Kielipoliisit

Rod Weary · 12.08.2004 klo 11.57

Koska hyvin usein ketjuissa väittely siirtyy otsikonmukaisesta aiheesta kieliopista kinaamiseen, perustan aiheelle oman ketjun. Täällä voi sitten tehdä sille pilkulle ihan mitä ikinä haluaa, ettei tarvitse rasittaa muita kinastelullaan. Kaikki muukin kielioppiin liittyvä keskustelu on tietysti tervetullutta.

SM-liigapuolelta lainattua:

Viestin lähetti Pee
Muuten hyvä, mutta mikäli esimerkiksi zetin edessä ei ole sanaa "nimimerkki", nimimerkit tulee suomen kielen sääntöjen mukaan kirjoittaa ainakin ensimmäisellä kirjoituskerralla lainausmerkkeihin, ihan kuten vaikkapa ihmisten lempinimet.

En löytänyt väitteellesi mitään tukea. Lainausmerkkien käytöstä löytyy ohjeita linkin takaa. Mainitsemaasi käyttöä siellä ei kerrota. Voitko kertoa oman lähteesi, jotta voin tarkistaa asian ja painua tarvittaessa nurkkaan häpeämään?

timosusi · 12.08.2004 klo 12.07

Viestin lähetti Ossi

SM-liigapuolelta lainattua:
En löytänyt väitteellesi mitään tukea. Lainausmerkkien käytöstä löytyy ohjeita linkin takaa. Mainitsemaasi käyttöä siellä ei kerrota. Voitko kertoa oman lähteesi, jotta voin tarkistaa asian ja painua tarvittaessa nurkkaan häpeämään?

Olen elänyt uskossa että nimimerkki erotettaisiin puolilainausmerkeillä ala 'timosusi'. Tietysti moni muukin on elää uskossa vaikka sille ei mitään perusteita olekaan.

Rocco · 12.08.2004 klo 12.17

Jos olen kielipoliisi, olen sitä yhdyssanojen osalta. Lähes joka päivä nähdään sanoja kuten "harjoitus ottelu", "sini viiva", ranne laukaus"... jotakin pitäisi sentään osata kun kerran on omasta kielestä kyse. Ainakin yhdys sanat (sarkasmia) olisi hyvä osata.

Yksi toinen asia mihin törmää todella usein ja mikä allekirjoittanutta ärsyttää on sanat "puollustaja" ja "puollustus". Puolustus ja puolustaja ovat yhdellä L:llä kirjoitettavia. Perkules...

Willimies · 12.08.2004 klo 12.20

Itseäni ärsyttää sanan ulkolainen käyttö. Esim. joukkuessa saa olla enintään 4 ulkolaista pelaajaa. Ovatko loput sitten kotilaisia?

Senior · 12.08.2004 klo 12.36

Usein näkee kirjoitettavan:

- enään, pitää olla enää
- ompa, po onpa
- otappa, po otapa
- tiedoitus, po tiedotus

Kielioppiopinnoista on sata vuotta, joten perusteita en muista. Edelliset korvakuulolla ja kaukomuistilla vedettynä.

Itse noudatan tapaa kirjoittaa nimimerkit juuri niin kuin kirjoittaja itse on ne määritellyt. En siis Cobol, vaan cobol.

Timbit · 12.08.2004 klo 12.53

Suomen kielioppi on kyllä sellainen suo, että jos sen aikoo läpikotaisin kahlata ja prosessin aikana välttyä mulahduksilta, tarvitaan pikkutarkan luonteen ja uskomattoman kärsivällisyyden lisäksi myös aivan liikaa aikaa. Ei minua haittaa, jos jossain kirjoituksessa on kieliopillisia virheitä. Onhan niitä omissanikin, esimerkiksi monien kirjoitusteni lauserakenteita voisi kuvailla muunmuassa persoonaallisiksi (lue: hankaliksi ja kieliopin vastaisiksi). Mutta perussäännöt, kuten esimerkiksi juuri Roccon esiintuoma yhdyssanojen kirjoitus, olisi syytä olla edes auttavalla tavalla hallussa.

Jos kirjoituksen sisältö on hyvä, ei virheistä ole haittaa niin paljoa kuin silloin, kun kirjoituksen sisältö on olematon tai epäkiinnostava. Kielipoliiseille kysymys: tulisiko tuossa olla sana "paljoa" vai "paljon"?

