Lyytinen, Keränen, Ahonen, Kangasniemi, Tallberg, Motin ja Petrell ovat kaikki pelaajia, jotka alisuorittavat nyt isosti. Olemme nähneet heiltä parempaa. Jos pelkästään tuosta sakista 4-5 pääsisi omalle tasolleen, olisi joukkueen tilanne aivan toisenlainen.
Jotenkin en usko Motinin tai Petrellin kohdalla suureen tasonnostoon, mutta kaikilta muilta voi odottaakin uusia askelia kohti valoon. Jos nyt Tallberg tai Keränen löytääkin sen parhaan tasonsa niin siinä olisi se yksi kipeästi tarvittava voimahyökkääjä.
Jos Lyytinen ja Kangasniemi löytäisivät nyt vain sen itseluottamuksensa niin 2. ylivoima olisi ihan eri luokkaa. Myöskin hyökkäyspeliin tulisi aimo annos luovuutta, jolloin sen kädellisen sentterin tarve pienenisi merkittävästi.
Ihailen positiivisuuttasi, mutta tiedostanet itsekin kuinka monta jossia tuossa on.. Toki uskon että jotkut niistä nostavat tasoaan (todennäköisimmät lienevät Ahonen nyt pienentyneellä vastuulla, Tallberg joka on jo hieman parantanut ja Keränen jonka pitäisi ehkä vain keskittyä oleelliseen). Toivon toki, että Kangasniemi toipuu täyteen kuntoon ja saavuttaa viime alkukauden liidon, mutta ei se todennäköistä ole. Lyytisestä en oikein tiedä mikä se oikea taso edes on, tuskin on realistista odottaa viime kevään tasoa vaikka hieman nostaisikin tekemisensä laatua.
Sallisesta muuten. Musta on pelannut parhaat pelinsä HIFKssa nimenomaan keskellä ja nimenomaan Dykin ja Saarisen välissä. Sitten apina kiipesi selkään ja nyt ollaankin miestä laittamassa kolmosen laitaan.
Minusta jos kerran rakennetaan kolme tulosvastuullista kenttää korkealla pistepotentiaalilla, ei sillä tulisi olla niin suurta merkitystä pelaako nimellisessä 1. vai 3. kentässä. Siksi Sallisen siirtoa kolmosen laitaan ei pidä nähdä minään rangaistuksena tai pettymyksenä. Tärkeintä on, että löytyy optimaalisimmat koostumukset ja kaikista saadaan maksimipotentiaalit irti. Se saattaa Sallisen kohdalla tarkoittaa Lundellin tai Jääskän vasenta laitaa, mutta esim. Sallinen-Lundell/Jääskä-Kangasniemi ei kuulosta lainkaan normikolmoskentältä ja voisi monessa muussa joukkueessa olla ykkönen.
Yleensä ei myöskään ihan järjetön määrä pelaajavaihdoksia ole tie menestykseen. Meillä on jo nyt aika muukalaislegioona kärkimiesten osalta ja jos aletaan isosti tuomaan vain ukkoa keskelle ja laidalle niin hävitään pelejä ihan hengettömyyteenkin. Muukalaislegioonat harvoin voittavat mestaruuksia ellei satu olemaan täysin ylivertainen materiaali kuten -98.
Tapparassakin tosiaan ”omat pojat” on aika hyvin edustettuina. Ja lasken siis esimerkiksi Kuuselan jo omaksi pojaksi siellä. On sitoutunut joukkueeseen eikä tähyile vain nopeimman palkkashekin perään.
EDIT: Ja näistä syistä uskoisin Salmelaisen suhtautuvan varauksella nyt heti syksyllä tehtäviin pelaajahankintoihin. Joukkueen pitää yrittää ensin itse antaa ratkaista umpisolmu, hitsautua yhteen ja katsoa mahdolliset tasonnostajat. Sitten tammikuussa alkaa todellinen ryminä jos homma ei pelitä. Nykoppin paikko toki tarvitaan.
Ymmärrän tämän pointin kyllä, mutta jos nyt vaihtuvuus on ollut luokkaa 10 pelaajaa (nopeasti laskettuna 5 hyökkääjää ja 4 puolustajaa), ei se 1-3 lisää ole ehkä niin ratkaisevan paljon. Ja mielestäni tämä joukkue on ehtinyt jo hitsautua aika hyvin yhteen, kun tarkastelee ja analysoi pelaajien ilmeitä, kommunikointia, kehonkieltä. Sinne on myös hankittu Salmelaisen sanoin "oikean tyyppisiä henkilöitä", as in ettei ole vain hyvä pelaaja vaan soveltuu myös henkilönä ja persoonana ryhmään ja tämähän juuri auttaa koheesiota. Lisäksi siellä on Sallista, Paajasta, Saarista, Kankaanperää, Varakasta, Kousaa, Järvistä, eli kokeneita johtajia, sekin auttanee. Ei tosiaan liiaksi omia poikia, mutta ehkei sen muutenkaan pitäisi olla niin iso itseisarvo kun se meillä perinteisesti on ollut. Jatkuvuus ja omistautuneisuus ovat tärkeitä, muttei ehkä niinkään minkä junnuputken kävi läpi.
Ja jos vasta tammikuussa koitetaan paikata laiva, voidaan olla jo auttamattoman myöhässä.
Viimeksi muokattu: