"Kimmo Koskenkorva - Legendaarinen Maalitykki" ja "Patrick Roy - Elämäni Jari Halmeen Varjossa" kuuluvat ehdottomasti tänne myös.
"Kimmo Koskenkorva - Legendaarinen Maalitykki" ja "Patrick Roy - Elämäni Jari Halmeen Varjossa" kuuluvat ehdottomasti tänne myös.No nyt oon nähnyt sit kaikki mahdolliset otsikot.... seuraavaksi vanhemmalla iällä vielä NHL All Stars otteluun- Mikko Pukka ?
"Kimmo Koskenkorva - Legendaarinen Maalitykki" ja "Patrick Roy - Elämäni Jari Halmeen Varjossa" kuuluvat ehdottomasti tänne myös.
Tomek on voittanut riistokapitalistiostojoukkue-Tapparan SEKÄ pelaajana ETTÄ valmentajana, on siis ainakin Scotty Bowmanin ja Roposen tasoinen legenda. Myös hiihtäjänä.”Tomek Valtonen - NHL-valmentajien eliittiä” pitäiis myös saada. Tai ”Hiihtolegenda nimeltä Riitta-Liiisa Roponen”.
Roposen maailmanmestaruudet ovat tulleet viesteistä, joissa kaikissa kaikki muut viestinviejät ovat olleet henkilökohtaisen matkan maailmanmestareita.
Millä mittarilla Roponen on Pirjo Murasen edellä? Molemmilla sama määrä mitaleita arvokisoissa, Murasella kaksi henkilökohtaista roposen nollaa vastaan. Maailmancupissa Muranen pesee Roposen selkeästi.
Kyllähän se Pärmäkoskikin kuitenkin aika suoraan kuittasi Ylen yhteishaastattelussa, kun mainitsi järkevästä hiihtovauhdista. Ainakin omaan korvaan oli ihan suora kuitti Roposen suuntaan, kun Roponen juuri ennen tätä myönsi aloittaneensa liian kovaa ja valehteli ettei ollut menetettävää.
Astrid Jacobsen on olympiavoittaja. Yhteistä Roposen kanssa se, että...
Älä nyt Astridia vedä tähän mukaan.
Jacobsen on kolmen viestikullan ja yhden viestipronssin lisäksi voittanut henkilökohtaisilta matkoilta yhden maailmanmestaruuden, yhden hopean ja kaksi pronssia. Lisäksi tililtä löytyy maailmancupista 5 voittoa ja yhteensä 36 palkintopallisijoitusta. Ja onpahan myös Tour de Skin 2. sija vuodelta 2014.
On siinä saavutuksia, joihin ei moni suomalainenkaan pysty. Ei edes legenda nimeltä Roponen.
Roponen on ollut tasainen puurtaja. Sijoitukset pyörineet koko uran ajan kymmenen ja kahdenkympin välissä. Ei mitään huippusuorituksia, mutta ei mitään pahoja notkahduksiakaan. Voitaisiin sanoa, että perusvarma pisteille hiihtäjä ilman todellista henkilökohtaista menestystä.Riitta-Liisa Roponen on ollut parhaimillaan mc:n kokonaiskisassa 6. Muranen 7. Roposen toiseksi paras sijoitus on 7. Murasen 14. Murasella on vain 1 hyvä kausi mc:n kokonaiskisassa. Eli kyllä Roponen on ollut mc:ssa huomattavasti parempi.
Sen lisäksi Roponen on voittanut marathon cupin kokonaiskisan ja hänellä on eniten SM mestaruuksia tästä 2000-luvun sukupolvesta. Hänellä eniten SM mestaruuksia vapaalla hiihtotyylillä kaikista miehet mukaan lukien. Riitta-Liisa Ropoen loistaa erityisesti distanssimatkoilla äärimmäistä kestävyyttä vaativilla matkoilla.
Noilla keskiarvoja saat pyöritellä aivan rauhassa. Niillä ei menestystä mitata vaan saavutuksilla, joilla Roponen jää selvästi mm. Saarisen ja Pärmäkosken jälkeen.Olen laskenut keskiarvoja. Ennen tätä kautta Roponen on jäänyt kärkeen distanssimatkoilla keskimäärin koko urallaan 1.07. Esimerkiksi Saarinen on jäänyt 1.16. Tämä ero Roposen ja Saarisen välillä on sitä samaa mitä tälläkin kaudella. Roponen on piirun verran kovempi distanssihiihtäjä kuin Saarinen. Sanotaan vielä se, että Niskanen on urallaan keskimäärin jäänyt 1.15 ja Pärmäkoski 1.24 ennen tätä kautta. Tällä kaudella Roponen on jäänyt kärkeen keskimäärin vanhan ajan distanssimatkoilla 1.15. Tätä huonompia kausia ovat olleet esim. kaudet 2016,2014,2012, 2011,2006, 2003 ja 2002 kaudet. Tästä näkee sen, että Roposen tuloskunto ei ole iän myötä juurikaan laskenut toisin kuin mediassa väitetään. Tämä sinällään on sensaatiomaista sillä esim. Saarisen tuloskunto on iän myötä laskenut. Roposen kolme huonointa kautta ovat olleet 2002,2003 ja 2016 kaudet. Kolme parasta kautta ovat olleet 2007, 2008 ja 2010. Varsin hyviä kausia ovat olleet myös kaudet 2005, 2013 ja 2015.
Ei kai kukaan ole väittänyt olympiaviestin voittoa miksikään helpoksi. Pärmäkoskella ei ole viestimestaruutta koska Suomella ei ole ollut voittavaa joukkuetta hänen hiihtämissään viesteissä. Hyvin yksinkertaista. Roponen on ollut mielestäni ihan hyvä viestihiihtäjä ja täyttänyt paikkansa, vaikka on yleensä ollutkin meriiteiltään joukkueen heikoin lenkki. Vapaan spesialistina on paikka joukkueessa löytynyt ja sen on täyttänyt.Nämä ovat niitä Roposen urheilullisia saavutuksia ja ei voida sanoa, että Roponen on saavuttanut kultamitalinsa vain muiden avustuksella. Se ei pidä paikkansa. Pointtini on tässä ketjussa se, että Roposella on kyky motivoida ympärillään olevia ihmisiä. Jos se niin helppoa on niin miksi esim. Pärmäkoski ei ole voittanut viestissä maailmanmestaruutta? Kyllä niitä kyvykkäitä hiihtäjiä on Suomella ollut esim. viime olympiaviestissä.
Tulokset ratkaisee. Jacobsen on Roposta parempi ja menestyneempi hiihtäjä kaikilla mittareilla. Häviää toki suomen mestaruuksissa, kun tykkäät aina jonkun järjettömän mittarin keksiä. Ei kiinnosta vähääkään johtuuko paremmuus resursseista, lahjakkuudesta tai mistä. Sen voi sanoa, että on poikkeuksellisen kova kun pystynyt nousemaan maailman huipulle ilman Roposen positiivista vaikutusta.Täytyy kuitenkin muistaa se, että Jacobsen on norjalainen ja hänellä on ollut käytössään koko ajan Norjan ylivoimaiset resurssit ja kulttuuri. Se olisi ihan sama juttu, jos lähtisit liikkeelle Mersulla kun toisella on käytössä Sauber.
Täytyy kuitenkin muistaa se, että Jacobsen on norjalainen ja hänellä on ollut käytössään koko ajan Norjan ylivoimaiset resurssit ja kulttuuri. Se olisi ihan sama juttu, jos lähtisit liikkeelle Mersulla kun toisella on käytössä Sauber.
Eli suomalaisten junioreiden, eikä heidän vanhempiensankaan, kannata satsata hiihtoharrastukseen olympiaunelmaa hellien, siitä motivaatiota ammentaen. Me on hävitty tää peli.