Jermu · 12.08.2004 klo 12.57

Kyllähän yhdyssanavirheet pistävät silmään, ja eipä kyllä kiinnosta lukea sellaisia tekstejä, joissa niitä jatkuvasti esiintyy. Siirtyy huomio muualle kuin asiasisältöön. Tietenkin virheitä tulee välillä jokaiselle, mutta kun jatkuvasti kirjoittaa esim. kakkos kenttä, alkaa epäillä ko. kirjoittajan ajatuksen terävyyttä vähän yleisemminkin.

Moniin muihin keskustelupalstoihin verrattuna, täällä kuitenkin onneksi pääosin kirjoitetaan riittävän virheetöntä tekstiä.

teemu73 · 12.08.2004 klo 12.58

Minua on aina kiinnostanut tietää, miten heittomerkkejä käytetään oikein.

Eli liu'uttaa vai liuvuttaa
vaa'alle vai vaakalle (ristikoissa on vaaalle) jne

Shayne · 12.08.2004 klo 12.59

Viestin lähetti Senior
Itse noudatan tapaa kirjoittaa nimimerkit juuri niin kuin kirjoittaja itse on ne määritellyt. En siis Cobol, vaan cobol.

Huvittavaa on myös tiettyjen nimimerkkien ilmeisesti tahaton vääristely, esimerkkinä välillä nähtävä JuhaHT. Liekö sitten assosiaatio vaiko silkkaa vittuilua.

Useinmiten minua ärsyttää, kun Suomalainen kirjoitetaan isolla tai harrastetaan saksalaistyyliin Substantiivien Isolla Kirjoittamista aina siihen asti, kunnes tulee erisnimi, joka tietenkin kirjoitetaan pienellä.

Rod Weary · 12.08.2004 klo 13.13

Viestin lähetti Designer
Jos kirjoituksen sisältö on hyvä, ei virheistä ole haittaa niin paljoa kuin silloin, kun kirjoituksen sisältö on olematon tai epäkiinnostava. Kielipoliiseille kysymys: tulisiko tuossa olla sana "paljoa" vai "paljon"?

Paljon. Ihan vastaavasti kauan eikä kauaa.

Toki sitä tulee itsekin rikottua kielioppisääntöjä joskus tahallaan, joskus osaamattomuuttaan. Mutta tosiaan alkuperäinen tarkoitus tälle ketjulle on sen pilkunviilaamisen käyminen täällä, ei matsiketjuissa tms.

Hielo · 12.08.2004 klo 13.15

Viestin lähetti Korhonen
...onnistui lukion äidinkielen opettaja...

EI NÄIN: Nämä omenat on hyviä.
VAAN NÄIN: Nämä omenat ovat hyviä.

Siis lukion? Auts. Ei siellä lukiossa nykyään kovin pitkälle äidinkielen opetuksessa päästä, jos ala-asteen oppeja joudutaan enemmänkin tähän malliin kertaamaan.

msg · 12.08.2004 klo 13.21

Viestin lähetti Willimies
Itseäni ärsyttää sanan ulkolainen käyttö. Esim. joukkuessa saa olla enintään 4 ulkolaista pelaajaa. Ovatko loput sitten kotilaisia?

Loput ovat kotilaisia tai vaihtoehtoisesti sisäläisiä.
Esimerkki:
Mielummin suosin jarrukentissä sisäläisiä hyökkääjiä ulkolaisten sijaan.

Onhan näitä sanoja, joita eivät tunnu ammatikseenkaan toimittavat osaavan.

Kirja, joka on kirjoitettu henkilön elämästä on elämäkerta ei elämänkerta.
Mielenkiintoinen suomalainen keksintö on myös seisova pöytä. Olettekos nähneet joskus pöytiä istumassa tai makaamassa?
Miksi ei voisi sanoa noutopöytä? Tai vaihtoehtoisesti seisomapöytä, jos haluaa seisomisen siihen liittää?

Eikä se leivonnainen ole mikään kääretorttu. Tai onhan se niin kauan kuin se kääreessä pitää. Tämä leivonnainen on oikeasti käärötorttu, mutta taitaa olla sallittua käyttää tuota harhaanjohtavaa nimitystä.

