Laitinen ei tosiaan tuon kaatumisen jälkeen enää uskaltanut hypätä entiseen malliin, vaikka itse väitti toisin. Tuosta kaatumisesta on tosin jo melkein 20 vuotta (1995), joten kauan on vierähtänyt tuostakin.Suomalaisen mäkihypyn kannalta on aina jäänyt harmittamaan Mika Laitisen kaatuminen mäkiviikolla noin 15 vuotta sitten. Olin tuolloin vielä skidi, mutta muistan Laitisen voittaneen ekan osakilpailun ja kaatuneen sitten tokan kisan harkoissa niin, että joutui keskeyttämään koko leikin, loukkaantuen useaksi kuukaudeksi.
Laitinen ei koskaan urallaan palannut tuolle tasolle, mitä hän oli alkukauden ja mäkiviikonkin alussa näyttänyt.
Morgihan tunnetusti lentää selvästi muita hyppääjiä korkeammalla heti ilmalennon alusta alkaen ja liekö tuolla sitten vaikutusta? Tarttuisiko tuuli tällöin helpommin sukseen ja nappaisi sen mukanaan, kuten noissa kaatumisissa on käynyt. Ja tietysti Morgi sitten myös tulee näissä kaatumisissa varsin korkealta alas, joten toivoa todella sopii, että toipuu tuosta eilisestä.En ikävästä mällistä huolimatta malta olla kysymättä jatkoajan mäkihyppyniiloilta Morgensternistä. Onko kyse vain puhtaasta huonosta tuurista vai ottaako mies jotain isompia riskejä hyppäämisessään. Kun siis tonttiin on tullut aika kovaa ja monesti uransa aikana. Voiko mäkihypyssä edes hypätä "enemmän riskillä" joka saattaisi viedä metrin pari pidemmälle. Tai eri tyylillä? Tehdä jotain pientä extraa esim. ponnistuksessa tai käyttää erilaisia siteitä tms.
Lentomäkikisan voittoon hyppäsi ikinuori Noriaki Kasai, jonka edellinen maailmancup-voitto oli vuodelta 2004. Hattua saa nostaa päästä.
Lentomäkikisan voittoon hyppäsi ikinuori Noriaki Kasai, jonka edellinen maailmancup-voitto oli vuodelta 2004. Hattua saa nostaa päästä.
Morgi on toipunut ilmeisesti hyvin kaatumisestaan. Hänet on myös valittu olympialaisiin, ja aikoo myös hypätä siellä. MTV
Harri Olli oli reilu viikko sitten jossain kotimaan kilpailussa neljäs häviten voittajalle Jarkko Määtälle muistaakseni noin 55 pistettä. Ollia paremmin hyppäsivät myös Mika Kulmala ja Ossi-Pekka Valta.Harri olikin näköjään taas B-maajoukkueen mukana, joulun alla taisi hypätä jossakin kisassa muttei menestys ollut kovin kovaa ja taisi karsiutua toiselta kierrokselta . Tosin taisi olla vasta aloittanut lumella hyppäämisen ja taukoa olla 3-vuotta, että ei toki ihmeitä pysty heti odottamaan . En tiedä onko tässä välissä hypännyt sitten muualla, että mikä nykypäivän vire on, mutta ihan hyvältähän tuo alkaa näyttämään siihen nähden että näytti jossain kohti, että hyppääminen taitaa jäädä.
Korjataan sen verran että Hilde ei enää varsinaisesti voittotaistelussa tuossa vaiheessa enää ollut, vaikka toki epäonnistuikin tuon kisan ekalla kierroksella. Sen sijaan Gregor Schlierenzauer oli se voittotaistelussa mukana ollut kaiffari joka suli niissä Bissenin haastavissa olosuhteissa.Ahosta ennen oli useampi hyppääjä ensimmäisellä kierroksella epäonnistunut kuten esimerkiksi mäkiviikon voittotaistelussakin mukana ollut Tom Hilde.
Ahonen kyllä oli selkeästi Suomen ykköshyppääjä nämä viimeisetkin vuodet , mutta sinällään nyt hyvä paikka varmaan mahdollistaa mäkihyppyyn kokonaan uudistumista Ahosen lopettamisen jäljiltä. Jotain tuohon mäkihyppyyn pitäisi melko piankin keksiä sillä tätä tahtia kohta loputkin mäet ja harrastajat lopettaa ja sitten onkin jo ihan mahdotonta yrittää huipulle enää jos ihan kokonaan kelkasta putoaa. Resurssit on pienet mutta jotain pitäisi keksiä, enää ei taideta olla pitkällä siinäkään että esim. Turkki olisi Suomen edellä.
Kyllä Suomessa kannattaisi mäkihyppyyn vielä panostaa, jos olympiamitalit kiinnostaa. Ei noista Ahosenkaan kunnian päivistä ole kuin kymmenisen vuotta, ja perinteet on pitkät ja komeat. Laji on pieni ja vähäiselläkin harrastajamäärällä voi pärjätä. Suomessa on hyppyrimäkiä, lunta ja valmennusosaamista riittävästi kunhan laitetaan resurssit kuntoon, riitely kuriin ja mäkien & valmennusmenetelmien päivitys ajanmukaiseksi.