin päässä kotoa. Kotoa lähtiessäni olin tyhjennyksen suorittanut, mutta tunnin pelien jälkeen alkoi jo pieni hädänpoikanen itää. Ei muuta kun pelit jatkuivat, mutta huomasin pian ajattelevani vain tulvia, Niagaraa, rankkasadetta... Kaukalon ohi käveli eräs tuttu, johon harvemmin törmään. Aloimme jutella, ja aika kului kuin siivillä. Hätäni kasvoi samaan tahtiin, ja tunne alkoi olla tuskainen. Juttelimme varmaan kolme varttia, ja siinä vaiheessa alkoi kylmä hiki virrata selässä ja kasvot kalpenivat. Kaverin lähdettyä löin äkkiä teräsuojat luistimiin ja ei kuin juoksuksi - joka oli kuitenkin melko huono vaihtoehto, sillä vain 100% tahdonvoiman avulla sain pidäteltyä virtsaamistarpeeni hallinnassa. Matka taittui kuitenkin luultavasti SE-aikaan. Kotiovella maila ja hanskat lumipenkkaan ja aloin paniikissa roplata avaimia taskusta. Olo oli niin tuskainen, ettei ovikaan tahtonut aueta. Lopulta pääsin sisään taloomme ja matkalla vessaan hölläsin jo housuja. Toimitus hoitui Austin Powers-tyyliin seinästä kiinni pitäen!

Pari vuotta sitten olimme bussilla matkalla kaveriporukan kanssa laskettelemaan vuokatin hiihtokeskukseen. Siellä bussissa tuli tietenkin juotua vähän liikaa kaikenlaisia juomia. Kävimme kuitenkin matkan puolivälissä eräällä huoltoasemalla kusitauolla. Joten kusihätää ei pitäisi enää matkan aikana tulla. Mutta sitten kun matkaa oli jäljellä jotain 40km, niin alkoi pientä painetta tuntua alapäässä. Ajattelin, että kipaisempas tuossa bussin vessassa. Mutta se ei syystä tai toisesta ollut käytössä. Menin takaisin penkilleni istumaan.

Mutta kun tuota matkaa oli jäljellä vielä 20km, niin paine alhaalla aina vaan kasvoi ja kasvoi. Kun matkaa oli käymättä vielä 5km, kipu oli hirveä. Ajattelin, että kusisinko pulloon...Mutta sitä en kuitenkaan kehdannut tehdä, sillä istuin huonoksi onnekseni siinä bussin keskivaiheilla, tietenkin käytäväpuolella. En myöskään kehdannut sanoa kuskille, että pitäisi päästä helpottamaan tuota sanoinkuvaamatonta kipua.

Joten oli pakko pidättää lujalla tahdonvoimalla se kusihätä loppuun saakka. Kun olimme perillä, onneksi tiesin jo entuudestaan missä ne vessat siellä ovat. Joten juoksin siis maailmanennätys ajassa sinne...Voi sitä mahtavaa tunnetta, kun laskin virtsaa 4-5 litraa kusilaariin. Olo helpottui tämän jälkeen kummasti ja oli mukava mennä sen jälkeen vuokatinrinteille laskettelemaan.

Viime kesänä sattui ihan hauska aiheeseen liittyvä episodi, jossa minä olin tosin vain statistina. Olimme menossa Turkuun Ruisrockiin ja olin kuskina. Koukkasimme yhden kaverin Helsingistä, minkä jälkeen ryypiskely pelkääjänpaikalla ja takapenkillä hiljalleen alkoi. Pysähdyimme muistaakseni jossain Saukkolan lähellä täydentämään juomavarantoa, en edes muista kävikö porukka silloin suorittamassa tyhjennyksiä. Joka tapauksessa jo aika paljon ennen Turkkusta yksi jos toinenkin valitteli orastavaa kusihätää. Moottoritiellä ei kuitenkaan tunnetusti pysähdellä, joten ei auttanut kuin odottaa kaupunkiin asti. Kukaan porukastamme ei tuntenut Turkua kovin hyvin, ja sopivaa pysähdyspaikkaa jouduttiin etsimään tovi. Lopulta huomasimme kylpylähotelli Caribian kyltin, sinne siis. Sisätiloihin asti kukaan ei tietenkään siinä hädässä vaivautunut (tokko lupaa vessaanpääsyyn olisi noin vain tullutkaan ulkopuolisille), vaan tarpeet suoritettiin jonnekin kylpylän pihan puiden ja pensaiden juurille.

Ei ollut muuten ihan lyhyt hetki, jonka minä ja yksi hädätön kaveri odottelimme parkkipaikalla muiden asioidessa.

Itselläni joskus rakko työntää ulos kaiken hirveän tiheään tahtiin. Tätäkin vittumaisempaa on se, että kusen vääntäminen on joskus vaikeaa silloin kun ympärillä on ihmisiä. On pirun noloa vaatia tiukasti kuselle pääsemistä ja sitten odotella starttaamista pitkään.

Viestin lähetti vision
Yksi pahimmista paikoista alkaa kusettaa on seuraava : sinulla on nainen kylässä ja siinä on vietetty mukavaa iltaa musiikkia kuunnellen sekä hieman alkoholia siemaillen ja näin. Tunnelman tiivistyessä pitäisi siirtyä makuuhuoneen puolelle harrastamaan aikuisten leikkejä, niin hätä iskee.

Laajenna klikkaamalla

Tämähän voisi ottaa siltä kannalta, että em. tilanne määrittelee kusihädän ja TOSIkovan kusihädän rajan.

Tällälailla perheellisellähän noi lauantai- ja sunnuntaiaamut tuovat välillä seuraavanlaisen tilanteen;

Voi herätä siihen että emmännän käsi käy tuttavalliseen sävyyn "siellä jossakin". Toisaalta usein viikonloppuaamuna saattaa olla melkoinen aamuseisokki johtuen edellisillan läträilystä. Eli tekisi mieli lähteä heittämään kepillinen, mutta alkuunpäässyt eroottinen tunnelma voi lässähtää tai muksut voivat änketä väliin lastenhuoneesta. Ja sitten sitä saa taas odotella seuraavaa mahdollisuutta kun kuuta nousevaa.

Ja vielä kun pikkuveitikka komistuu niin kusen paine korostuu samassa suhteessa...kestä siinä sitten miehen lailla ja toivo että lemmennesteen väri on oikeaa sorttia (ei siis keltaista, nielaisu).

Eli jos tosta tilanteesta kirmaisee toilettiin, niin hätä lienee TOSIhätä.