Tulevaisuudessa asiat menevät vieläkin huonompaan suuntaan. Hiihtoliitto on miljoonaveloissa kiitos LAHTI2017. Satsaukset maastohiihtoonkin tulevat pienenemään jatkossa.
Tulevaisuudessa asiat menevät vieläkin huonompaan suuntaan. Hiihtoliitto on miljoonaveloissa kiitos LAHTI2017. Satsaukset maastohiihtoonkin tulevat pienenemään jatkossa. Voi olla että nuorista esim. Eveliina Piippo keskittyy sittenkin vain lääkärin opintoihin. Nyt mediassa vouhotetaan nuorista urheilijoista, että niitä pitäisi tuoda esille. Siinä voi kuitenkin käydä niin, että tulevaisuudessa muistellaan kaiholla näitä Saarisen/Roposen aikoja. Maastohiihdolle käy vähän samalla tavalla kuin mäkihypylle.
Ja lisäksi Riitta-Liisa on lopettelemassa vähitellen uraansa. Sekin varmaan näkyy aika rajusti suomalaisessa maastohiihdossa. Kenestä se suomalaishiihtäjät yhdistävä tukipilari jatkossa? Se, joka motivoi muut suorittamaan tasonsa äärirajoilla ja mittaamaan kaiken potentiaalin tai ylikin?
Se on Roposen tapa motivoida muita parempaan suoritukseen.Niin. Kenen kyykkäysten takia muiden on mentävä äärirajoille ja ylikin, myös potentiaalin. Tämä se tässä ihmetyttää. Rupesin oikein tutkimaan näitä Roposkan hiihtoja kun on oikein ketju tehty. Liberec oli kyllä semmonen nevöföget että.
Roponen on vähän samanlainen kuin miesten puolella Jauhojärvi. Pakko antaa rispektiä pitkästä urasta ja tasaisuudesta. Tärkeä osa Suomen joukkuetta ollut jo pitkälti yli vuosikymmenen, mutta aina vähän muiden varjossa. Ei ole ainoallakaan kaudella ollut se Suomen ykköstykki.
Henkilökohtaiset meriitit molemmilta puuttuvat. Miesten puolella taso on kohta 20 vuotta ollut heikompi, mikä omalta osalta syynä siihen että Jauhojärvi oli aina varma valinta.No mielestäni ei yhtään samanlainen. Toinen oli viestiin poikkeuksetta päivän selvä valinta ja olympiavoittaja. Toinen ei näistä kumpaakaan.
Henkilökohtaiset meriitit molemmilta puuttuvat. Miesten puolella taso on kohta 20 vuotta ollut heikompi, mikä omalta osalta syynä siihen että Jauhojärvi oli aina varma valinta.
Molemmilla kasoittain SM-kultia ja pitkä ura takana. Hyvin samankaltainen siis, vaikka Jauhojärveä kovempana pidänkin.
E: Arvokisoissa Jauhojärven saavutukset jäivät ensin vähän Heikkisen varjoon ja uran loppupuolella Iivon. Roponen jäi aikanaan Virpin ja Aino-Kaisan varjoon. Myöhemmin sitten uudemman polven Kristan ja Kertun.
Jos ajatellaan vaikkapa 2000-luvun suomalaisia naishiihtäjiä, niin kyllä jo tältä jaksolta aika moni kiilaa Roposen edelle. Virpi Sarasvuo, Aino-Kaisa Saarinen, Pirjo Muranen ja Krista Pärmäkoski ainakin. Sen lisäksi vaikkapa Kerttu Niskasesta hänet erottaa vain pidempi ura.
Roponen on vähän samanlainen kuin miesten puolella Jauhojärvi. Pakko antaa rispektiä pitkästä urasta ja tasaisuudesta. Tärkeä osa Suomen joukkuetta ollut jo pitkälti yli vuosikymmenen, mutta aina vähän muiden varjossa. Ei ole ainoallakaan kaudella ollut se Suomen ykköstykki.