Jokainen, joka käyttää omata-verbiä, pitäisi lähettää lehtori Arja Tuulensuun(evp) desibelihoitoon.
Eikö sitä voisi mitenkään muuten sanoa?

Shayne · 12.08.2004 klo 13.23

Viestin lähetti Hielo
Siis lukion? Auts. Ei siellä lukiossa nykyään kovin pitkälle äidinkielen opetuksessa päästä, jos ala-asteen oppeja joudutaan enemmänkin tähän malliin kertaamaan.

Ei siellä päästäkään.
Eräs henkilö, joka nykyään käyttää taiteilijanimeä Seremoniamestari, piti lukion äidinkielentunneilla päässään keltaisia Peltorin kuulosuojaimia, kun opeteltavat asiat oli hänen mukaansa käyty moneen kertaan läpi jo ala-asteen alkuvaiheessa.

EDIT: tarkoitukseni oli luonnollisesti sanoa, että ei päästy ennenkään...

Sistis · 12.08.2004 klo 13.33

Suomen kielitoimisto rules.

Minulle opetettiin kerran integroitujen digitaalipiirien luennolla seuraavaa:

Suomen kielitoimiston mukaan sana 'viive' pitää taivuttaa, kuin sana 'taive', eli taive - taipeen -> viive - viipeen. Eli jos joku kirjoittaa täällä vielä viiveen, saa Suomen kielitoimiston vihat niskoilleen minun kautta.

Samaisella luennolla luennoitsijani sanoi, että jos käytämme muotoa 'viipeen', joudumme käyttämään muitakin kyseisen instanssin suosittelemia sanoja, eli data -> anne ja elektroni -> sähkäle.

Timbit · 12.08.2004 klo 13.36

Viestin lähetti Sistis
Suomen kielitoimiston vihat niskoilleen minun kautta.

Jokos possessiivisuffiksin voi kielitoimiston mielestä jättää pois?

Sistis · 12.08.2004 klo 13.39

Viestin lähetti Designer
Jokos possessiivisuffiksin voi kielitoimiston mielestä jättää pois?

Jos se on sama asia, kuin Egyptin Sfinksit, niin minun puolestani voi jättää...

nimimerkillä neverheard...

Rattlehead · 12.08.2004 klo 13.47

Viestin lähetti Designer
Jokos possessiivisuffiksin voi kielitoimiston mielestä jättää pois?

Se s sieltä joko-sanan perästä hiuksista vittuun. Noin puhuu/kirjoittaa vain turkulaiset... ja minä.

Yleinen virhe on alkaa tekemään jotain. Tosiasiassa suomen kieliopin mukaan alkaa-verbin kanssa käytetään aina perusmuotoa eli alkaa tehdä jotain. Esim. alkaa vituttaa, alkaa syödä jne.

Ja pateettinen tarkoittaa mahtipohtinsta.

Maple Leaf · 12.08.2004 klo 13.53

Kuka tietää, mitä on tapahtunut sanalle sairasloma, kun mediassa se kirjoitetaan nykyään muotoon sairausloma? Missä vaiheessa tässä nyt näin pääsi käymään?

Tuleeko kenelläkään mieleen vastaavia 2000-luvun hömpötyksiä sanojen uusimisen suhteen?

hanu · 12.08.2004 klo 13.56

Minua ärsyttävät asiatekstissäkin nykyään aina silloin näkyvät possessiivisuffiksin puuttuminen (minun auto) ja monikon ensimmäisen persoonan yhteydessä käytettävä verbin passiivimuoto (me mennään). Nämä särähtävät korvaan myös esimerkiksi muutamien urheiluselostajien puheessa.

Kielitoimiston sivuilta löytyy muuten mielenkiintoisia artikkeleita yms. kaikille kielipoliiseiksi opiskeleville. Testatkaapa piruuttanne pilkkusäännöt ja erisnimien kirjoitustaidot ko sivulta löytyvillä testeillä.

Tässä päivänä muutamana sain eräältä ohjelmistotalolta tarjouksen, jonka ensimmäisellä varsinaisella tekstisivulla oli palvelu-sanan monikon genetiivi kirjoitettu kolmella eri tavalla (palvelujen, palveluiden, palveluitten). Oikeinhan olisi palvelujen, kantasanahan ei ole palveluu, kielitoimistokin tosin, yleisyyden vuoksi, hyväksyy nykyään kaikki kolme tapaa.

edit: tuohon Vahhteranlehdenkin kysymykseen löytyy tuolta sivulta vastaus linkin 'Usein kysytyt kysymykset' alta.
t. hanu

TKO · 12.08.2004 klo 13.57

Viestin lähetti Rattlehead
Yleinen virhe on alkaa tekemään jotain. Tosiasiassa suomen kieliopin mukaan alkaa-verbin kanssa käytetään aina perusmuotoa eli alkaa tehdä jotain. Esim. alkaa vituttaa, alkaa syödä jne.

Ja tämänkin kielioppisäännön muistan varmasti lopun ikääni. Satuin nimittäin äidinkielen preliminäärikokeessa käyttämää tuota 'alkaa tapahtumaan' muotoa. Opettaja oli alleviivannut sanat punaisella varmaan kymmeneen kertaan ja vieressä luki: "PAHA VIRHE, yo-lautakunta saattaisi pudottaa laudaturista eximiaksi."

Eli ilmeisesti tuo virhe on jollain tapaa paljon pahempi kuin muut kielioppivirheet...

Hescu · 12.08.2004 klo 13.58

Itseäni ärsyttää, kun joku kertoo jotain tapahtuvan "pitkässä juoksussa." Ne englannista otetut fraasit voidaan pitää siellä omalla puolella, eli suomen kielessä ei esimerkiksi "pitkässä juoksussa kirjoiteta mitään alas".

palle fontän · 12.08.2004 klo 13.58

Viestin lähetti Rattlehead
Ja pateettinen tarkoittaa mahtipohtinsta.

Keksin itselleni juuri uuden allekirjoituksen. Kyllä, olen väsynyt.
----

"Ja pateettinen tarkoittaa mahtipohtinsta."

nimimerkki Rattlehead ketjussa Kielipoliisit

Rattlehead · 12.08.2004 klo 14.02

Viestin lähetti sopuli
Keksin itselleni juuri uuden allekirjoituksen. Kyllä, olen väsynyt.
----

"Ja pateettinen tarkoittaa mahtipohtinsta."

nimimerkki Rattlehead ketjussa Kielipoliisit

Erinomaista, olen aina halunnut päästä jonkun allekirjoitukseen. Käytä ihmeessä.

Nahkaparturi · 12.08.2004 klo 14.02

Alkaa ja ruveta (tämä sana ei ole murretta, vaan löytyy ihan sanakirjasta). Totta, että 'alkaa'-sanan perässä verbi on perusmuodossa, mutta esim. 'rupesi satamaan', niin mikä muoto tuo (-maan, -mään) sitten on?

Joku mainitsi miten yhdyssanoja kirjoitetaan virheellisesti erikseen. Sitä kutsutaan tietenkin yhdyssanarikollisuudeksi!

ELÄKELÄINEN · 12.08.2004 klo 14.02

Entisöidä:Ennastaa
Mitätöidä:Mitätöntää.

Näin opetettiin alle 100 vuotta sitten esim.minulle.
Kielenhuolto on tärkeää ja lempiaiheitani.Tätä kaunista kieltä en soisi tärveltävän.Pitäisi itsekin säännöt kerrata,mutta onneksi tärkeimmät ovat selkäytimessä.Käytännössä tamä tarkoittanee sitä,että tästä tekstistä löytyy vaikka mitä korjattavaa.

Jatkoajan parhaita puolia on muuten hymiöiden puute.Kirjoittajan pitää osata ilmaista asiansa ihan kirjaimista muodostetuilla sanoilla,lauseilla ja virkkeillä.

Loppuun asiantuntijoille kysymyksiä,joita olen paljon ihmetellyt.Kyse on järjestysnumeroista.Olen ollut luulevinani,että esim viides on 5., mutta esim.Hesarin urheilusivuilla se on useimmiten 5:s.Ja muissakin medioissa(tiedän,vaillinainen virke)
Ja toinen vastaava kysymys:taipuuko esim.järjestysnumero automaattisesti seuraavan sanan mukaan vai pitääkö kasoispistehriviöitä käyttää,kuten tapana näyttää olevan.

esim. viidennen kerroksen= 5:nnen vai 5. kerroksen?

Verkkolehden uusimmat jutut

Kielipoliisit

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Verkkolehden uusimmat jutut